Toisessa keskustelussa joku viisas kirjotti tän. Kannattaa lukee ennenkun turha lätinä kesäteatterista ja kulttuurista jatkuu:
"Paikallinen kulttuuri pohtii mielenkiintoisesti Heinolan tulevaisuutta ja näkee paikallisen kulttuurin vahvuutena, jota tulee tukea. Olen samaa mieltä.
En kuitenkaan jaksa syttyä sille, että kunnallispoliittisiin into- tai inhohimoihin liittyen kesäteatteri sinänsä pyritään ulostamaan kulttuurista. Meillä on ja tulee olla paikallista kulttuuria. Sen yhtenä äärenä on täällä tapahtuva mutta muualta tulevien tuottama/tekemä/esittämä kulttuuri. Toisella tavalla tarkasteltuna kulttuuriin kuuluu ns, korkeakulttuuri vähäisine kuluttajineen ja "viihde" laajoine yleisöineen. Kesäteatteri paikkana/tilana/mahdollisuutena moneen on kulttuuritila. Keäsisin siinä järjestettävä näytelmä on vain yksi tilan käyttömahdollisuus. Menneinä kesinäkin tilassa oli muutakin ohjelmaa kuin vain parjattu kesäteatterinäytelmä. Kaupungin osuutta kesäteatterin tilan hyödyntämisessä pitää tarkastella tilan kokonaiskäyttönä.
Edellinen pikkusormi pystyssä esitetty saa perustelunsa siitä, että paikalliseen kulttuurikeskusteluun on sovittava säännöt. Ei ole kenenkään eikä ainakaan keskustelun tai kulttuurin etu se, että sekoitetaan kesäteatteri tilana, kesäteatteri näytelmänä ja kesäteatteri kulttuurin osana.
Kun kulttuurilla halutaan tehdä politiikkaa, syntyy farssi. Kun polittikalla halutaan tehdä kulttuuria syntyy tragediaa. Kulttuuri on ja tulee olemaan muutakin kuin paikallisesti tehty, esitetty ja koettu. Onneksi. Paikallisesti syntyvä kulttuuri auttaa ymmärtämään ja osallistumaan myös muuhun kulttuuritarjontaan. Molempia tarvitaan - ihan samalla tavalla kuin terveyskeskusta ja erikoissairaanhoitoa.
Voin hyvällä omallatunnolla käydä Sibeliustalossa, Ateneumissa tai vaikka Porin jazzeissa. Niitä ennen ilahdun ja voimaannun wapaa palokunnan talon paikallisten tekijöiden esityksistä ja esittelen vierailleni keskustan museoita ( unohtamatta puistonäyttelyä, josta nimimerkkini inspiraatio - älkää siis väittäkö, etten olisi sanut vaikutteita paikalllisesta kulttuurista! ) . Museoita, joiden olemassa olo pikkukaupungissa on vähintään yhtä suuri kulttuuriteko kuin kansallisen museon tai Kiasman kiistämätön valtakunnallinen olemassaolon oikeus Stadissa."
"Paikallinen kulttuuri pohtii mielenkiintoisesti Heinolan tulevaisuutta ja näkee paikallisen kulttuurin vahvuutena, jota tulee tukea. Olen samaa mieltä.
En kuitenkaan jaksa syttyä sille, että kunnallispoliittisiin into- tai inhohimoihin liittyen kesäteatteri sinänsä pyritään ulostamaan kulttuurista. Meillä on ja tulee olla paikallista kulttuuria. Sen yhtenä äärenä on täällä tapahtuva mutta muualta tulevien tuottama/tekemä/esittämä kulttuuri. Toisella tavalla tarkasteltuna kulttuuriin kuuluu ns, korkeakulttuuri vähäisine kuluttajineen ja "viihde" laajoine yleisöineen. Kesäteatteri paikkana/tilana/mahdollisuutena moneen on kulttuuritila. Keäsisin siinä järjestettävä näytelmä on vain yksi tilan käyttömahdollisuus. Menneinä kesinäkin tilassa oli muutakin ohjelmaa kuin vain parjattu kesäteatterinäytelmä. Kaupungin osuutta kesäteatterin tilan hyödyntämisessä pitää tarkastella tilan kokonaiskäyttönä.
Edellinen pikkusormi pystyssä esitetty saa perustelunsa siitä, että paikalliseen kulttuurikeskusteluun on sovittava säännöt. Ei ole kenenkään eikä ainakaan keskustelun tai kulttuurin etu se, että sekoitetaan kesäteatteri tilana, kesäteatteri näytelmänä ja kesäteatteri kulttuurin osana.
Kun kulttuurilla halutaan tehdä politiikkaa, syntyy farssi. Kun polittikalla halutaan tehdä kulttuuria syntyy tragediaa. Kulttuuri on ja tulee olemaan muutakin kuin paikallisesti tehty, esitetty ja koettu. Onneksi. Paikallisesti syntyvä kulttuuri auttaa ymmärtämään ja osallistumaan myös muuhun kulttuuritarjontaan. Molempia tarvitaan - ihan samalla tavalla kuin terveyskeskusta ja erikoissairaanhoitoa.
Voin hyvällä omallatunnolla käydä Sibeliustalossa, Ateneumissa tai vaikka Porin jazzeissa. Niitä ennen ilahdun ja voimaannun wapaa palokunnan talon paikallisten tekijöiden esityksistä ja esittelen vierailleni keskustan museoita ( unohtamatta puistonäyttelyä, josta nimimerkkini inspiraatio - älkää siis väittäkö, etten olisi sanut vaikutteita paikalllisesta kulttuurista! ) . Museoita, joiden olemassa olo pikkukaupungissa on vähintään yhtä suuri kulttuuriteko kuin kansallisen museon tai Kiasman kiistämätön valtakunnallinen olemassaolon oikeus Stadissa."
Vastaukset 9
Vanhimmat
Samasta, aloittajan mainitsemasta, ketjusta kannattaa lukea Heinolan tarvitsemasta kulttuuriohjelmasta/strategiasta. KULTTUURILAKI on valtion ohjeistus kunnille kulttuurin järjestämiseksi ja jotta kunnat voisivat saada valtionosuutta ja avustusta.
1. Kunnan tehtävät KULTTUURITOIMEN alalla
Kunnan tehtävänä on EDISTÄÄ, TUKEA ja JÄRJESTÄÄ kulttuuritoimintaa kunnassa.
Kunnan tehtävänä on järjestää kunnan ASUKKAILLE mahdollisuuksia TAITEEN PERUSOPETUKSEEN sekä HARRASTUSTA TUKEVAAN opetukseen taiteen eri aloilla.
2. Kulttuuritoiminta
Kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan tässä laissa taiteen harjoittamista ja harrastamista, taidepalvelujen tarjontaa ja käyttöä, kotiseututyötä sekä paikallisen kulttuuriperinteen vaalimista ja edistämistä.
3. Valtion osuus avustustus
Kunnalle myönnetään valtionosuutta kulttuuritoimintaa varten siten kuin kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetussa laissa säädetään....
Heinolalaisesta kulttuurista kertoo paljon se, että kulttuuritoimea ei ole. Kulttuurisihteeri toimii kesäteatterin tuottajana ja kulttuuriosaston osastopäällikkönä. Kulttuurisihteerin virka ei ole ollut avoimessa haussa, joten viran kelpoisuusvaatimusta ei ole määritelty sen enempää kuin osastopäällikön, kun kultuurisihteeri toimii myös osastopäällikkönä.
Kun Heinola hakee museonjohtajaa, niin häneltä edellytetään
korkeakoulututkintoa. Viisi fil. maist. on hakenut, mutta hakuaikaa nähtävästi jatketaan. Museonjohtajan esimiehellä, kulttuurisihteeri/osastopäällikkö, joka toimii kesäteatterin tuottajana, ei sen sijaan ole korkeakoulututkintoa.
Kulttuurin tukeminen, kulttuurin edistäminen ja kulttuuritoiminnan järjestäminen ovat lain mukaan kunnan kulttuuritoimen tehtäviä. Kulttuurilain noudattaminen käytännössä edellyttää, että kulttuutoimen johtajana on kulttuurin saralla pätevöitynyt, korkeakoulun suorittanut, monipuolista kulttuurialaa osaava ja ymmärtävä tekijä. Heinolaan pitäisi
1. Perustaa kulttuuritoimi ja valita pätevä kulttuurijohtaja
2. Valtuuston tulisi hyväksyä kulttuurilain mukainen kulttuuriohjelma
3. Valtion osuuksia ja avustuksia pitäisi kunnan kulttuuritoimen johtajan hakea kunnalle kulttuuritoimintaa harjoittaville ja edistäville Heinolassa toimiville kulttuurijärjestöille.
Valtionosuuksia Heinola voisi hakea myös kulttuurijärjestöjen tiloihin. Onko haettu?
Heinolassa kulttuuritoiminta on "lapsen kengissä". Heinolan asukkaat voisivat olla kulttuurin (taiteen) tekijöitä, kokijoita, näkijöitä... Kaupungin virkamiehet ja luottamushenkilöt voisivat olla ainakin ymmärtäjiä ja kulttuurilain mukaisia toimijoita, niin halutessaan. Heinolan kulttuurijärjestöt tekevät arvokasta kulttuurityötä talkoovoimin käytännössä ilman kulttuurilain mukaista kaupungin tukea. Joinakin vuosina joku uusi taiteentekijä muuttaa Heinolaan ja aloittaa innokkaasti taiteen tekemisen, mikä lopahtaa hyvin nopeasti Heinolan kulttuuritoimiston toimesta, nykyään "kulttuurin hautaustoimistoksi" kutsutun.
Vrt. Taiteilija Liulian saama kohtelu ja hänen mielipidekirjoituksensa paikallislehdessä.
Galleria Lambertin, Heinolan ainoan galleriatilan, muuttaminen kulttuuritoimiston konttoritilaksi osoittaa kulttuurisihteerin sekä liikunta- ja kulttuurilautakunnan osaamattomuutta, tietämättömyyttä ja lyhytnäköisyyttä.
Kaupunginhallituksen ja valtuuston päätöstä yhdistää kulttuurilautakunta liikuntalautakuntaan voidaan pitää hyvin lyhytnäköisenä ja tyhmänä, kun tiedetään että Heinolasta puuttuu kulttuuritoimi ja kulttuuritoimen johtaja, kulttuurisihteerin toimiessa kulttuuritoimen johtajana ilman tarvittavaa korkeakoulutusta.
Kesäteatterin järjestäminen Heinolan tapaan ei ole kulttuurilain mukaista eikä riittävää kulttuuritoimintaa eli TAIDEPALVELUJEN TARJONTAA ja KÄYTTÖÄ. Kesäteatteriesitys kestää 1,5 kk vuodesta, mutta taidepalveluja ja tarjontaa tulisi olla ympäri vuoden. Kesäteatteriesitystä ei järjestä Heinolan asukkaille. Suuri, katettu kesäteatteri n. 600 hengen katsomoineen, edellyttää valtakunnallista myyntiä ja markkinointia. Isopalkkaiset ammattinäyttelijät tuodaan Heinolaan lähinnä pääkaupungista. Heinolalaislla teatterinharrastajilla ei ole Heinolassa mahdollisuuksia toimia eikä kaupungin tukea sen jälkeen, kun Heinolan oma paikallinen teatteri lopetettiin kaupungin tuen puutteen vuoksi. Kesäteatterit eivät yleensä toimi Suomessa kaupunginteattereina, vaan yhtiöiden tai säätiöiden ylläpitäminä. Myös Heinolan kesäteatteri tulisi muuttaa yhdistys- tai säätiömuotoiseksi, jolloin se olisi samalla viivalla kuin muutkin kulttuurijärjestöt, mikä voisi tuoda kesteatteriin uutta heinolaista näkyvyyttä, heinolalaisia näyttelijöitä, Heinolan lasten ja nuorten teatterin jne. Olisi aika lopettaa "lapsen kengissä" rämpiminen ja päivittää Heinolan kaupungin kulttuuritoiminta monipuoliseksi ja ajan tasalle Heinolan ja heinolalaisten tarpeiden ja resurssien mukaisesti luovuutta ja kulttuurilakia kunnioittaen KULTTUURINÄLKÄÄN, joka kasvaa "syödessä".
Hyvä kirjoitus. Kiitos!
Heinolan oma paikallinen teatteri siis loppui, koska Heinolan kaupunki ei maksanut sen pyörittäjille riittävästi rahaa. Kuinkakohan hyvillä kantimilla tämä paikallinen teatteri mahtoi sitten olla? Eikös sielläkin ollut rautaiset ammattilaiset puikoissa. Paitsi että ketään ei kiinnostanut. Ainakaan yleisöä. Tai sitten tehtiin jotain aavistuksen liian ylevää liian kalliilla.
Nykyinen kesäteatteri värvää näyttelijät ja ohjaajan Helsingistä, lukuunottamatta kulttuurisihteerin omaa puolisoa, joka esiintyy myös tänä kesänä Voi veljet -farssissa. Kesäesitykset kestävät 1,5 kuukautta kaupungin kesäteatterikiinteistössä, jota kaupunki ylläpitää ja josta veronmaksajat maksaa. Pelkästään katteen uusiminen maksaa kaupungille vähintään 70.000 ja katteen nostaminen 1,5 kk sityksiä varten noin 20.000 euroa. Eli enemmän kuin mitä 20 kulttuurijärjestöä saavat kaupungin tukea ympärivuotiseen toimintaansa.
Lisäksi veronmaksajat maksavat muita kesäteatteri menoja, joita ei enää julkisteta. Heinolan oma teatteri toimi ympärivuotisena ja menot kaupungille olivat olemattomat nykyiseen 1,5 kk kesäesityksiin verrattuna. Kesäteatteri ei ole heinolalaista teatteria, ei nykyteatteria eikä teatteritaidetta. Nykymuotoinen kesäteatteri kannattaa ilman kaupungin tukeakin kesäteatterin tuottajan mukaan, joten minkä vuoksi kesäteatteria ei ulkoisteta?
Tarkoitetaanko ulkoistamisella sitä, että kesäteatteri tilana vuokrataan yrittäjälle, joka sitten järjestää tilassa haluamaansa tai jotenkin määriteltyä toimintaa? Vuokrattaisiinko tila ilta illalta vai kausi kerrallaan? Asiaan liittyy monta kysymystä, jotka on selvitettävä.
Ellei kaupunki muutoin ota asian järjestämistä selvitettäväksi, kesäteatterinuudistusta ajavat voisivat tehdä asiasta kunnallisaloitteen. Sen selvittäminen ja siihen vastaaminen on jotain, josta kaupunki ei voi kieltäytyä. Käsittääkseni yksikin henkilö voi aloitteen tehdä.
Koska Heinolan kaupunki instituutiona, virkamiehet tehtävässään tai päätöksentekijät nimellään eivät keskustele asioista näillä sivuilla, lienee rakentavampaa siirtää asiallisia kysymyksiä/ideoita aloitteina käsittelyyn, jossa ne on pakko ottaa vakavasti.
Kuka on rohkea ja nimellään laittaa asian vireille?
Kunnallisaloite perustuu kuntalain 28. pykälään:[1]
»28 § Aloiteoikeus
Kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet. Valtuuston tietoon on saatettava vähintään kerran vuodessa sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyt aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet.
Jos valtuuston toimivaltaan kuuluvassa asiassa aloitteen tekijöinä on vähintään kaksi prosenttia äänioikeutetuista kunnan asukkaista, asia on otettava valtuustossa käsiteltäväksi viimeistään kuuden kuukauden kuluessa asian vireilletulosta.»
Ohessa vielä kunnallisaloitetta koskeva kuntalain pykälä kopioituna Wikipediasta
Netti tarjoaa avun myös siihen, miten tuon kahden prosentin aloitteentekijämäärän voi kerätä. Jos esim. Lambertin adressin sijaan olisi tehty asiasta allekirjoittaneiden määrän mukainen kunnallisaloite, käsittely olisi ollut toisenlainen - tuloksesta en tietenkään tiedä.
Kesäteatteritoiminnata on tehty useita valtuustoaloitteita. On esitetty kesäteatterin muuttamista yhdistysmutoiseksi ja on esitetty, että kesäteatterin tulos esitettäisiin kuten yrityksissä yleensä. Kumpikaan valtuustoaloite ei ole johtanut toivottuihin toimenpiteisiin.
Valtuutettu Matti Seppä teki valtuustoaloitteen kesäteatterin yhdistyspohjaistamiseksi (valtuuston kokous 10.12.2012, pykälä 206). Sivistystoimenjohtaja, kesäteatterin tuottajan/kulttuurisihteerin esimies, valmisteli liikunta- ja kulttuurilautakunnalle esityksen, jonka perusteella kaupunginhallitus totesi vastauksen riittäväksi ja asian aloitteena loppuun käsitellyksi.
Valmistelutekstissä todetaan mm. "Heinolan ohjelmapalvelu lakkautettiin siksi, että kaupungin toiminta saatiin avoimeksi ja seurantajärjestelmät tilanteen edellyttämälle tasolle. Kaupungin omana, lakeja ja sääntöjä noudattavana toimintana kesäteatterista Heinolan kaupungille saatava ilo ja hyöty ovat maksimoituja. Sivistystoimen mielestä Heinolan kesäteatterin toiminta säilytetään edelleen kaupungin omana toimintana, joka näin järjestettynä palvelee parhaiten myös alueen yrittäjiä. "
--- kaupungin omana, lakeja ja sääntöjä noudattavana---
hankintapäätös pakettiautosta ei ollut sääntöjä noudattava, kesäteatterin kenkälaatikkokassa sekä kuitittomuus selvisi vasta, kun aluehallintoviraston tarkastaja kävi tarkastuskäynnillä ja totesi kuittilain vastaisen väliaikatarjoilun sekä kenkälaatikon kassana
--- kesäteatterin toiminta kaupungin toimintana palvelee parhaiten myös alueen yrittäjiä---
kesäteatterin viereinen ravintola Heili on menossa konkurssiin eikä kesäteatteri yrittäjien mukaan palvele yrittäjyyttä, kun linja-autoilla tuodut katsojat poistuvat linja-autoihin kotimatkalle heti esityksen päätyttyä
Sivistystoimenjohtajan valmistelussa kesäteatterin pitämistä kaupungin omana toimintana on perusteltu muun muassa muutamien yrittäjien kanssa tehdyllä yhteistyöllä ja "tuhansien matkoilijoiden tulemisella Heinolaan". Kesäteatteriesityksen katsojista on tullut "matkailijoita", jopa tuhansittain.
Kun kesäteatterin tarkoitus ja arvopohja ei ole kulttuurilain mukainen, vaan yrityslähtöinen, olisi sitäkin suuremmalla syyllä muuttaa kesäteatteri kaupunginteatterista yhdistykseksi tai yritykseksi omine tulospäätöksineen ja hallituksineen. Liikunta- ja kulttuurilautakunnalla ei ole mahdollisuuksia/osaamista toimia kesäteatterin hallituksena.
Valtuutettu Lukkarinen teki 26.8.2013 valtuustoaloitteen "huhun todenperisyyden selvittämiseksi. Valtuutettu pyysi kaupunginhallitusta selvittämään kaupungilla liikkuvan huhun kulttuurisihteerin mahdollisesta ulkomaan matkasta. Valtuutetun mukaan viranhaltijapäätöstä tai lautakunnan päätöstä ei asiasta ollut olemassa.
Va. Kaupunginjohtaja PH (sivistystoimenjohtaja) ehdotti kaupunginhallituksen vastaavan aloitteeseen: "Heinolan Ohjelmapalvelut Oy:n toimitusjohtajan valtuuksillaan tekemällä päätöksellä on kulttuurisihteeri tehnyt yhtiön maksamin matkalipuin matkan Yhdysvaltoihin maksaen itse muut kustannukset ja käyttäen matkaan omaa aikaansa."
Huhun mukaan kulttuurisihteeri olisi käynyt peräti New Yorkissa katsomassa Heinolaan sopivia musikaaleja.
Kulttuurisihteerin pakettiauton hankintapäätökseen tehtiin 26.11.2012 muutos, kun kaupunginhallituksen kokouksessa Vs. va. Kaupunginjohtaja SM (henkilöstöjohtaksi Heinolaan alunperin palkattu) esitti kulttuurisihteerin pakettiauton hankintapäätöksen kumottavaksi vuoden 2012 talousarvion ja sen täytäntöönpano-ohjeistuksen vastaisena.
Aloitteita on tehty, ja todettu, että ne eivät joha mihinkään. Heinolan tärkein brändi lienee 1,5 kk kesäteatteriesitys, jonka tuloksesta ja tavoittesta ei ole muuta kerrottu kuin että tulot kattavat menot. Valtuustoaloitteen valmistelutekstissä todetaan taloudesta: "Kesäteatterin talous on kunnossa ja toiminta vähintäänkin kattaa itse itsensä (hyvinä kesinä tuottaa jopa tuloa). Toimintaa ei ole viime aikoina jouduttu järjestämään kaupunkilaisten veroilla". Miksi sitten verorahoista maksetaan mainonta ja markkinointi, lipunmyynti ja väliaikatarjoilu kulttuuritoimitossa tai kesäteatterin kiinteistökulut, katteen uusiminen, katteen lasku ja nosto jne? Miksi kesäteatterin tilinpäätöstä ei julkisteta, jos kerran se tuottaa voittoa ja Heinolan ohjelmapalvelu lakkautettiin, että6 kaupungin toiminta saatiin avoimeksi?
Heinolan päätöksentekijät ( lue luottamushenkilöt ) ovat siis päättäneet kerta toisensa jälkeen hyväksyä nykyisen käytännön. Jos tilanne siitä huolimatta halutaan muuttaa, pitää joko jonkun virassa tai luottamustoimessa tehdä asiasta uusi aloite. Tai muutosta haluavan tai haluavien kunnaillisaloite. Miten muuten asia voisi tulla valmisteluun ja käsittelyyn? Ei ainakaan toistelemalla historiaa näillä saiteilla.
Hyviä asioita Heinolasta: seppä putosi valtuustosta, Laitinen ei päässyt valtuuston. Lambertti pois tyhjäkäytöstä, pyllykallenäyttelyt asianomaisten omiin koteihin. Kuuskoski eläkkeelle teknisestä toimesta, Rinnevaaralle kenkää, Heinolassa kaikki hyvin !!!!!!!!!!!