Nykytalotko pullotaloja

Miten rakentajat ovat alkaneet toimimaan?

En_huomannut kirjoitti:

Miten rakentajat ovat alkaneet toimimaan?

Lukeneet kailan raamattua ja kirjoittavat suoli24 ja vauva- lehden keskustelupalstoille?

Taitaa raksaaja olla pullotalomyyjä...

No enpä ole.
Mutta en käsitä sitä että energiataloudellisista, terveellisistä ja tiiviistä rakenteista koetetaan tehdä mörköjä.

Mitä rakennysfysiikka tuosta sanoo?: http://www.studio55.fi/micro-topic/home/4379780

Ja faktat pöytään:

https://www.rakennustieto.fi/Downloads/RK/RK040302.pdf
"Rakennusosien rakennusfysikaalinen toiminta"

Vesihöyryn vastus:
Polyeteenikalvo (0,2mm) 3500 (=muovipussi)
Puu (100mm) 400
Betoni (100mm) 150
EPS (100mm) 100 (Polystyreeni)
Siporex (100mm) 30
Ilmarako (100mm) 4

Tuosta jo näkee nopeasti että Puu on lähimpänä muovipussia.
Ja että siporex on paljon läpäisevänpää kuin puu.

Sipo on muuten ihan paras pientalon rakennusmateriaali. Yhdestä kamasta kevyillä työkaluilla koko talon runko. Ei tartte miettiä sen ihmeellisemmin kun latoo vaan. Palkit ja elementit tasoihin saa samoilla kuormilla tontille ja tulee varmasti hyvin eristävä ja tiivis talo jälkipolville. Yhtään huonoa sipotaloa en ole tavannut, vain ihmisiä, jotka eivät halua asiaa tunnustaa ja koittavat keinolla millä hyvänsä asiaa kyseenalaistaa. Mitä yhteistä on siporakentajalla ja muilla kivitalorakentajilla?... no molemmat puhuvat etupäässä siporexin ominaisuuksista =)))

Jeps.

"1800–1900-luvun vaihteen"
Tuolla voitaneen tarkoittaa vuoden 1900 ympärillä rakennettuja taloja.
Tai 1800 vaihteesta 1900 vaihteen välissä rakennettuja.

Huomautan että lämmittämättömien majojen tai vaikkapa kivikautisten luolien kokonaisenergian kulutusta ei päästäne alittaan. Toki nykyisin asuinmukavuus hieman eri. Paitsi Kailottajien mielestä.

Voitaisiin muuttaa rakentamismääräyksiä siten että mikäli savukaasuissa on hiukkashälytin ja sähkömittarissa kulutuksen rajoitin, rakentakoot Kailottajat talonsa edelleenkin hatarasti ja ilman lämmöneristystä.

Toisena mökkinä sattuu olemaan 1800- luvun lopulla rakennettu hirsinen 100m2 maatalo. Se on ymmärrettävää kun kylmiltään alkaa mökkiä lämmittämään, että puuta palaa. Puumäärä on kuitenkin järkyttävä edelleen 3 päivän jälkeenkin kun mökki on jo lämmennyt ja kosteus poistunut.

Talvella sisälämpötila on lähinnä kompromissi sen välillä paljonko puuta viitsii polttaa ja vaatetta pitää päällä. Talvella tulee tyydyttyä 10-15 asteen lukuihin. Syksyllä kaikki vaatteet on märkiä, joten lämmityksen lisäksi vaatteita pitää saada kuivaksi, jolloin sisälämpötila on 15-19 astetta.

Ei siinä tarvitse paljoa infrapunamittarilla merkkailla mistä kylmää tulee jahka muuten saisi merkata koko mökin.

Hiukkasia tunkee ilmaan riittävästi. Savun hajua ei kuitenkaan ole ongelma, vaan "mökinhaju". Kaikki vaatteet saa suosiolla pestä tuon jälkeen, että hajusta pääsee eroon. Se on sitä hengittävyyden hajua.

Plaaplaplaplaaplaaplaa.. Helkutin hyvä kirjotus. Täyttä asiaa. En missään nimessä haluaisi asua pullotalossa, jossa minut on vuorattu muoviin. Jos haluan hengestäni päästä, vedän muovipussin päähäni.

eikuulkaasikinä kirjoitti:

Plaaplaplaplaaplaaplaa.. Helkutin hyvä kirjotus. Täyttä asiaa. En missään nimessä haluaisi asua pullotalossa, jossa minut on vuorattu muoviin. Jos haluan hengestäni päästä, vedän muovipussin päähäni.

Lue lisää

Ja sitten voitkin asustella puisessa omassa pienessä kopissa rauhassa kasvamassa koiranputkea.

Se, että viina eikä kalja todistetusti säily pullossa. Sama pätee alumiinitölkkeihin.

Muovisaavissa säilyvyys on jo huomattavasti parempi.

onnellinenSipokki kirjoitti:

Se, että viina eikä kalja todistetusti säily pullossa. Sama pätee alumiinitölkkeihin.

Muovisaavissa säilyvyys on jo huomattavasti parempi.

Suomessa on käynnissä viskibuumi. Kotimaiset viskintislaajat voisivatkin ottaa Vapon turpeen lisäksi kilpailuvaltikseen viskin muoviastiassa kypsyttämisen.

Jos muoviviski maistuu 18 vuoden ikäisenä hyvältä, niin ei muovipussissa asumisessakaan voi olla mitään vikaa.

tammitalossa kirjoitti:

Suomessa on käynnissä viskibuumi. Kotimaiset viskintislaajat voisivatkin ottaa Vapon turpeen lisäksi kilpailuvaltikseen viskin muoviastiassa kypsyttämisen.

Jos muoviviski maistuu 18 vuoden ikäisenä hyvältä, niin ei muovipussissa asumisessakaan voi olla mitään vikaa.

Lue lisää

On muuten pakkauksellakin eroa. Viimeksi lennellessä huomasin talousviskiäni myytävän muovipullossa. Tuli niin halpa ole, että oli pakko siirtyä toiseen.

Näin se ihminen on snobbari.

>Vain bulkkiraksaajat, kivitalojen markkinoijat yms puun perusominaisuuksista tietämättömät onnistuvat vertaamaan onnistuneesti kivirakenteita puuhun unohtaen esim ettei kastepisteen synty puun tai selluvillan sisään aiheuta oikein tehdyssä rakenteessa mitään ongelmaa!

Kastepiste tuppaa syntymään kaikkien yksiaineisten rakenteiden sisään talvella.
Yksiaineisissa rakenteissa se ei näytä aiheuttavan mitään ongelmaa, oli materiaali betonia, sipoa puuta tai jotain muuta.
Useinmiten riittää että lämmöneriste on yksiaineinen ja vettä valuttamaton jotta vältytään kastepisteen haitoilta.
Kastepiste kuitenkin estyy täysin kun rakenne tehdään ulospäin harvenevaksi tai asennetaan sisäpintaan höyrynsulkumuovi tai latex maali muutamaan kertaan.
Rakenteen terveyden kannalta on aina paras ettei huoneilman kosteutta päästetä laisinkaan seinän sisään.

Ongelmat syntyvät rakennusvirheistä.

> Kastepiste tuppaa syntymään kaikkien yksiaineisten rakenteiden sisään talvella.

Rakennesalalla työskentelevän pitäisi tietää, ettei kastepistettä synny yksiaineisen materiaalin sisään, jos ao. materiaalin vesihöyryn läpäisevyys ja lämmönvastus ovat oikeanlaisessa suhteessa. Näin esim. umpipuun kanssa. Huokoiset lämmöneristeet puolestaan jarruttavat lämmön kulkua tehokkaasti, mutta kosteus pääsee liian helposti siirtymään eristeen kylmään osaan -> kondenssia.

no_mutta_haloo kirjoitti:

> Kastepiste tuppaa syntymään kaikkien yksiaineisten rakenteiden sisään talvella.

Rakennesalalla työskentelevän pitäisi tietää, ettei kastepistettä synny yksiaineisen materiaalin sisään, jos ao. materiaalin vesihöyryn läpäisevyys ja lämmönvastus ovat oikeanlaisessa suhteessa. Näin esim. umpipuun kanssa. Huokoiset lämmöneristeet puolestaan jarruttavat lämmön kulkua tehokkaasti, mutta kosteus pääsee liian helposti siirtymään eristeen kylmään osaan -> kondenssia.

Lue lisää

Tietenkin sinne eristeeseen syntyy kastepiste ainakin "perinteisissä" yksiaineisissa rakenteissa. Umpipuuhun aivan varmasti.

Mitä tarkoitat huokoisilla materiaaleilla? Se mitä yleisesti tarkoitetaan huokoisuudella ei liity höyrynläpäisyyteen, mutta eristävyyteen kylläkin, koska ilma on varsin hyvä eriste. Huokoinen urska on esimerkiksi erittäin hyvä eriste, mutta höyry ei siitä juurikaan pääse läpi.

Voisiko muuten joku kailottaja vastata kysymykseen miksi sinne rakenteisiin pitää se kosteus ajaa? Jos ei tule perusteita miksi se on haluttua, niin voitaneen sopia, että se on ehdottomasti ei haluttua.

Tuossa tammikuun jutussa muistaakseni lähinnä kyseenalaistettiin koneellinen ilmanvaihto. Juttu oli aivan yhtä tuubaa, kuin tämäkin juttu.

no_mutta_haloo kirjoitti täyttä höpöä.

Moinen tietämättömyys on rakentamisen laadu tuho.

Näköjään doflämpö ohjelmasta voi edelleen käyttää ilmaista demoversiota.
Sillä voi simuloida yksinkertaiset rakenteet.
Samalla voi todeta että 200mm paroc villaan tulee kastepiste ihan samalla tavalla kuin 200mm puukerrokseen.

Joo. Puruntalojen historiaa voisi verrata vaikka sipotalojen historiaan. Siposta on tehty taloja 80 vuotta ja edelleen, mutta silti se on joidenkin mielestä nykyajan kotkotuksia ja puru se ainoa oikea. Siksikö, että purutalojen tekeminen lopetetiin käytännössä 50 vuotta sitten?

Materiaalit kehittyvät. Nykyään löytyy sipoa huomattavasti parempia materiaaleja eristävyydeltään. Ja tulevaisuudessa näitä nykyisiäkin parempia. Mutta joidenkin mielestä kehitys ei kehity, vaan on se ainoa oikea puru. Voi äiti!


Tai miksi joku haluaisi tehdä talon pelkästä tiilestä, kuten Kailan toinen unelma on. Tiilen eristävyys on muistaakseni n. kymmenesosa perinteiseen villaan verrattuna, eli 10cm villaa vastaa metrin tiiliseinää.

Ei muuten löydy sipoa, eli kevytbetonia parempia rakenne-eristeitä, by the way, sillä kevytbetoni on ainoita kantavia eristeratkaisuja markkinoilla hirren lisäksi... Ja niitä tehdään edelleen melko mukavasti, vaikka uudempia ratkaisuja onkin tullut markkinoille.

Kivitalomarkkinoilla kevytbetoni on edelleen ainoa yksiaineinen rakenneratkaisu, jota ei tarvitse lisäeristää tai höyrynsuluttaa. Todella nerokas, kustannustehokas ja fiksu tuote pientaloihin. Siinä edellinen kirjoittaja on oikeassa, että Siporex on jo hiukan vanhentunut tuote. Uuden sukupolven kevytbetonit (aeroc ja ytong tuotteet) ovat paremmin eristäviä ja parempia myös puristuslujuudeltaan ja mittatarkkuudeltaan.

Aivanmahtavatuote kirjoitti:

Ei muuten löydy sipoa, eli kevytbetonia parempia rakenne-eristeitä, by the way, sillä kevytbetoni on ainoita kantavia eristeratkaisuja markkinoilla hirren lisäksi... Ja niitä tehdään edelleen melko mukavasti, vaikka uudempia ratkaisuja onkin tullut markkinoille.

Kivitalomarkkinoilla kevytbetoni on edelleen ainoa yksiaineinen rakenneratkaisu, jota ei tarvitse lisäeristää tai höyrynsuluttaa. Todella nerokas, kustannustehokas ja fiksu tuote pientaloihin. Siinä edellinen kirjoittaja on oikeassa, että Siporex on jo hiukan vanhentunut tuote. Uuden sukupolven kevytbetonit (aeroc ja ytong tuotteet) ovat paremmin eristäviä ja parempia myös puristuslujuudeltaan ja mittatarkkuudeltaan.

Lue lisää

Tämä sipomainos on ollut täällä jo kohta puolivuorokautta eikä kukaan ole vielä kertonut, että se kelluu, sitä voi kaivaa lusikalla, se haisee, se homehtuu, murenee, halkeilee, sitä ei voi käyttää kuin sikaloihin, sitä ei enää käytetä, virolaisten lihanleikkaajien tuote jne jne...

Onkohan kukaan hoksannut kuinka kätevää on saada siporex harkkomökki rakennettua saareen. harkot kelmuun ja veneellä vetäen saareen. ;-)

Minäkin käytin lammin höysteenä siporexia. Yksi matsku kun ei ole paras ihan kaikkeen.

raksaaja kirjoitti:

Onkohan kukaan hoksannut kuinka kätevää on saada siporex harkkomökki rakennettua saareen. harkot kelmuun ja veneellä vetäen saareen. ;-)

Minäkin käytin lammin höysteenä siporexia. Yksi matsku kun ei ole paras ihan kaikkeen.

Lue lisää

Betonista on tehty veneitäkin. Törmäsin tällaiseen yhteen, joka talvehti meressä. Oli kyllä ruma. Omistaja oli ylpeä tuotoksestaa jonka oli tehnyt joskus 70- luvulla. Harjateräksestä kaaret, siihen ympärille kanaverkkoa ja betoni sekaan ja ympärille.

Siposta rakennettu kelluva laituri on tullut vastaan. Kuinkahan tuo saadaan syksyllä ylös. Luulisi painavan riittävästi. Varmaan ylijäämäharkoille keksinyt jotain tekemistä.

onnellinenSipokki kirjoitti:

Betonista on tehty veneitäkin. Törmäsin tällaiseen yhteen, joka talvehti meressä. Oli kyllä ruma. Omistaja oli ylpeä tuotoksestaa jonka oli tehnyt joskus 70- luvulla. Harjateräksestä kaaret, siihen ympärille kanaverkkoa ja betoni sekaan ja ympärille.

Siposta rakennettu kelluva laituri on tullut vastaan. Kuinkahan tuo saadaan syksyllä ylös. Luulisi painavan riittävästi. Varmaan ylijäämäharkoille keksinyt jotain tekemistä.

Lue lisää

Kyllähän se Siporex venyy moneen.. jopa laivan ja laiturinrakentamiseen. Aivan mahtava tuote siis!!! Itse tein saunan lauteet ja ulkoporealtaan reunat ylijäämäkivistä. Mahtava tuote työstää ja asentaa. TV on upotettu seinärunkoon parissakin huoneessa. Nyt kun piti hankkia 60" TV niin oli helppo työstää syvennystä isommaksi.

"helppo työstää syvennystä isommaksi."
No huh.
Helpompaa on jos seinän päälle voi lisätä esim cyprock rakenteisen elementin tai vaikka cyprock pinnoitettua SPU levyä, maalata sen jne.

>Ei kosteutta haluta rakenteisiin, se menee väkisin kaikkiin rakenteisiin

Niin, jos rakenteet on sellaisia jotka päästää vettä sisäänsä.

>Säiden vaihdellessa kosteus tulee ulkoa päin ja hissukseen imeytyy höyrysulkuun saakka.

Niin ei tapahdu.
Höpötät 100% tahallas tai et ymmärrä rakennusfysiikasta mitään.

>(Ja vuotaa ne höyrysulkujen läpiviennitkin)

Ne on niitä rakennusvirheitä joiden suhteen harkkotalot on aika immuuneja.

>Tilanne pahenee jäähdytystä käytettäessä, jolloin sisällä on kylmempää kuin ulkona - höyrysylyh takana märkyys tiivistyy.

Tiivistymiseen tarvitaan kastepisteen saavuttaminen, muuten vesihöyry ei muutu vedeksi. Normaalilla jäähdytyksillä ei höyrynsulkuun saa kastepistettä.

>Oletteko koettaneet kuivattaa eristevillaa? Ei onnistu hellepäivän aurinngossa ja tuulessakaan. Erään isännän villat kostuivat ennen seinään laittamista eivätkä kuivuneet kuumassa riihessäkään.

Ajan kanssa kuivuu. Eristevillat nimittäin läpäisevät vesihöyryä älyttömän hyvin. Ainoa ongelma on että veden muuttuminen höyryksi vaatii energiaa ja villan siään energia pääsee kovin hitaasti.

> että rakennuksen tulee kestää 200 vuotta ilman isompia korjauksia.

Siksi rakensin kivitalon. 230 vuotiaana en jaksa rempata.

Vesi on juossut taloihin kohta 100 vuotta, pesutilatkin on kohta olleet asuinrakennusten sisällä 100 vuotta.
Emme siis vielä 100% varmuudella tiedä mikä rakenne kestää modernia asumista 200 vuotta.
Paras arvaus minulla on: laadukas harkkotalo.

Harkkokaan ei ole lasia vaan kostuu sään myötä, enemmän tai vähemmän.

Rakennusfysiikan asiantuntijat ovat suunnitelleet ja hometaloja on tullut.

Rakennusvirheitä: Milloin höyrysuluissa tai muualla.

Jäähdytys ainakin tihentää höyryä ja hidastaa muutenkin olematonta kuivumista. Voi jäähdytys mennä överiksikin ja rakennuksen pitää olla tunteeton pienille käyttövirheille.

Villat ovat homeessa ennen kuivumistaan, seinä on melko suljettu tila.

Onnea talolle ja vaarille sinne kahden vuosisadan pähän.

Kyllä vettä on ollut vuosisadat juosten ja kävellen sisällä. Kuitenkin vesivahinkoja tullut ja tulee, putkistoja uusitaan. Onneksi ei enää valeta jalustaan. Roomalaisillakin oli vesiputket - lyijyä, josta tyhmistyivät ja valtakunta hajosi.

Massiivisenä tiilestä kestää 200 vuotta ellei asuta niin modernisti, että maataan lattiakaivot tulkkien.

Naapuri rakensi harkkotalon, myi sen ja rakensi toisen, johon jäi asumaan. Mutta allergisoitui harkkosahauksen pölistessä eikä ole nyt onnellinen.

>Harkkokaan ei ole lasia vaan kostuu sään myötä, enemmän tai vähemmän.

Ei se kostu.
Ulkoilman vesihöyry kulkee harkon sisään ja ulos, vapaasti ja tiivistymättä vedeksi.
Viistosateella rappaus estää/rajoittaa veden pääsyä harkon sisään.
Sateen tauottua harkko kuivuu muutamassa tunnissa.
(mm. sen ennen sadekuuroa varaaman lämpöenergian auttelemana)

>Rakennusfysiikan asiantuntijat ovat suunnitelleet ja hometaloja on tullut.

Vain rakennusvirheen tai suunnitteluvirheen seurauksena.
Fysiikka ei petä.

>Jäähdytys ainakin tihentää höyryä

Vilkaisin pikaisesti heinäkuun ilmoja vs rakennusfysiikka.
Kun ulkona on kesähelteellä 28 astetta, on ulkoilman kosteus ollut huipussaan 75% (pääsääntöisesti reilusti alle sen).
Tällöin kastepiste olisi 23 astetta. Siis ääriesimerkkinä.

>Villat ovat homeessa ennen kuivumistaan, seinä on melko suljettu tila.

Kuivuneet villat tohtisin käyttää rakentamiseen, mutta suosittelen kertaalleen kastuneita vain autotalliin.

Valmiiseen seinään ei saa päästä vettä sisälle.

>Kyllä vettä on ollut vuosisadat juosten ja kävellen sisällä.

Ainakin maalla näkyy ennen vuotta 1950 rakennetut talot olevan ilman vesijohtoa ja viemäreitä. Pesutilat ulkorakennuksessa. Ja ihmiset käyneet talossa vain nukkumassa. Kosteuskuorma siis huikean pieni. Samaan aikaan seinät, akkunat ja lattiat on olleet ilmaa vuotavia ja tulisijoilla on tehty ruoka ja lämmitetty & hoidettu poistoilma -> sisäilman kosteuskuorma ollut paljon alempi kuin nykyisin.

>Naapuri rakensi harkkotalon, myi sen ja rakensi toisen, johon jäi asumaan. Mutta allergisoitui harkkosahauksen pölistessä eikä ole nyt onnellinen.

Heh.
Hengityssuojain on kova sana.
Allergisoiduin lapsuudessa heinäpölyn takia, harkkojen kanssa osasin jo käyttää suojaimia.

DonErkki kirjoitti:

Harkkokaan ei ole lasia vaan kostuu sään myötä, enemmän tai vähemmän.

Rakennusfysiikan asiantuntijat ovat suunnitelleet ja hometaloja on tullut.

Rakennusvirheitä: Milloin höyrysuluissa tai muualla.

Jäähdytys ainakin tihentää höyryä ja hidastaa muutenkin olematonta kuivumista. Voi jäähdytys mennä överiksikin ja rakennuksen pitää olla tunteeton pienille käyttövirheille.

Villat ovat homeessa ennen kuivumistaan, seinä on melko suljettu tila.

Onnea talolle ja vaarille sinne kahden vuosisadan pähän.

Kyllä vettä on ollut vuosisadat juosten ja kävellen sisällä. Kuitenkin vesivahinkoja tullut ja tulee, putkistoja uusitaan. Onneksi ei enää valeta jalustaan. Roomalaisillakin oli vesiputket - lyijyä, josta tyhmistyivät ja valtakunta hajosi.

Massiivisenä tiilestä kestää 200 vuotta ellei asuta niin modernisti, että maataan lattiakaivot tulkkien.

Naapuri rakensi harkkotalon, myi sen ja rakensi toisen, johon jäi asumaan. Mutta allergisoitui harkkosahauksen pölistessä eikä ole nyt onnellinen.

Lue lisää

En nyt oikein ymmärrä mitä ajaat takaa, paitsi mariset rakentamisesta yleensä ja kaikki on huonosti.

"Harkkokaan ei ole lasia vaan kostuu sään myötä, enemmän tai vähemmän."

Mitä tämä tarkoittaa? Kyllä se harkko ajan kanssa kuivuu kunnes saavuttaa tasapainokosteuden. Välillä välillä viistosade kastelee rappausta ja osa vedestä imeytyy harkkoon ja sitten harkko taas kuivuu. Harkko kuitenkin kuivuu, eikä kastu ajan kuluessa.

"Rakennusfysiikan asiantuntijat ovat suunnitelleet ja hometaloja on tullut."

Varmaan noinkin. Vielä enemmän on sekä ammittilaisten, että itse rakentajien virheitä. Puhutaan hengittävyydestä ja jätetään höyrysulkuja pois ja muuta älyttömyyttä.

"Jäähdytys ainakin tihentää höyryä ja hidastaa muutenkin olematonta kuivumista. Voi jäähdytys mennä överiksikin ja rakennuksen pitää olla tunteeton pienille käyttövirheille."

Tämä riippuu kuinka jäähdytys on tehty. Yleensä jäähdytys kuivattaa sisäilmaa, eli poistaa siitä kosteutta. ILp toimii esim. tällä tavalla.

Rakennuksen yleisin virhe on pihi isäntä, joka säästää kaikessa, eli ilmanvaihdossa, lämmityksessä, huollossa ja korjauksissa.

"Villat ovat homeessa ennen kuivumistaan, seinä on melko suljettu tila."

Märät villat tulee vaihtaa. Ja tuota ennen korjata syy miksi villat ovat kastuneet. Eivät ne itsestään kastu, jos rakentaminen on tehty oikein.

"Kyllä vettä on ollut vuosisadat juosten ja kävellen sisällä."

On joo. Mutta nykyään lutrataan huomattavasti enemmän kuin ennen. Samalla periaatteella jotkut nuo talot kuitenkin haluaisi tehdä, vaikka asukkaiden käyttäytyminen on täysin erilaista kuin ennenkin ja sama pätee vaatimustasoon.

Ja vesivahinkoja satttuu ja roomalaisillakin oli putkensa joo.

"Massiivisenä tiilestä kestää 200 vuotta ellei asuta niin modernisti, että maataan lattiakaivot tulkkien."

Tai muuten käytetä väärin. Ei tiilessä muuta vikaa ole, kuin tajuttoman huono eriste. Ei mikään estä nykyään täysin tiilistä taloa tekemästä kunhan on tarpeeksi paksu lompakko.

"Naapuri rakensi harkkotalon, myi sen ja rakensi toisen, johon jäi asumaan. Mutta allergisoitui harkkosahauksen pölistessä eikä ole nyt onnellinen."

Aika hyvin on puoskari todennut, että johtui juurikin tuosta harkon sahaamisesta. Nyt sitten selvästi ammattitauti tuhansille ihmiselle varman tiedon pohjalta. Betoni todennäköisesti rinnastetaan asbestiin aivan lähiaikoina. Joopa joo.

Se naapuri sanoo itse haistavansa sen harkon ja saavansa oireita. En tiedä miten on muuten tutkittu. Kuitenkin oma havainto on monesti ainut mahdollinen koska allergiatestejä ei ole kuin murto-osalle allergisoivista aineista.

Kouluissa ja virastoissa ei lutrata kuten kotona. Silti ovat viallisia, monesti kosteusvaurioillisia. Perustukset huonosti eristetty, kosteuseristys sttroksin ja muovikalvon varassa (lyhytikäisiä), luotettu salaojiin, katuviemärit liian pienet ja ukkoskuuro painuu alakertoihin, katot huonosti tehtyjä eikä huollettuja, annettu huoltofirmalle seurata talon kuntoa ja sitten tuleekin vettä yläkerran sisäkatosta. Kekkosia pitäisi olla huutelemassa "Saatanan tunarit" vähän joka paikassa.

ggyyuu kirjoitti:

Se naapuri sanoo itse haistavansa sen harkon ja saavansa oireita. En tiedä miten on muuten tutkittu. Kuitenkin oma havainto on monesti ainut mahdollinen koska allergiatestejä ei ole kuin murto-osalle allergisoivista aineista.

Kouluissa ja virastoissa ei lutrata kuten kotona. Silti ovat viallisia, monesti kosteusvaurioillisia. Perustukset huonosti eristetty, kosteuseristys sttroksin ja muovikalvon varassa (lyhytikäisiä), luotettu salaojiin, katuviemärit liian pienet ja ukkoskuuro painuu alakertoihin, katot huonosti tehtyjä eikä huollettuja, annettu huoltofirmalle seurata talon kuntoa ja sitten tuleekin vettä yläkerran sisäkatosta. Kekkosia pitäisi olla huutelemassa "Saatanan tunarit" vähän joka paikassa.

Lue lisää

Kivipöly aiheuttaa keuhkoahtaumaa ja keuhkosyöpää. Altistuminen ja oireiden välillä muistaakseni vuosikymmeniä. Jostain voi tarkistaa. Itseäni ei oikeasti kiinnosta kyseinen ala. Betonipöly myös iho-oireita. Jne. Allergiaa käsittääkseni ei, mutta en ole mikään lääkäri.

Isoin ongelmahan huonossa rakentamisessa on vastuun puute. Vastuu on aina jollakin muulla kuin itsellä. Julkisessa rakentamisessa tuntuu olevan tilanne, että vastuuta ei ole kenelläkään.

Naapurisi tapauksessa sama tarina. Jonkun muun vastuulla se, että ei käytä suojaimia. Harkkojen valmistaja vähintään oikeuteen.

En tiedä onko elementtitaloissa sellaista vaihetta että kun sisäkuori ja kantava lattia on asennettu, ulkovaipan täydellinen tiiviys tarkistetaan ennen töiden jatkamista. Se olisi ensimmäinen edellytys rakenteen terveenä pysymiselle.
Saumoissa oltava elastinen täyte.
Ja ulkopuolinen eristys ei saa päästä kastumaan, eristevaippa on oltava yhtenäinen, ilmansulku sen päällä oltava täydellinen. Tuohon tarvittaisiin tarkistuskäynnit ennen kuin verhoilua saa alkaa asentamaan.

raksaaja kirjoitti:

En tiedä onko elementtitaloissa sellaista vaihetta että kun sisäkuori ja kantava lattia on asennettu, ulkovaipan täydellinen tiiviys tarkistetaan ennen töiden jatkamista. Se olisi ensimmäinen edellytys rakenteen terveenä pysymiselle.
Saumoissa oltava elastinen täyte.
Ja ulkopuolinen eristys ei saa päästä kastumaan, eristevaippa on oltava yhtenäinen, ilmansulku sen päällä oltava täydellinen. Tuohon tarvittaisiin tarkistuskäynnit ennen kuin verhoilua saa alkaa asentamaan.

Lue lisää

omaa hassunhauskaa patenttia mainostaen...
tiivistelin seinän ja maanvaraisen laatan saumaa siten että
-puhdistin lattiaa ja seinän alaosaa 50mm
-täytin sauman massalla (ihan millä vaan elastisella)
-päälle weber vetonit vedeneristettä (50mm seinälle, 50mm lattiaan)
-kuitukangas
-päälle weber vetonit vedeneristettä
-seinäosuus peittyy maalin ja/tai jalkalistan taakse
-lattiaosuus peittyy laatoituksen, muovimaton tai laminaatin alle

Sandwitch elementeissä noin on tehty ainakin aiemmin. Valuvaiheessa eristeeseen päässyt vesi kuitenkin poistuu tutkimustenkin perusteella kun rakennetta aletaan lämmittää ja uutta vettä ei päästetä sisään.
Kerrostaloelementien tapauksessa ongelmallisia ovet ulkokuoren puuteellinen vesitiiveys ja sisäkuoren puutteellinen ilmatiiveys ja höyrytiiveys.

Nykyisin näyttäisi olevan aika yleistä että sisäkuori eriste ulkokuori on useinmiten erilliset (sen perusteella mitä oulun kerrostaloprojekteja ole ohimennen katsellut). Taitaa muuten miltei poikkeuksetta olla villat sateelle alttiina ennen ulkokuorta...

Näin yhden poikkeuksen rakennus oli huputettu. En mennyt tarkastamaan miten hyvin. Voihan ikkunapellitys kuitenkin epäonnistua ja rakennus tuhoutua jälleen, kuten edellinenkin.

Rakennusvirheet pääsyynä. Joskus harvoin myös käyttövirheet ja huoltovirheet.

Tiili villa tiili nykyisin varsin usein homeessa. Kosteutta pääsee seinän väliin ja valuu villaa pitkin alas.
Samoin elementeissä, joissa villa keskellä. Ei tarvita kuin pölyä ravinteeksi ja pommi valmiina purettavaksi.
Alipaineella ja tehostetulla ilmanvaihdolla sitten saadaan itiöt helposti sisäilmaan.
Riskirakenteita on paljon ja tyypillisesti orgaaninen aines usein mukana: Suunnittelu virheitä, rakennusvirheitä, käyttövirheitä jne... Usein ollut turhaa säästämistä myös liikkeellä ja suorastaan huolimattomuutta.
Melko yllättävää, että näinkin hienossa ja koulutetuissakin yhteiskunnassa on ongelman laajuus.

Hyvin monenlaiset rakennusvirheet ja väärät materiaalit ja se pätemätön rakennusfysiikka, jonka mikrobit sotkevat.

Jättiläisvirhe on tehdä rakennuksia, jotka pilaantuvat pienten laiminlyöntien ja työvirheiden vuoksi.
On suunniteltava rakenne, jota ei voi väärin kasata - edes kostonhalusta.

Kaikki yksiaineiset rakenteet ovat tällaisia ei homehtuvia ja helppoja rakentaa

Onhannäitä kirjoitti:

Kaikki yksiaineiset rakenteet ovat tällaisia ei homehtuvia ja helppoja rakentaa

Kerrostaloissa haasteellista. Yksiaineisuus on niissä miltei mahdotonta, siis mikäli halutaan edes jonkinlainen lämmön pitävyys ja asuinmukavuus.

Voisiko kehittää pontatun kantavan elementin, jonka saa kunnolla tiiviiksi.. Sen päälle yksiaineinen pontattu eristekerros jossa julkisivuverous mukana...

raksaaja kirjoitti:

Voisiko kehittää pontatun kantavan elementin, jonka saa kunnolla tiiviiksi.. Sen päälle yksiaineinen pontattu eristekerros jossa julkisivuverous mukana...

Onhan näitä, muttei teräsbetonista. Kevytbetonista tehtyjä hallielementtejä voisi käyttää näin kyll. Tietääkseni rivitaloja onkin näin tehty.

raksaaja kirjoitti:

Kerrostaloissa haasteellista. Yksiaineisuus on niissä miltei mahdotonta, siis mikäli halutaan edes jonkinlainen lämmön pitävyys ja asuinmukavuus.

Jälkikasvun ala- aste oli tehty siposta. Kerroksia oli 4 kellarin lisäksi ja rakennettu ehkä 60- luvulla.

Eli kyllä noita on, mutta eipä kovinkaan paljoa. Syynä lienee se, että sipo ei ole hinnaltaan kilpailukykyinen elementteihin verrattuna.

Muutamassa isommassa kerrostalossa, joissa ulkoseinät ovat olleet sipoa, on ollut normi teräsbetoni kantavana rakenteena. Aika kallis ratkaisu kun ajattelee, että ensin on melkein kantava seinä, mutta silti rakennuksesta löytyy erillinen kantava runko.

En tiedä sitten miksei korkeampia taloja tehdä enää pelkästään siposta. Onko syynä rakennevaatimukset kantavuuden suhteen, vai pelkästään hinta.

Entäs poliisitalot, koulut, virastot? Pyykkiä, suihkua, saunaa koko porukalla monesti viikossa.