pakkasen purevuus vs kivitalot

Ei merkitys varmaan kovin iso ole tiiviissä rakennuksessa. Mutta jotain luulisi vaikuttavan jos tuuli pääsee eristeen pintaan. (kuin ihmisen paljaaseen ihoon)

raksaaja kirjoitti:

Ei merkitys varmaan kovin iso ole tiiviissä rakennuksessa. Mutta jotain luulisi vaikuttavan jos tuuli pääsee eristeen pintaan. (kuin ihmisen paljaaseen ihoon)

Ei tuuli käy paljaaseen ihoon vaan tuulitakin pintaan. Voi olla että ulkovuorauksen tuuletusraossa olisi -20 asteen pakkasella "vain" -18 astetta. Tuulisellä säällä tuuletusraossa olisikin sitten kylmempää "jopa" -19 :). Ulkovuorauksen tehtävänä ei ole toimia lämpöeristeenä. Eikä se käytännössä sellaisena toimikaan.

Tuuli voi vaikuttaa kahdella tavalla. Kun talossa on ilmavuotoja niin tuuli käy läpi talosta. Tämä virtaus on tietenkin pientä eikä sitä välttämättä asukas huomaa mutta hieman lämpöä se vie mukanaan. Hatarassa talossa virtauksen huomaa jo asukaskin.

Jos tuulensuojassa on rakoja niin tuuli puhaltelee villoihin ja huonontaa niiden eristyskykyä. Tässä tapauksessa sisällä ei tapahdu mitään virtausta.

kieroliero kirjoitti:

Ei tuuli käy paljaaseen ihoon vaan tuulitakin pintaan. Voi olla että ulkovuorauksen tuuletusraossa olisi -20 asteen pakkasella "vain" -18 astetta. Tuulisellä säällä tuuletusraossa olisikin sitten kylmempää "jopa" -19 :). Ulkovuorauksen tehtävänä ei ole toimia lämpöeristeenä. Eikä se käytännössä sellaisena toimikaan.

Tuuli voi vaikuttaa kahdella tavalla. Kun talossa on ilmavuotoja niin tuuli käy läpi talosta. Tämä virtaus on tietenkin pientä eikä sitä välttämättä asukas huomaa mutta hieman lämpöä se vie mukanaan. Hatarassa talossa virtauksen huomaa jo asukaskin.

Jos tuulensuojassa on rakoja niin tuuli puhaltelee villoihin ja huonontaa niiden eristyskykyä. Tässä tapauksessa sisällä ei tapahdu mitään virtausta.

Lue lisää

" Voi olla että ulkovuorauksen tuuletusraossa olisi -20 asteen pakkasella "vain" -18 astetta. Tuulisellä säällä tuuletusraossa olisikin sitten kylmempää "jopa" -19 :)."

Arvelen että tuulettomalla säällä se lämpötila on noin -19 ... -19.8 riippuen eristevahvuudesta. Ja tuulisella aivan tasan 20. Ja tuollahan sitä vois jo lämmönkulutuksen kasvua selvittää...

laitoin laskuriin ... vaikutus ois max luokkaa 0.15kW 230m2 talossa ...

Tuon verran vois max säästää lämmitystehossa hetkellisesti jos tuuli kestää vain vähän aikaa ja ersiteen ulkopuolella on massiivinen rakenne.

Ei tarvinne miettiä enempää...

Parempi kun sinä et pohdi.

raksaaja--sh kirjoitti:

Parempi kun sinä et pohdi.

kovin on rajoittunutta, yksipuolista ja "kiveen kallellaan" on ajatusmaailmasi. Vaikka se olisi aivan perseestä, kuten siis oma pohdintasi osoittaa ja aikaisemmat selittelyt, silloin ne liittyivät siihen "sisäpuolen" lämmönvaraukseen ja luovutukseen. Sama toimii kyllä myös "kylmällä puolella". Joten annetaan nyt olla tämä tässä.

raksaaja--sh kirjoitti:

Parempi kun sinä et pohdi.

että eikö se sun kaikkivoipa kivimassas lataa juuri parhaillaan sitä kylmyyttä sisäänsä minkä kerkiää. Riittää sitten sitä kylmyyttä vielä pitkäksi aikaa kun säät lauhtuu...

Jos on tarkoituksena pitää SISÄlämpötila tasaisena niin eikö kannata olla SISÄpuolinen rakenne massiivinen ja eristää se sitten niin hyvin kuin mahdollista ulkopinnan vaihtelevilta lämpötiloilta - mitä hä?

siellä kivikuutiossas kirjoitti:

että eikö se sun kaikkivoipa kivimassas lataa juuri parhaillaan sitä kylmyyttä sisäänsä minkä kerkiää. Riittää sitten sitä kylmyyttä vielä pitkäksi aikaa kun säät lauhtuu...

Jos on tarkoituksena pitää SISÄlämpötila tasaisena niin eikö kannata olla SISÄpuolinen rakenne massiivinen ja eristää se sitten niin hyvin kuin mahdollista ulkopinnan vaihtelevilta lämpötiloilta - mitä hä?

Lue lisää

Vastaus kahteen edelliseen.

>kovin on rajoittunutta, yksipuolista ja "kiveen kallellaan" on ajatusmaailmasi. Vaikka se olisi aivan perseestä, kuten siis oma pohdintasi osoittaa ja aikaisemmat selittelyt, silloin ne liittyivät siihen "sisäpuolen" lämmönvaraukseen ja luovutukseen. Sama toimii kyllä myös "kylmällä puolella". Joten annetaan nyt olla tämä tässä.

Kun tuuli alkaa vaikuttaa ilmavälissä/lämmöneristeen ulkopinnalla se siirtää siinä pinnalla lämmennyttä ilmaa pois.

Kun tuuli alkaa vaikuttaa massiivisen ulkokuoren ulkopintaan, kestää pidenpään ennen kuin se on saanut siitä niin paljon lämpöä pois että se vaikuttaisi lämmöneristeeseen.

Jos pakkanen tuuli yhdistelmä on lyhtyaikainen, tuosta on etua pimppikarvan verran.

Jos tuuli puhaltaa aina, asialla ei liene mitään merkitystä.

Käytännössä merkitys lienee kuten VTT taannoin tutki.


>että eikö se sun kaikkivoipa kivimassas lataa juuri parhaillaan sitä kylmyyttä sisäänsä minkä kerkiää.

Kyllä se on tässä pari päivää ollut jäähtymään päin.

Lämmitystehon tarpeesta voisin arvella että mun kivipunkkerin eristeet sanoo jotta ulkona on -18 mutta mittarissa kyllä lukee -24.

Juuri nyt se lataa lämpöä auringon lämpösäteilystä. (lämpövaikutus varmaan alle sen 5 astetta mitä se on ihmiseen kts. ilmatieteenlaitos)

>Riittää sitten sitä kylmyyttä vielä pitkäksi aikaa kun säät lauhtuu...

Sama aika menee lämpiämiseen kuin menee jäähtymiseen, poislukien auringon lämmittävä vaikutus. ((Yleensä lämpimässä ilmassa tuulee enemmän kuin kylmässä, joten tuulen pippikarvavaikutuskin on tässä avuksi))

>Jos on tarkoituksena pitää SISÄlämpötila tasaisena niin eikö kannata olla SISÄpuolinen rakenne massiivinen ja eristää se sitten niin hyvin kuin mahdollista ulkopinnan vaihtelevilta lämpötiloilta - mitä hä?

Molempi parempi.

Sanoisin jopa että molempi paras, kun huomioi kaiken paitsi pimppikarvat. Pthui.


VTT:n tutkimuksissa aitojen, oikeiden kerrostalojen kiviseinissä osoittaa että tuuletusrako lisää lämmitysenergian kulutusta. (todella vähän, mutta kuitenkin)

raksaaja kirjoitti:

Vastaus kahteen edelliseen.

>kovin on rajoittunutta, yksipuolista ja "kiveen kallellaan" on ajatusmaailmasi. Vaikka se olisi aivan perseestä, kuten siis oma pohdintasi osoittaa ja aikaisemmat selittelyt, silloin ne liittyivät siihen "sisäpuolen" lämmönvaraukseen ja luovutukseen. Sama toimii kyllä myös "kylmällä puolella". Joten annetaan nyt olla tämä tässä.

Kun tuuli alkaa vaikuttaa ilmavälissä/lämmöneristeen ulkopinnalla se siirtää siinä pinnalla lämmennyttä ilmaa pois.

Kun tuuli alkaa vaikuttaa massiivisen ulkokuoren ulkopintaan, kestää pidenpään ennen kuin se on saanut siitä niin paljon lämpöä pois että se vaikuttaisi lämmöneristeeseen.

Jos pakkanen tuuli yhdistelmä on lyhtyaikainen, tuosta on etua pimppikarvan verran.

Jos tuuli puhaltaa aina, asialla ei liene mitään merkitystä.

Käytännössä merkitys lienee kuten VTT taannoin tutki.


>että eikö se sun kaikkivoipa kivimassas lataa juuri parhaillaan sitä kylmyyttä sisäänsä minkä kerkiää.

Kyllä se on tässä pari päivää ollut jäähtymään päin.

Lämmitystehon tarpeesta voisin arvella että mun kivipunkkerin eristeet sanoo jotta ulkona on -18 mutta mittarissa kyllä lukee -24.

Juuri nyt se lataa lämpöä auringon lämpösäteilystä. (lämpövaikutus varmaan alle sen 5 astetta mitä se on ihmiseen kts. ilmatieteenlaitos)

>Riittää sitten sitä kylmyyttä vielä pitkäksi aikaa kun säät lauhtuu...

Sama aika menee lämpiämiseen kuin menee jäähtymiseen, poislukien auringon lämmittävä vaikutus. ((Yleensä lämpimässä ilmassa tuulee enemmän kuin kylmässä, joten tuulen pippikarvavaikutuskin on tässä avuksi))

>Jos on tarkoituksena pitää SISÄlämpötila tasaisena niin eikö kannata olla SISÄpuolinen rakenne massiivinen ja eristää se sitten niin hyvin kuin mahdollista ulkopinnan vaihtelevilta lämpötiloilta - mitä hä?

Molempi parempi.

Sanoisin jopa että molempi paras, kun huomioi kaiken paitsi pimppikarvat. Pthui.


VTT:n tutkimuksissa aitojen, oikeiden kerrostalojen kiviseinissä osoittaa että tuuletusrako lisää lämmitysenergian kulutusta. (todella vähän, mutta kuitenkin)

Lue lisää

tais ollakin niin että ne simuloi myös samassa yhteydessä ... lämmönkulutuksen hienoinen kasvu taisi olla laskennallinen

raksaaja kirjoitti:

tais ollakin niin että ne simuloi myös samassa yhteydessä ... lämmönkulutuksen hienoinen kasvu taisi olla laskennallinen

tulkita niin kuin kulloiseenkin tarpeeseen parhaiten sopii. Tukemaan niitä omia "faktoja". Ovat nämä kivi-ihmiset metkaa sakkia.

raksaaja--sh kirjoitti:

Parempi kun sinä et pohdi.

";D"-kaveri ottaa pömin aina kun näkee sanan kivitalo ja alkaa vuodatus.

voi aina ymmärtää ja kirjoitti:

tulkita niin kuin kulloiseenkin tarpeeseen parhaiten sopii. Tukemaan niitä omia "faktoja". Ovat nämä kivi-ihmiset metkaa sakkia.

voi aina tarttua asiattomuuksiin

kivi-ihminen kirjoitti:

voi aina tarttua asiattomuuksiin

niihin kivitalokauppiaan myyntiargumentteihin. Piru vieköön kun tarkemmin ajatellen nehän olivat aivan naurettavia. Mutta se mikä on käynyt selvästi ilmi, on se että vaikka puu- ja kivitalo olisivat saman kokoiset, samanlaisella ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmällä varustettuja. Kivitalossa laitteiden, ihmisten tms. elämään kuuluvien toimintojen aiheuttama ilmankosteus on puhtaampaa eikä jäädy rakenteisiin törmätessään kylmään pintaan, eikä tuo samainen täysin puhdas jäätymätön kosteus näin ollen myöskään aiheuta kivitalossa mitään ongelmia kerääntyessään rakenteisiin. Sen sijaan puurakenteisen talon saastunut ja bakkteeripitoinen kostea sisäilma hyökkää höyrysulkuja uhmaten ja tuhoten rakenteisiin jossa se aiheuttaa välittömästi hirvittäviä tuhoja. Näinhän se meni - vai mitä ? Uskokoon sitten ken haluaa.

Hippeli hulkkonen kirjoitti:

";D"-kaveri ottaa pömin aina kun näkee sanan kivitalo ja alkaa vuodatus.

lähinnä pistää hymyilyttämään nämä tahvot joiden ajatus on jämähtänyt siihen kivitalo myyntihömppään eikä oma ajatusmaailma aukene kuin vuosien päästä. Ja aika paha isku se sitten onkin kun tajuaa mistä on maksanut hunajaa ja alkaa kyselemään miksi - se mahtaa tehdä kipeää ;D

vain yksiä versioita asunno... kirjoitti:

lähinnä pistää hymyilyttämään nämä tahvot joiden ajatus on jämähtänyt siihen kivitalo myyntihömppään eikä oma ajatusmaailma aukene kuin vuosien päästä. Ja aika paha isku se sitten onkin kun tajuaa mistä on maksanut hunajaa ja alkaa kyselemään miksi - se mahtaa tehdä kipeää ;D

Lue lisää

Raksaaja esitti ihan mukavan teorioian/kysymyksen pohdittavaksi. Ei tuostakaan pitäisi kennelläkään otsasuoni pullistua. Ettet vain vedä liian pitkälle meneviä johtopäätösiä toisten ajatuksista. Mistä sinä tiedät kuinka paljon joku on jämähtänyt tai mennyt myyntihömppään.

Rauhoitu hyvä ihminen, niin selviät ehkä hengissä eläkkeelle ilman otsasuonen repeämää, vatsahaavaa ja sydäriä.

tulla se terve epäusko kirjoitti:

niihin kivitalokauppiaan myyntiargumentteihin. Piru vieköön kun tarkemmin ajatellen nehän olivat aivan naurettavia. Mutta se mikä on käynyt selvästi ilmi, on se että vaikka puu- ja kivitalo olisivat saman kokoiset, samanlaisella ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmällä varustettuja. Kivitalossa laitteiden, ihmisten tms. elämään kuuluvien toimintojen aiheuttama ilmankosteus on puhtaampaa eikä jäädy rakenteisiin törmätessään kylmään pintaan, eikä tuo samainen täysin puhdas jäätymätön kosteus näin ollen myöskään aiheuta kivitalossa mitään ongelmia kerääntyessään rakenteisiin. Sen sijaan puurakenteisen talon saastunut ja bakkteeripitoinen kostea sisäilma hyökkää höyrysulkuja uhmaten ja tuhoten rakenteisiin jossa se aiheuttaa välittömästi hirvittäviä tuhoja. Näinhän se meni - vai mitä ? Uskokoon sitten ken haluaa.

Lue lisää

>Mutta se mikä on käynyt selvästi ilmi, on se että vaikka puu- ja kivitalo olisivat saman kokoiset, samanlaisella ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmällä varustettuja. Kivitalossa laitteiden, ihmisten tms. elämään kuuluvien toimintojen aiheuttama ilmankosteus on puhtaampaa

Se on täysin oma keksintösi.

Se vesihöyry on aivan samanlaista.

Ja se on puhdasta puu ja kivitalossa. Sitä sinä et tajua.

>eikä jäädy rakenteisiin törmätessään kylmään pintaan

Toimii tasan samalla tavalla puu ja kivirakenteissa. Fysiikan lait toimii, sitäkään sinä et tajua.

>, eikä tuo samainen täysin puhdas jäätymätön kosteus näin ollen myöskään aiheuta kivitalossa mitään ongelmia kerääntyessään rakenteisiin.

Sinä et tajua sitäkään että vesimäärällä on merkitystä. Esim siporexissa saa olla vettä 300 LITRAA KUUTIOSSA eikä se sittenkään halkea.

ja että eri materiaalien läpi kulkee erisuuruiset määrät vesihöyryä

ja että veden tiivistymiseksi pitää suhteellinen kosteus nousta kyllin suureksi

Etkä sitä että rakenteet on kestäneet vuosikymmenet ja niistä on mitattu ja ne TOIMII! Valitettavasti ne TOIMII.

>Sen sijaan puurakenteisen talon saastunut ja bakkteeripitoinen kostea sisäilma hyökkää höyrysulkuja uhmaten ja tuhoten rakenteisiin jossa se aiheuttaa välittömästi hirvittäviä tuhoja. Näinhän se meni - vai mitä ? Uskokoon sitten ken haluaa.

Sinulla on hurja mielikuvitus.

Mutta tiedoksi.

Terveessä huoneilmassa on muistaakseni 100 homeitiötä kuutiossa ja 1000 bakteria kuutiossa.
Homeitiöt ja bakteerit koostuvat soluista jotka on monituhatmolekyylisiä isoja örkkejä verrattaessa vesimolekyyliin joka siis on se vesihöyry.
Vesimolekyyli mennessään vesihöyryä läpäisevän rakenteen läpi ei kuljeta mukanaan niitä örkkejä joita pelkäät, eikä muitakaan epäouhtauksia.


(ja tiedoksi: kaikissa rakenteissa on itiöt ja bakteerit jo valmiina, niiden ei vain saa antaa syödä, juoda, elää eikä lisääntyä)

>Olen ajatellut vuorata tulevan sipotalomme seinät vankalla kuusilaudalla. Laudat pystyyn niin että n. 7 cm etäisyydellä toisistaan olevien lautojen (välin) päälle tulee kolmas lauta. Lieneekö ns. lomalauta tai jotain sellaista.

Mielenkiintoista.

>Voisiko joku kertoa, miksi tällaiseen ratkaisuun pitäisi jättää vielä jokin ilmarako - vai pitäisikö?

Jos laudan pinta on maalattu hengittäväksi niin rakenne luultavasti toimisi aika hyvin.
Se ilmarako ainoastaan tehostaisi kuivumista. Siporexin läpi tullut vesihöyry ei menisi laudan läpi vaan poistuisi ilmaraon kautta.

(samalla mahdollinen viistosade ei pääsisi lämmöneristeeseen eli siporexiin, mutta tämä on merkityksettömänpi seikka kuin toi eka)

>Minulla kun ei ole takoitus tärvellä lautojen ulkopintaa millään lateksillakaan. Olen maallikkona päissäni pitänyt tuota ilmarakoa pikemminkin jäähdyttävänä kuin lämmittävänä tekijänä, joskin olen ymmärtävinäni sen merkityksen kosteuden poistumistienä. Mutta jos kaikki seinässä on riittävän "yhtä puuta" ja samalla tavalla kosteuden suhteen käyttäytyvää, niin mihin se ilmarako tarvitaan?

Enpä pysty nyt tarkistamaan miten on vesihöyryn läpäisy siporex vs puu. Luulen että puu on tiiviinpää ja siksi se ilmarako vois olla turvallisenpi ratkaisu.

Jos en väärin muista siitä VTT:n tutkimuksesta niin ilmaraon jäähdyttävä vaikutus oli niin pieni että sen lämmöneristettä kuivattava vaikutus oli merkittävänpi lämpötalouden kannalta.
hmmm... tulikohan sanottua kyllin epäselvästi ...

No siporex johtaa lämpöä sitä huonommin mitä kuivenpi se on. Jos laitat ilmaraon, siporexin sisältämä kosteus laskee ja saavuttanet sillä suuremman energiataloushyödyn kuin mitä ilmaraosta on haittaa...

Ei tainnut olla sen selvenpi sepostus. Olkoon.

Üummarsikõs kukaan?

t. raksaaja

havuk ahon ajattelija kirjoitti:

>Olen ajatellut vuorata tulevan sipotalomme seinät vankalla kuusilaudalla. Laudat pystyyn niin että n. 7 cm etäisyydellä toisistaan olevien lautojen (välin) päälle tulee kolmas lauta. Lieneekö ns. lomalauta tai jotain sellaista.

Mielenkiintoista.

>Voisiko joku kertoa, miksi tällaiseen ratkaisuun pitäisi jättää vielä jokin ilmarako - vai pitäisikö?

Jos laudan pinta on maalattu hengittäväksi niin rakenne luultavasti toimisi aika hyvin.
Se ilmarako ainoastaan tehostaisi kuivumista. Siporexin läpi tullut vesihöyry ei menisi laudan läpi vaan poistuisi ilmaraon kautta.

(samalla mahdollinen viistosade ei pääsisi lämmöneristeeseen eli siporexiin, mutta tämä on merkityksettömänpi seikka kuin toi eka)

>Minulla kun ei ole takoitus tärvellä lautojen ulkopintaa millään lateksillakaan. Olen maallikkona päissäni pitänyt tuota ilmarakoa pikemminkin jäähdyttävänä kuin lämmittävänä tekijänä, joskin olen ymmärtävinäni sen merkityksen kosteuden poistumistienä. Mutta jos kaikki seinässä on riittävän "yhtä puuta" ja samalla tavalla kosteuden suhteen käyttäytyvää, niin mihin se ilmarako tarvitaan?

Enpä pysty nyt tarkistamaan miten on vesihöyryn läpäisy siporex vs puu. Luulen että puu on tiiviinpää ja siksi se ilmarako vois olla turvallisenpi ratkaisu.

Jos en väärin muista siitä VTT:n tutkimuksesta niin ilmaraon jäähdyttävä vaikutus oli niin pieni että sen lämmöneristettä kuivattava vaikutus oli merkittävänpi lämpötalouden kannalta.
hmmm... tulikohan sanottua kyllin epäselvästi ...

No siporex johtaa lämpöä sitä huonommin mitä kuivenpi se on. Jos laitat ilmaraon, siporexin sisältämä kosteus laskee ja saavuttanet sillä suuremman energiataloushyödyn kuin mitä ilmaraosta on haittaa...

Ei tainnut olla sen selvenpi sepostus. Olkoon.

Üummarsikõs kukaan?

t. raksaaja

Lue lisää

Enää puuttuukin vain tarkka tieto puun ja siporexin vesihöyryn läpäisykyvystä. No, kai tuokin vielä selviää ennen ulkovuorauksen naulaamista, kun ensimmäiset tukitkin on vasta kaadettu.
Kiitokset "raksaaja"!

lisää tuskaa? kirjoitti:

Enää puuttuukin vain tarkka tieto puun ja siporexin vesihöyryn läpäisykyvystä. No, kai tuokin vielä selviää ennen ulkovuorauksen naulaamista, kun ensimmäiset tukitkin on vasta kaadettu.
Kiitokset "raksaaja"!

Lue lisää

Doflämpö -ohjelman demoversion mukaan puun vesihöyryn vastus on 10 kertainen siporexiin verrattuna.

Ja jos en väärin ymmärtänyt niin laudan taakse tiivistyy 160 grammaa vettä per tammikuu (Oulussa, 375mm sipoa lauta ulpopinnassa). Kyllähän se jo jonninmoinen kuurakelmu alkaa olla. Taitas olla se ilmarako kuiteski paras...

(doflämpö ohjelman demo herjaa että tulokset voivat olla virheellisiä)

raksaaja--sh kirjoitti:

Doflämpö -ohjelman demoversion mukaan puun vesihöyryn vastus on 10 kertainen siporexiin verrattuna.

Ja jos en väärin ymmärtänyt niin laudan taakse tiivistyy 160 grammaa vettä per tammikuu (Oulussa, 375mm sipoa lauta ulpopinnassa). Kyllähän se jo jonninmoinen kuurakelmu alkaa olla. Taitas olla se ilmarako kuiteski paras...

(doflämpö ohjelman demo herjaa että tulokset voivat olla virheellisiä)

Lue lisää

viitseliäisyydestä!
Ellei toisenlaista ja luotettavaa tietoa ilmaannu, pitänee jättää tuuletusrako.

lisää tuskaa kirjoitti:

viitseliäisyydestä!
Ellei toisenlaista ja luotettavaa tietoa ilmaannu, pitänee jättää tuuletusrako.

heti kun sänkyyn nukkumaan oikaisin niin honasin että jonkin katsoin väärin

Ilmeisesti puu on max (vain) 1/4 ... 1/3 tiiviinpää kuin siporex.

Mutta se kosteuden tiivistyminen puun & spipon väliin oli oikein,