Pelkään elämää ja ihmisiä sekä kuolemaa

Ilman-lääkitysta

Sosiaaliset pelkotilat, vieraat ihmiset tai suuret ihmislaumat. En voi mennä elokuviin en kahviloihin näin on ollut jo 48-vuotta.
6-vuotiaana olin lastenpsykiatrisella osastolla tutkittavana kun en uskaltanut nukkua ja pelkäsin pimeää.

Vieläkään en ole saanut mitään rauhoittavaa lääkettä pelkoihin!
Pelkoa ja kauhua kuolemaan asti.

11

189

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • tgyhujkl

      Mene yksityiselle ja pyydä pitkävaikutteista rauhoittavaa. Jos ehdottaa SSRI-tyyppistä masennus/ahdistuslääkettä niin sano ettet halua muuttua tunteettomaksi, jota ko. lääkkeet muun muassa aiheuttaa.

    • Apua-kaivataan

      Mikä lääke olisi se päivävaikutteinen? Huomena menen psykiatrille!

    • rivat

      Esim. Rivatril tai Xanor Depot.

      • Yritetään-nyt-näin

        Ei kirjoittanut Depotia vaan Propralia joka poistaa vapinaa ja alentaa sydämen lyöntitiheyttä tms. Kokeillaan nyt tätä sitten annoksena 20-40 mg.


    • Liikunta_auttoi

      Asioita jota voivat auttaa. Syö terveellisesti. Pysy ainakin lähellä ihannepainoa. Harrasta säännöllisesti liikuntaa. Myös raskasta kuormittavaa liikuntaa. Ei saisi jäädä paikoilleen murehtimaan asioista. Päättää muuttaa elämän paremmaksi.

      • Lääkitystä-vailla

        Satuin jo lääkitsemään itseni alkoholilla 15-kiloa lihavammaksi koska surin ja ikävöin omaiseni kuolemaa, eikä muuta lääkitystä saanut kuten Diapam. Joka yö pureskelen hampaitani ja narskuttelen. Kolme hammasta jo lohjennut vuoden sisällä. Talvella liukasta syksyllä satoi vettä ja räntää ahdisti mutta vodkapaukku antoi hetkellisesti taivaallisen rauhan. Tuoden ylikiloja vaikka en syönyt kuin muutaman pähkinän. Nyt olen menossa työkokeiluun ja eihän sinne uskalla mennä ilman lääkitystä tai lääkealkoholi huikkaa. Katkolleko tästä vielä joutuu? En ennen käyttänyt lainkaan alkoholia kunnes omaiseni kuoli.


    • uehsak

      Meditaatio auttaa kaikkiin noihin, mutta joudut myös kohtaamaan omat mörkösi. Kärsimyksen välttely aiheuttaa meissä enemmän kärsimystä, kuin sen kohtaaminen. Haava on se paikka, josta valo pääsee sisään.

    • Acedia

      Aina se vain jaksaa hämmästyttää miten erilaisia ihmiset ovat. Itsekin sanoisin, että pelkään elämää, ihmisiä ja kuolemaa, mutta esimerkiksi elokuvissa käynti on minulle ehdoton henkireikä, koska siellä minulta ei odoteta mitään. Voin olla omana itsenäni, hiljaa ja rauhassa.

      Minua uuvuttavat ja pelottavat vaatimukset ja odotukset. Olen aina elänyt muille. Pinnallinen jutustelu myös onnistuu ja on mukavaa, mutta pelkään lähentymistä, koska silloin ihmisten vaatimukset alkavat ja odotukset kasvavat.

      Tuntuu kuin olisin jatkuvasti kauhuissani, ahdistaa niin että oksettaa. Tällainen on äärimmäisen väsyttävää. Tunnetta on jatkunut jo nelisen vuotta. Olo on epätodellinen ja omituisen irrallinen.

      Jaksamisia aloittajalle.

      • Ihmiset-ovat-pahoja

        Elokuviin kun menee on kamalasti ihmis massaa ja ei koskaan tiedä kuka potkii selkänojaa ja sylkee poppareita niskaasi. En tykkää sellaisesta että aina pitäisi olla kokkiveitsen kanssa puolustamassa itseään ja omaa reviiriään. Kerran joku nosti hikiset jalkansa selkänojalleni , no enpä sen jälkeen koskaan elokuvissa ole käynyt!


    • Kuolema kohtaa valitettavasti jokaisen tässä elämässä. Itse olen sen nähnyt jo ehkäpä liian moneen kertaan tässä elämässä ja olen vasta 25v. Suosittelen sinulle että elät sellaista elämää mikä itsellesi sopii. Se on turhaa tavoitella sitä niin sanottua " normaalia" elämää kun jotkut kuitenkin ovat erillaisia eli uniikkeja

      • miettiväinen

        Erittäin hyvä pointti! Itse olen ollut ihmiskammoinen noin 50 vuotta eli koko ikäni. Ahdistun useimmissa sosiaalista tilanteissa. Vanhemmiten jännitys on helpottanut. En edelleenkään nauti ihmisten kohtaamisesta, mutta en myöskään ajaudu sisäiseen paniikkiin. Ensimmäiset 40 vuotta sen sijaan olivat raastavia. Sos. kammoisena oli vaikea yrittää opiskella ja taistella työpaikasta. Jos oma jännittäminen aiheutti suuria hankaluuksia, niin vainon kohteeksi joutuminen teki elämisestä pahimmillaan helvettiä.

        Näin jälkeenpäin olen usein miettinyt, onko kaikki ollut vaivan arvoista. Sos. kammoni oli pitkään rinnastettavissa fyysiseen invaliditeettiin. Kuitenkin minun oli pyrittävä sopeutumaan terveiden maailmaan ilman mitään apua tai tukea. Entäpä jos olisikin saanut elää itseni näköistä elämää?


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu

      Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)
      Sinkut
      110
      8116
    2. Olet sä kyllä

      ihme nainen. Mikä on tuo sun viehätysvoiman salaisuus?
      Ikävä
      35
      2492
    3. Teuvo Hakkaraisesta tulee eurovaalien ääniharava

      Persuissa harmitellaan omaa tyhmyyttä
      Maailman menoa
      121
      2223
    4. Hiljaiset hyvästit?

      Vai mikä on :( oonko sanonut jotain vai mitä?
      Ikävä
      18
      1876
    5. Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?

      Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais
      Särkynyt sydän
      14
      1634
    6. Turha mun on yrittää saada yhteyttä

      Oot mikä oot ja se siitä
      Suhteet
      11
      1469
    7. Kyllä poisto toimii

      Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa
      80 plus
      15
      1435
    8. "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..

      "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla
      Yhteiskunta
      14
      1379
    9. Näkymätöntä porukkaa vai ei

      Mon asuu yksin. Mitas mieltä ootte ?
      Ikävä
      15
      1262
    10. Kristityt "pyhät"

      Painukaa helvettiin, mä tulen sinne kans. Luetaan sitten raamattua niin Saatanallisesti. Ehkä Piru osaa opetta?!.
      Kristinusko
      12
      1143
    Aihe