uskonnoissahan on paljon samoja aineksia. opetukset voivat myös olla erittäinkin samanlaisia.
buddha sanoi: "tathagata harjoittaa mitä saarnaa ja saarnaa ainoastaan mitä itse harjoittaa" (oma käännös, mutta suht kirjaimellinen)
ja eikös jeesus sanonut: "elä niinkuin opetat"
näitä löytyy lisääkin, olisikos teillä jotain hyviä esimerkkejä?
buddha sanoi: "tathagata harjoittaa mitä saarnaa ja saarnaa ainoastaan mitä itse harjoittaa" (oma käännös, mutta suht kirjaimellinen)
ja eikös jeesus sanonut: "elä niinkuin opetat"
näitä löytyy lisääkin, olisikos teillä jotain hyviä esimerkkejä?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Marcus Borg on kirjoittanut vastaavista Jeesuksen ja Buddhan sanonnoista kokonaisen kirjan.
Olennainen ero on esimerkiksi suhtautuminen lakiin ykseydestä, "Law of Oneness". Intialaisperäisissä uskonnoissa taustalla on kaiken ykseys. Juutalaisessa, kristinuskossa ja islamissa, jotka itse asiassa ovat sama uskonto, korostetaan jumalan olevan ulkoinen olento ja kaiken olevan erillistä. Siksi on uskottava johonkin ulkoiseen auktoriteettiin. Buddhalaisuudessa ei ole jumalaista ulkoista auktoriteettia. Kaikki on yhtä ja sinä olet maailma. Et ole erillinen ja sinä olet sisimmältäsi jo valaistunut, koska sinussa on jo buddhaluonto olemassa. Kristinusko, juutalaisuus ja islam ovat vallankäytön uskontoja ja buddhalaisuus on tiede ihmisestä.
Itse olen myös omaksunut, että kaikissa maailman pääuskonnoissa käsitellään uskonnoille tyypillisiä asioita kuten elämän syntyä, elämän tarkoitusta, materian maailman ja henkisen maailman suhdetta toisiinsa jne. Tässä mielessä uskonnot vastaavat toisiaan. Jotta yhtäläisyydet voi ymmärtää, on lähdettävä tarkastelemaan uskontojen painotuksia, eli mitä asioita kukin uskonto korostaa, niinkuin stupa esitti. En kärjistäisi kuitenkaan stupan esittämällä tavalla uskontoja hänen kategorioihinsa, ellei asiaa sitten tarkastella vain pintapuolisesti maallisesta näkökulmasta.
Näkisin buddhalaisuuden painottavan ihmisen sisäisen voiman merkitystä, ja länsimaisten ja islamin uskontojen painottavan ulkoisen voiman merkitystä. Eri lähtökohdista huolimatta näiden uskontojen painotukset kohtaavat useissa kohdin toisensa, eivätkä ne poissulje täysin toisen voiman merkitystä. Esim. kristinuskosta löytyy viitteitä myös buddhalaisen sisäisen voiman opetukseen, ja myös buddhalaisuudesta löytyy viitteitä kristinuskon ulkoisen voiman opetukseen. Henkilöt, jotka eivät näitä yhtäläisyyksiä painostuksissa näe, jakavat uskonnot täysin erilleen, eivätkä voi koskaan löytää niistä yhteyttä toisiinsa. Tämä on yhtä valitettavaa kuin se, että pidämme itämaista ja länsimaista kulttuuria täysin toisiinsa yhteensopimattomina ja erilaisina, joka ei tietysti pidä paikkaansa, koska kummastakin kulttuurista löytyy yhtäläisyyksiä, kun asioita tarkastelee syvällisemmin.
T: Jakob
"Juutalaisessa, kristinuskossa ja islamissa, jotka itse asiassa ovat sama uskonto, korostetaan jumalan olevan ulkoinen olento ja kaiken olevan erillistä."
Raamatussa on lukuisia kohtia, joissa voi tulkita Jumalan olevan kaikkialla. Ken haluaa, voi tulkita toisin ja korostaa Jumalan erillisyyttä.
Ja tuo "sama uskonto" väite kuulostaa pelkästään ylimieliseltä asenteelta.
- Samoin kuin loppukin teksti. Tais olla turha edes vaivaantua vastaamaan.
Jos oikein verrataan niin kyllä nää kaikki uskonnot ovat ihan samanlaisia. Kyllähän se buddhalainenkin pelkää auktoriteetteja, eihän se muuten tekis sen uskonnollisia harjoituksia.
Mitä mä olen nähnyt buddhalaisten uskonnollisia harjoituksia tv:stä, niin täytyy sanoa:
muslimin 5 kertaa päivässä rukoilu on vielä taivaallista.
Kaikki ne puhuu samoista asioista eri sanoin. Eli kieli on erilaista kussakin ja siten vaikeampaa ymmärtää, mikä tarkoittaa mitäkin jossain toisessa uskonnossa.
Buddhalainen harjoittaja ei "pelkää auktoriteetteja" vaan on ymmärtänyt ehdonvaraisen olemassolon ja karman luonteen. Hän harjoittaa vapautuakseen olemassaolon kierrosta.
Mutta kukas se siittä vapautuksesta päättää?
Ja kuka sitä karmaa valvoo, tai kuka sen karman lain on säätänyt?
Ja mihin sitä sitten vapaudutaan, jos ei mitään isompaa ole? Häviääkö sitä sitten vain totaalisesti?
Onko elämä kärsimystä? Miksi se on kärsimystä? Miksi pitäisi kärsiä?
"""""Buddhalainen harjoittaja ei "pelkää auktoriteetteja" vaan on ymmärtänyt ehdonvaraisen olemassolon ja karman luonteen. Hän harjoittaa vapautuakseen olemassaolon kierrosta"""""
MONTAKO TÄLLAISTA BUDDHALAISTA TUNNET?
HEHE ja uudestaan HEHE...
Mutta kukas se siittä vapautuksesta päättää?
- sinä itse
Ja kuka sitä karmaa valvoo, tai kuka sen karman lain on säätänyt?
- kysyt, kuka on säätänyt syyn ja seurauksen lain
- oikea vastaus lienee joko ei kukaan - tai me kaikki...
Ja mihin sitä sitten vapaudutaan, jos ei mitään isompaa ole? Häviääkö sitä sitten vain totaalisesti?
- nirvanaa voi täysin ymmärtää vasta kun sen on saavuttanut
- kirjoista voi kyllä lukea aiheesta jos kiinnostaa
Onko elämä kärsimystä?
- tämä on ainakin yksi Buddhan neljästä jalosta totuudesta
Miksi se on kärsimystä? Miksi pitäisi kärsiä?
- kärsimyys kuuluu samsaran luonteeseen
- pysymättömyydestä se johtuu: kaikki päättyy aikanaan, myös onni, rikkaus, menestys...
- siksi kaikki on pohjimmiltaan kärsimystä
Minun elämäni ei ole kärsimystä.
Epäilenpä että olette ymmärtäneet hieman väärin Buddhan opetukset.
käännetään usien vain "kärsimys", vaikka se on laajempi käsite: turhautuminen, taitamaton elämä,...
Ei Buddhakaan kuvitellut että kivusta ja särystä pääsee eroon meditaatiolla.
Ei kuvitellut, mutta tiesi että pääsee.
Ensiksi tietysti pitää kokea meditaation tila, se ei olekaan sitten enään niin yksinkertaista, tai itse asiassa on, mutta se taas ei, jne..
Joka tapauksessa elämä ei ole kärsimystä ja on typerää uskotella itselleen niin.
Elämä näet on ihanaa, kunhan sen vain oikein oivaltaa...
Ei olekaan merkitystä ovatko uskonnot erillaisia vai ei.
Merkittävää on se,miten ihmiset uskontojaan käyttää.
Pari kuultua tokaisua"vakavan" asian kevennykseksi : )
*älä tee kuten minä teen,vaan kuten minä sanon ( Faijan kuulut sutkaukset)
*jumala armahtaa,minä en ( ainakin Tony Halme tietenkin on sanonut noin ja eräs MC -kerhokin )
* elämä on veden kaltainen ( omia pähkäilyitä,ja on paljon moni selitteisempi ja syvällisempi,kuin mille aluksi näyttää,avautuu jos avautuu,itse kullekin aikanaan ).
Niinhän itämaissa jeesuksesta on sanottu,valaistunut,näihin yhteneväisyyksiin viitaten.
Koraani kuulemma kertoo,maailmassa ei vesipisarakaan mene hukkaan...se kuulostaa mukavalta,ja on todentotta myös syvällinen ei vain filosofinen ja käytännön elämäämme liittyvä todellisuus.