lapsen päiväkotikammo

vähän siitä kuinka kauan olit lapsesi kanssa kotona. itselläni oli samanlainen juttu, oli kauheaa mennä töihin kun lapsi aina itki päiväkotiin vietäessä perään tuntui että oli työpäivä pilalla. tarkkaan en nyt muista kuinka kauan sitä jatkui mutta kyllä se siitä tasaantui. nykyään päiväkodeissa ei ole hoitajilla aikaa niin kuin ennen oli, mutta kyllä heidän pitää huomioida jos lapsi itkee joka aamu. jokainen lapsi on oma persoona ja jokainen tarvitsee eri tavalla huomiota kyllä päiväkodissa ammattilaisten pitää se tietää. kotona huomion haku taas selittyy sillä että lapsi haluaa sinulta kaiken huomion, muistelen että meidän neiti ei antanut tehdä mitään kotitöitä vaan vaati kaiken huomion. keskustele hoitajien kanssa asiasta ja kysele kauanko lähtösi jälkeen lapsi itkee. eiköhän se siitä ala sujua, ymmärrän kyllä että töihin meno on hirveätä tuntuu että on joku hirviö. hyvää jatkoa :)

Ethän vatkaa aamulla lapsesi kanssa, et sitten itke päiväkodissa, ei kai sulla oo ikävää siellä päiväkodissa jne kaikkea negatiivista päiväkodissa olosta?
Leiki joku ilta päiväkotileikkiä barbeilla lapsesi kanssa. Tyyliin Krisse: nyt tää lähtee laittaan aamupalaa, sitten pestään hampaat....nyt tää ottaa Lissen syliin ja menee autoon, käyt koko ruljanssin läpi kahdella nukella, tuut töistä ja haet Lissen, hamaan nukkumaanmenoon saakka. jos ei sulla oo nukkeja, piirrä. Yritä olla lietsomatta sitä ikävää, ja yritä, että siellä päiväkodissa on kivaa.
Kyllä se siitä, ennemmin tai sitten vähän myöhemmin. Koeta jaksaa.

Lapset ovat yksilöitä ja toisille sopeutuminen kestää kauemmin kun toisille. Työssäni olen huomannut erilaisia piirteitä niin lapsista kuin heidän vanhemmistaan. Toiset vanhemmat ovat ns. reippaita...auttavat lapsilta vaatteet pois, halii ja antaa suukon ja lähtevät töihin. -> Usein tämä toimii todella hyvin ja lapsi jää hyvin pk:hon. Sitten toiset vanhemmat ovat ns. pitkittäjiä...riisuvat lapsen ja kokoajan puhuvat, että muista nyt olla kiltisti, älä itke, älä kiusaa lapsia/tätejä, äiti/isä tulee kyllä sitten hakemaan olet täällä vaan päivän jne..siinä vaiheessa lapsi tajuaa, että nyt se äiti/isä on lähdössä...ja useimmiten tulee itku!:(
Kaikkein parhaimmaksi olen kokenut hoitajana sen että riisuttuaan lapsen vanhemmat antavat lapsen hoitajan syliin jos lasta itkettää...tällöin lapsi kokee läheisyyden hoitajaan ja vähitellen rauhoittuu...Eli tavallaan "pikainen" lähteminen on parempi lapselle kuin jaarittelu. Toiset itkevät pidempään kuin toiset, toiset rauhoittuvat helpommin kuin toiset...kaikki ovat yksilöitä! Mutta kannattaa jutella lapsen päiväkodin hoitajien kanssa, niin saat itsellesi rauhallisemman mielen:D Hyvää vuotta 2005 ja onnea lapsesi päivähoidon kanssa...toivottavasti asiat järjestyy!!

Meidän päiväkodissa on kehoitettu "aamuitkuisten" lasten vanhempia antamaan pusut ja halit (ja hoitaja ottaa lapsen syliin) lähtemään reippaasti töihin. Uskon että vanhemmille tulee paha mieli itkevän lapsen jättämisestä vaikka itku yleensä loppuu siihen paikkaan ku äiti menee ulos portista :) Jotkut myös soittavat päiväkotiin että miten meni ku ovat päässeet itse työpaikalle, joka kuulemma helpottaa omaa oloa :)
Voit myös ehdottaa päiväkodissa jos lapsesi voisi saada "leimakortin" johon saa hyvistä aamuista leiman ja kun on esim. 10 leimaa teet/annat lapsellesi jotain kivaa. Meillä ainakin on toiminut, mutta jokainen lapsihan on erilainen..

olen perhepäivähoitaja, ovat neuvoni samoja kuin muillakin edellisillä:
-jätä lapsi pikaisesti hoitoon ja anna hoitajien tai lapsen riisua itse itsensä, sillä mitä kauemmin olet siinä, lapselle on vaikeampaa tottua lähtöösi.
-toinen ajatus oli, että itkullaan ja marinallaan lapsi koettaa "kiristää" sinua ja syyllistää töihin menosta. Itselleni tuli samanikäinen lapsi hoitoon, ja olen ensimmäinen hoitopaikka naapurintädin satunnaisia iltoja lukuunottamatta. Äidin lähtiessä töihin alkoi valtaisa huuto, vaikka kotona lapsi puhui minusta kuulemma sellaiseen sävyyn, jolla puhutaan muistakin rakkaista ihmisistä. Alkoi jokapäiväinen housuihin pissaaminen, joskus kakkaaminenkin.Puhuin lapselle, vanhemmat puhuivat. Olimme kiinnittämättä huomiota likapyykkiin, se jatkui. Lopulta vanhemmat sanoivat, ellei homma lopu, he eivät hae lasta pois hoidosta. Se tepsi hetken aikaa.
Sitten alkoi ruuan oksentaminen, lihojen jättäminen poskeen, siis homma eteni mahdottomaksi.Vihdoin kuulin sen, mitä olimme jo miettineet: lapsi tokaisi kesken leikin kaverilleen, että toivoisi olevansa ainoa hoidossa, niinkuin kotonakin oli ollut ainoa huomionsaaja. On rankkaa olla ensin keskipiste ja yhtäkkiä on neljä muuta jakamassa huomiota, tarhassa jakajia on vielä enemmän.
Eli ei hänellä ehkä varsinaista tarhakammoa ole, syy voi olla muuallakin.
Ja lapset ovat mestareita kiristämisessä ja syyllistämisessä, ja usein kiireinen vanhempi menee lankaan ja antaa periksi. Älä näytä lapsen nähden surullista naamaa hänen itkiessään, vaan korosta miten kivaa on kun on kavereita, ja toimintaa ja kerro lapselle mihin aikaan tulet hakemaan hänet kotiin, esimerkiksi päiväunien tai välipalan tai ulkoilun jälkeen.
Lähde itse hymyillen töihin vaikka sydäntä kivistäisi, sillä jos näytät huolesi, lapsi samaistuu sinuun ja meno on aina vaikeampaa.
Tästä uskoisin olevan kyse.
Voimia ja tsemppiä Sinulle!

samoja kokemuksia 3v. tappelee muutenkin niin ja stressaa joka toinen iltainen nukutus kun huutaa ja tappelee viimeist 3h ennen nukutusta.

3v on kuitenkin vielä aika pieni. :/ Ilmeisesti lapsesi ei yksinkertaisesti ole vielä valmis kokopäivähoitoon; eivät kaikki ole, vaikka usein 3v pärjää jo ihan hyvin hoidossa. Ja 3v on tyypillisessä eroahdistusiässä! (Eroahdistus ei ole vaan vauvojen juttu, vaan juurikin n. 3v, jonka mielikuvitus ja käsityskyky ottavat aivan hurjan harppauksen, osaa tosissaan kuvitella kaikenlaista ja huolestua miten pärjää ilman vanhempiaan). Onko illat ja viikonloput rauhallisia ja onko niissä riittävästi aikaa leppoisaan yhdessäoloon ja saako lapsi silloin 100% huomion?

Jatkuuko itku koko hoitoajan? Jos jatkuu vaihda päiväkotia. Kyllä lapsen itkuun on aina jokin syy.

Jos lapsi itkee vain vietäessä ja lopettaa itkun heti lähtösi jälkeen on se eri asia. Silloin suosittelen pyytämään vasu-keskustelu ajan ja pohtimaan työntekijöiden kanssa yhdessä, miten voitaisiin helpottaa päiväkotiin tuloa. Terveisin päiväkodintyöntekijä.

3 vuotiashan on parhaassa uhmaiässä.

Olitko miten pitkään yhdessä tutustumassa päiväkotiin ennen kuin tyttö aloitti?Ainakin siltä vaikuttaa että ette ole kunnollista aloitustyötä tehneet.Ehdottaisin että jos aikaa niin mene tyttösi kanssa ihan koko päiväksi melkein päiväkotiin. Näin näet mitä tytön päivä tarkalleen sisältää ja voitte sitten ihan päivittäin yhdessä miettiä minkälainen päivä on ollut. Tällaisesta menettelystä todella ollut paljon apua. Tsemppiä. Googlaa myös blogi autalasta kasvamaan ja eron työstäminen 3-5 vuotiaat.