skitsoaffrektiivonen häiriö

Millainen psykoosisi oli?

Ihan kamala. En haluaisi hirveästi sitä muistella. Kuvittelin olemattomia, minulla oli aistiharhoja, harhaluuloja, neurologisia oireita. Luulin, että avaruusalus tulee hakemaan minua, että paholainen hyökkää kimppuuni, että ruoka on myrkytettyä. Näin "varjoihmisiä", tunsin kuinka joku näkymätön löi minua nenään. Minulla oli tasapainohäiriöitä. Kamalaa, kamalaa, kamalaa.

Lievästi_hullu kirjoitti:

Ihan kamala. En haluaisi hirveästi sitä muistella. Kuvittelin olemattomia, minulla oli aistiharhoja, harhaluuloja, neurologisia oireita. Luulin, että avaruusalus tulee hakemaan minua, että paholainen hyökkää kimppuuni, että ruoka on myrkytettyä. Näin "varjoihmisiä", tunsin kuinka joku näkymätön löi minua nenään. Minulla oli tasapainohäiriöitä. Kamalaa, kamalaa, kamalaa.

Lue lisää

Sua on lyöty nenään...minua on suudeltu. Kylläpäs kävi naurattamaan nämä harha-aistimukset, minulla taitaa olla ollut kumminkin paljon mukavempia kestää edes jotkut harhoistani...

Minä olen miettinyt tuota myrkytys teemaa paljonkin. Mun elämä on muuttunut sairauden myötä hyvin paljon. Toisaalta siis pidän muutosta hyvänä ja siitä on seurannut paljon hyvää elämääni ja ne ovat faktoja mihin olen perustanut esim. ruokaremonttini elämässäni. Mutta mulla on tullut mieleen ajatus siitä, että kuinka paljon tämä sairaus loi sitä myrkytyksen pelkoa niin, että lähdin sitä kaikkea tietoa hakemaan ja mikäs osuus siis itse sairaudella on? Pelon takiahan minä olen muuttanut elämääni paljon!

Minulla on ollut vaikeimpina aikoina niin paha tilanne, että en ole pystynyt syömään jotakin esim. teollisesti tuotettua ruokaa niiden sisältämien lisäaineiden tähden, kun olen ollut vakuuttunut niiden vaarallisuudesta itselleni. Eli tietyllä tapaa olisinko tehnyt tätä ruokaremonttiakaan ilman sairastumista? Varsinaisesti en ole epäillyt, että joku ihminen tietoisesti minut tappaakseen myrkyttää ruokaani mutta olen vähän liiankin tietoinen nykyään kaikista lisäaineiden tuomista ongelmista sekä ympäristömyrkyistä.

Nykyään pystyn satunnaisesti syömään jonkun kaupan pullan ilman kauheeta pelkoa mitä siitä seuraa minulle! Mutta jatkuvaa sellaista en tietenkään rupea. Pyrin tekemään itse ruokani terveellisistä raaka-aineista. On vaikeaa löytää tasapainoa silloin, kun siinä on mukana faktoja, joka sekoittuu sairauteen. Turha lähteä kieltämään lisäaineiden haittoja varsinkaan allergiselle ihmiselle, joka minäkin olen! Tai ympäristömyrkkyjä. Mulla vatsakin reagoi ns. "tavalliseen ruokaan" verrattuna luomuruokaan. Välillä jos liikaa syö niitä niin tulee heti ulos. Se ei ole kuvitelmaa eikä itse aiheutettua. Esimerkiksi tomaatti. Ulkomainen tomaatti tulee välittömästi ripulina ulos, kotimaisen voin syödä mutta saan allergisia oireita suun ympärille mutta luomusta ei tule mitään ongelmia!

Olen miettinyt ehkä tämä mun pahat allergiatkin ovat olleet pohjalla tälle myrkytysteeman pelkäämiselle. Että se ei tyhjästä sekään ole tullut. Minähän lapsena olin niin pahassa maitoruvessakin, että tervettä paikkaa ei ollut kuin hiuspohjassa ja jalkapohjissa. Elämä on sisältänyt paljon rajoitteita alusta pitäen allergian takia. Nyt kun olen oppinut elämään tämänkin sairauden kanssa niin minulla on normaali iho mutta ei olisi, jos eläisin niinkuin "tavalliset ihmiset". Olen joutunut poistamaan elämästäni kaiken mille reagoin joko vatsalla tai iholla tai muilla allergisilla oireilla.

Mietin vaan, kumpi oli ensin muna vai kana? Ja miten munkin tilanteessa olisi helppo laittaa kaikki skitsoilun piikkiin vaikka niin ei ole!

TIEDÄTKÖ? TODELLA USEIN IHMINEN VIEDÄÄN MIELISAIRAALAN OVESTA SISÄÄN
JA SAA DIAGNOOSIN JA LÄÄKITYKSEN.

Samaa olen ihmetellyt minäkin! Missä on vanhemmuus nykyään, tuntuu että lapsillakin on karkkipäivä vähän joka päivä, siihen päälle limut ja makeutetut jugurtit ja keksit ja pullat. Syökö ne kauheasti sitä oikeaa ruokaa, jääkö sille edes tilaa? Ei ihme, että ylipainoisuus lapsilla on huimaa vauhtia lisääntynyt ja sitä myöden lihavuuden aiheuttamat ongelmat kuten diabetes, huono kunto ja sitä kautta liikunnan karttelu. Ei voi tulla tervettä ihmistä tollakaan menolla!

Mitä enemmän nykypäivän ruokateollisuuteen alkaa perehtymään niin sitä enemmän hiukset nousee pystyyn! Vanilliiniaromikin (ei siis oikea vanilja) on peräisin jostakin lannasta eli paskasta! Ilmankos se onkin niin paljon halvempaa kuin oikea vanilja, joka muistaakseni oli joku tropiikissa kasvava orkidea oikeasti. Ja aika kallista siis. Mustat oliivit kuulemma käytetään lipeäkylvyssä ja kaikki tietää minkä mittaluokan myrkky lipeä on! Lipeästä valmistetaan prosessin kautta saippuaa! Nykyään on vaikea löytää jopa tavallista kermaa, jolle ei ole tehty jotakin kummallista kuten lisätty karrageenia, joka on punalevää! Se taas voi aiheuttaa vatsaongelmia. Jne...

Mun kaupassa käymisestä on tullut nykyään äärimmäisen hankalaa, sillä yritän löytää tuotteet, joita on käsitelty mahdollisimman vähän ja se taas on hyvin vaikeaa! Tuntuu, että aina vaan lisääntyy kaikki lisäaineet ruokiin. Uusi havainto oli kun huomasin raejuustossakin jotakin mitä siellä ei ainakaan ennen ollut. En muista mitä. Siis saat käännellä purkkitolkulla tavaraa, että löydät sen jonkun YHDEN tuotteen, jossa ei ole kaiken varalta kaiken maailman säilöntäaineita ties mitä. Tämä kehitys palvelee yksin kauppaa, ei kuluttajia. Ei voi olla terveellistä pitkässä juoksussa jatkuvasti altistua ties mille lisäaineelle. Nykyään onkin esim. syövät lisääntyneet radikaalisti, olen miettinyt niin ruuan kuin ympäristökemikaalienkin osuutta asiaan sillä ne ovat muuttuneet samassa tahdissa verrattuna entisiin sukupolviin. Puhumattakaan siitä miten moni oireilee nykyään vatsallaan.

Tosta suun kitkeryydestä tuli mieleen omat kokemukseni. Siis joskus mullakin on sylki pahan makuista eli voipi olla sulla siitä syystä se ruoka maistunut kitkerältä. Yhteen aikaan, kun söin greippejä minulla oli aina välillä sellainen outo kemikaalin maku suussa syljessä. Sitten kun lakkasin niitä syömästä se väheni lähes kokonaan pois. Eli epäilen tätä: nämä torjunta-aineet mitä tulee ulkomaisten hedelmien mukana kulkevat verenkierrossa ja myös syljessä pitkät ajat ennen kuin poistuvat, jos ylipäänsä poistuvat ollenkaan. Eihän kaikkia myrkkyjä elimistö pysty varmaan poistamaankaan. Olen lukenut, että tuontihedelmät ovat yksi suurin altistustekijä kemikaaleille Suomessa. Kannattaisi ennemmin syödä kotimaista, täällä käytetään kaikkea vähemmän. Ihmettelin pitkään kun en pystynyt syömään omenoita ilman vatsaongelmia. Sitten tein kokeiluja eri omenilla ja paljastuikin, että en siedä ulkomaisia omenoita mutta kyllä kotimaisen voin syödä niinkuin luomu omenankin ilman vatsaongelmia siis. Että kyllä ainakin mun maha ei kestä näitä torjunta-ainemyrkkyjä. Ongelma ei ole itse tuote siis hedelmä tässä tapauksessa ja mitä muuta kotimaisen ja ulkomaisen omenan välillä voi olla kuin myrkyt? Se on tiedossa oleva asia, että vielä Suomen määräykset ovat tiukempia kuin muualla. Saa nähdä tosin miten kauan kun ollaan EU:ssa.