Assille sopivat ammatit?

Psykoanalyytikko

Poliisi

Tutkija

Riippuu aivan siitä, miten Asperger ilmenee. Oma lapseni lähtee lukemaan aineenopettajaksi. Ei pärjää peruskoululaisten kanssa, mutta lukiossa varmasti. Tutkija hänestä voisi tulla myös. Voin myös helposti kuvitella hänet tekemään jotain yksinkertaista, tarkkaa ja päivästä toiseen samana toistuvaa työtä. Toisaalta työ voisi olla jotain hyvin harvinaista osaamista vaativaa, pikkutarkkaa, abstraktia.

Kun assi on oikealla paikalla, hän on kullanarvoinen työntekijä.

Tuli vielä mieleen sellainen kuin taloyhtiön isännöitsijä.

Minulle ei noista sopisi yksikään paitsi ehkä tutkija jossain määrin

Tämä on faktaa

Assille kolme sopivinta ammattialaa ovat

Tutkija

Psykoanalyytikko

sekä

Taloyhtiön Isännöitsijä

Sivubisnestä voi tehdä harrastelemalla esim. eläintenkoulutusta, muidenkin kuin omiensa eläinten. Mä pyydän noin 200 e/tunti, jos joku pyytää konsultaatiota.

Ei voida yleistää, olette kaikki ihmisiä ja taivas on rajana jokaiselle kullanarvoiselle maanmuukalaiselle. Ei ominaisuus voi sua estää mihkään ammattiin opiskelemasta.

Niin.

Olisin vielä lisännyt tällaisen kuin

Diakonissa.

aspergerinfo

Ylilääkärien sihteeri.

Teen etätöitä kotoa käsin.

Itteänikin kiinnostais tietää muntyyppiselle sopivia aloja.

Tarvitsen vastauksen seuraaviin kysymyksiin, jotta voisin auttaa:
No mikä on tyyppisi?
Mitä harrastat?
Mitä osaat?
Mistä olet kiinnostunut?
Nimetön CV:si

Isännöitsijä. Psykoanalyytikko. Tutkija.

Ilman virallista tutkintoa.

Sillä. Yliopistotutkinnot papereineen, hienoine loppuarvosanoineen, ovat lähdössä romukoppaan ehkäpä jopa tavallista nopeampaan tahtiin. Näin.

Itse olen assi ja opiskelen oikeustiedettä, oikeudenmukaisuus ja laki ovat aina olleet mun kiinnostuksenkohteita. Mikä on oikein ja mikä väärin, miten pitäisi olla. Alalla toki verkostoituminen on äärimmäisen tärkeää, ja sitä ass haittaa, mutta toisaalta siinä on tarjolla myös paljon itsenäistä työtä ja olen tehnyt töitä oppiakseni sosiaaliset normit, sulautuakseni joukkoon. Haaveilen syyttäjän työstä, se on itsenäistä, ei vaadi ”itsensä myymistä” eikä sitä, että haluaa puolustaa rikollista. Lisäksi se on julkinen virka, eli ei niinkään vaadi, että pitäisi olla jonkun kaveri päästäkseen töihin. Palkka toki ei ole samaa luokkaa, mitä kovimmilla yritysjohtajilla tai yksityisillä lakimiehillä, mutta en halua luovuttaa liikaa itsestäni rahan vuoksi. Tuomari on toinen vaihtoehto, mutta koen, että syyttäjä olisi mun juttu. Siinä pääsisin tekemään sitä, mikä on mulle ominta. Toinen alavaihtoehto oli eläinlääketiede, koska tuun juttuun paremmin eläinten kuin ihmisten kanssa, mutta se tyssäsi siihen, etten voisi lopettaa eläimiä työssäni. Varsinkaan esimerkiksi terveitä, mutta käytösongelmaisia, se söisi mun sielun.

Herra varjelkoon meitä nykyisiltä robottisyyttäjiltä!

Ammattikoulualoista keksisin heti ensimmäisenä välinehuoltajan ja datanomin. Tuo jälkimmäinen oli ammatinvalintapsykologin ehdotuksia miettiessäni ammattivaihtoehtoja. Välinehuoltajan olen taas ihan itse keksinyt perehtyessäni kyseiseen ammattiin ja työkuvaan. Se onkin minulla harkintalistalla, sillä työ kuulostaa kiinnostavalta ja todella tärkeä työ myös. Vaatii pikku tarkkuutta, eikä tarvitse niinkään päätään käyttää. Toki tietysti terveellä järjellä ajateltava, että välinehuollossa taataan potilasturvallisuudesta välillisesti, eikä se todellakaan ole leikin asia, jos instrumentit ovat desinfioimattomat.