Minun kansakoulumuistoni ajoittuvat 1950-luvun alkuun, jolta ajalta kirjoitan opettajista muutaman rivin.
Kansakoulujen opettajat olivat tuolloin kansankynttilöinä arvovaltansa tuntevia auktoriteetteja, jotka hakeutuivat samoihin kööreihin muiden opettajien, apteekkareiden, vallesmannien, kunnanlääkärien ja muiden silmäätekevien kanssa halusivatpa viimeksi mainitut sitä tai eivät.
Koulussa opettajat herättivät oppilaissa usein pelonsekaisia tunteita, mikä ei ollut suinkaan hyvä asia oppimisen kannalta. Tunneilla vain opettaja oli äänessä ja vain opettaja teki kysymyksiä. Opettajan ilme kertoi närkästyksestä, jos oppilas uskalsi kysyä häneltä joskus jotakin. Opettajan kertomien asioiden kyseenalaistaminen ei tullut kuuloonkaan eikä oppilaan omaa ajattelua pidetty hyveenä.
Oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus eivät olleet käytössä, vaan opettaja jakoi oppilaat heidän vanhempiensa aseman mukaan ryhmiin, joilla oli hyvin suuri vaikutus todistuksen numeroihin. Alimpaan kastiin kuuluivat aviottomat lapset, eli äpärät ja siirtolaisina paikkakunnalle tulleiden ryssien pennut. Usein oppilaat tiesivät taustansa. ”Katsokaapas, tässä näette nyt oikean ryssän!” Opettajien epäasiallinen toiminta ja käyttäytyminen aiheuttivat itkua, pelkoa ja häpeää. Ei ollut harvinaista, että housutkin kastuivat opettajan äänekästä nuhdesaarnaa kuunnellessa.
Koulu ja koti olivat henkisesti hyvin kaukana toisistaan eikä vanhempientapaamisia tunnettu. Opettaja ja vanhemmat saattoivat tavata toisensa korkeintaan vain hyvin ikävien asioiden merkeissä. Oppilaat eivät olleet yksilöitä, lellioppilaita lukuunottamatta, vaan tasapäistä massaa, jossa lahjakkuudet eivät voineet päästä näkyville.
Onneksi pääsin oppikouluun ihmisten ilmoille kansakoulun opettajani kynsistä. Vaikka aika kultaa muistot, en voi ollenkaan hyvällä muistella muinaisen kansakoulun opettajaani. Minä kuuluin tuohon opettajan määrittelemään alimpaan kastiin.
Wanha lieksalainen kansakoulun piinapenkissä
50
600
Vastaukset
- köyhän.kakara
Köyhiä kyykytettiin ainakin Rantalassa
- mikä-oli-todistettava
Rantalan koululla kävivät koulua samalla luokalla poikani ja naapurissa asuneen opettajan tytär. Huomasin kun tyttö leikki usein poikani kanssa, että hän osannut kunnolla lukea vielä ensimmäisellä luokalla. Poikani oppi lukemaan jo viisivuotiaana ja luki kouluun mennessään sujuvasti. Kuitenkin tytöllä oli parempi numero todistuksessa lukemisesta kuin pojallamme. Tytön äiti ei opettanut silloin Rantalan koulussa, mutta koska tyttö oli opettajan, piti hänen tietenkin saada paremmat numerot kuin muiden.
- Muroplasa
mikä-oli-todistettava kirjoitti:
Rantalan koululla kävivät koulua samalla luokalla poikani ja naapurissa asuneen opettajan tytär. Huomasin kun tyttö leikki usein poikani kanssa, että hän osannut kunnolla lukea vielä ensimmäisellä luokalla. Poikani oppi lukemaan jo viisivuotiaana ja luki kouluun mennessään sujuvasti. Kuitenkin tytöllä oli parempi numero todistuksessa lukemisesta kuin pojallamme. Tytön äiti ei opettanut silloin Rantalan koulussa, mutta koska tyttö oli opettajan, piti hänen tietenkin saada paremmat numerot kuin muiden.
Köhien on hyvä oppia nöyryyttä jo pienestä
- köhätön
Muroplasa kirjoitti:
Köhien on hyvä oppia nöyryyttä jo pienestä
Jos ei ole yskää niin ei voi Köhiä
- köh-köh-köh
Muroplasa kirjoitti:
Köhien on hyvä oppia nöyryyttä jo pienestä
Ei taida köhiminen oppimiseen auttaa.
- Muroplasa
Oma syy kun olette köyhiä minä olen rikas
- oon-köyhälaulaja-mä-vain
Me köyhät emme syntyneet muroja suussa eikä meillä ollut koskaan muroja. Toisinaan oli vain mururessiä ja toisinaan sitten taas ei.
- rotestimökinpoika
Niitä on niinkin köyhiä ihmisiä ettei niillä ole muuta kuin rahaa.
Milloin ihminen on rikas, silloin kun se tietää ettei kaikkea saa rahalla.- rahaton-mutta-rikas
Muistan erään köyhän miljonäärin, joka oli rikastunut Nokian kumisaapasosakkeilla. Hänen saapasosakkeensa nousivat kännykkäaikaan arvoon arvaamattomaan ja silloin puhuttiin Lieksassakin olleen muutamia nokiamiljonäärejä. Hän oli yksi näistä. Saattaa hän sinnitellä elossa vieläkin ihan änskällä, vaikka ikää on yli 90 vuotta. Änskällä sen takia, kun Mähkön kankaaseen ei voi miljoonia ottaa mukaan.
Hänestä voi hyvinkin sanoa, että hän oli niin köyhä, ettei hänellä ollut muuta kuin rahaa. Hänen vaatetuksestaan ja elämäntyylistään näki, että hän on köyhistä köyhin. Sama 60-luvun vaateparsi roikkui luurangonlaihan vanhuksen päällä vuosikymmenestä toiseen. Polkupyöränrottelo oli ainoa kulkuneuvo ja ruoka-aikoja ei liene ollut joka päivä laihuudesta päätellen. Kurjaa on varmaankin olla todella noin rutiköyhä! - Koskenpoika.silloin
rahaton-mutta-rikas kirjoitti:
Muistan erään köyhän miljonäärin, joka oli rikastunut Nokian kumisaapasosakkeilla. Hänen saapasosakkeensa nousivat kännykkäaikaan arvoon arvaamattomaan ja silloin puhuttiin Lieksassakin olleen muutamia nokiamiljonäärejä. Hän oli yksi näistä. Saattaa hän sinnitellä elossa vieläkin ihan änskällä, vaikka ikää on yli 90 vuotta. Änskällä sen takia, kun Mähkön kankaaseen ei voi miljoonia ottaa mukaan.
Hänestä voi hyvinkin sanoa, että hän oli niin köyhä, ettei hänellä ollut muuta kuin rahaa. Hänen vaatetuksestaan ja elämäntyylistään näki, että hän on köyhistä köyhin. Sama 60-luvun vaateparsi roikkui luurangonlaihan vanhuksen päällä vuosikymmenestä toiseen. Polkupyöränrottelo oli ainoa kulkuneuvo ja ruoka-aikoja ei liene ollut joka päivä laihuudesta päätellen. Kurjaa on varmaankin olla todella noin rutiköyhä!Mahtoiko olla E.T.
- evakoista.moneksi
"Ryssillä" lienee tarkoitettu evakoiden lapsia. Ei siis venäläisiä nykykäsityksen mukaan?
Opettajissakin oli evakoita. Sortavalan seminaarista tai muualta valmistuneita karjalaisia. Sodan jälkeen myös poikkeuskoulutettuja, kun pula opettajista oli suurin. Mukana esim. Pielisjärvelle evakuoitu perhe, josta valmistui useampia opettajia heti sodan jälkeen. Yksi heistä on edennyt kasvatustieteiden tohtoriksi asti.
"Mite myö ryssii, kun myö ryssii pakkoon?" Raisa Lardot.- näin-olen-luullut
Olen käsittänyt niin, että esimerkiksi Pielisjärveltä lähdettiin evakkoon sotaa pakoon lännemmäksi ja heitä kutsuttiin evakoiksi. Karjalasta siirrettiin suomenkarjalaisia Suomeen. He olivat siirtokarjalaisia eli siirtolaisia, joille annettiin asutustiloja elämistä varten. Vanhemmat ihmiset sanoivat siirtolaisia ryssiksi kun he tulivat Neuvostoliitosta päin. Evakot palasivat lännestä takaisin kotikonnuilleen.
- evakoita
Kyllä, kyllä. Pielisjärvellä sanottii evakoiksi ja siirtolaisiksi luovutetun Karjalan alueelta tulleita. Niitä, jotka olivat olleet tilapäisesti evakuoituina Savossa tai muualla ei kutsuttu millään nimikkeellä, koska he olivat yksinkertaisesti palanneet kotiinsa.
Evakon laulu autenttisin kuvin: https://www.youtube.com/watch?v=2GgokWTLR9I - vilistelijöitä
Ei sitä näy sillon lapsista puutetta olleen.
- simputusta
Kivaa oli 50 luvulla,opettaja jos sai jonkun kynsiinsä,niin karttakepillä tuli kynsille,tai sitten sormet pulpetin kannen väliin ja opettaja istui päälle pienemmästäkin mokasta
- oikea.suomalaisten
Valehtelija sinä ryssä et evakko minä suomi
- paljon-heitä-oli-silloin
Nimittelyt ryssiksi lienevät johtuneet osaksi sukunimistä, jotka monilla oli venäläisiä. Joukossa oli myös suomalaisia sukunimiä, joista paljon oli eläimiä, kuten Haukka, Karhu, Jänis, Orava, jne. Venäläisperäisiä nimiä muutettiin suomalaiseen muotoon (Romanov -> Romanainen).
- pysytään.totuudessa
Romanainen tarkoitti romani olivat mustilaisia
- pysytään-vaan
pysytään.totuudessa kirjoitti:
Romanainen tarkoitti romani olivat mustilaisia
Ei todellakaan tarkoittanut mustalaisia. Romanov oli muiden muassa venäläinen aatelissuku. Romanovit olivat Venäjän hallitsijoita yhtäjaksoisesti vuosina 1613 – 1917 eli yli 300 vuoden ajan. Mustalaiset eivät hallinneet koskaan Venäjää!
- voi-surkimusta
pysytään.totuudessa kirjoitti:
Romanainen tarkoitti romani olivat mustilaisia
Esikoululaisen kirjoitustaito paljastaa sivistymättömyystasosi.
- rotestimökinpoika
pysytään-vaan kirjoitti:
Ei todellakaan tarkoittanut mustalaisia. Romanov oli muiden muassa venäläinen aatelissuku. Romanovit olivat Venäjän hallitsijoita yhtäjaksoisesti vuosina 1613 – 1917 eli yli 300 vuoden ajan. Mustalaiset eivät hallinneet koskaan Venäjää!
Eräässä työpaikassani oli insinööriopiskelija sukunimeltään Romanov.
Siis täällä Suomessa. rotestimökinpoika kirjoitti:
Eräässä työpaikassani oli insinööriopiskelija sukunimeltään Romanov.
Siis täällä Suomessa.Tiedän erään Romanovien sukuhaaran, jotka muuttivat sukunimensä Romanaiseksi. Erään Romanaisen perheen kaksi tytärtä muuttivat aikuistuttuaan sukunimensä takaisin Romanoviksi joskus 1980-luvulla. He ovat asuneet jo parikymmentä vuotta ulkomailla, tosin kumpikin eri maassa. Suomessa asuneet vanhemmat ovat jo kuolleet.
- muistelua
Wanha-lieksalainen tekee paljon hyviä aloituksia. Tämä on mielestäni yksi parhaista. 40-60-lukujen kansakoululaisilla on varmasti paljon erilaisia muistoja. Kertokaa, odotan mielenkiinnolla.
- rotestimökinpoika
Aloitin kansakoulun samana syksynä kun Kennedy murhattiin.
Opettajana oli Kaisu Pato-Oja. Koulun moni arvaakin, johtajana oli säärystimiä pitävä mies joka kulki puukko vyöllä. Opeteltiin aakkosia ja menin möläyttämään että minäpä ossoon lukkee suoraan. Opettaja komensi luokan eteen ja työnsi käteen virsikirjan. Luepa tuosta, virttä en muista mutta aloin lukea suoraan.
Kyllä sinä osaat sanoi opettaja, saat pitää sen kirjan. Kirja on hävinnyt, lukutaito on tallella.(opin 5-vuotiaana). - kirjafriikki
Pielisen balladin kirjoittaja siis. Olen kateellinen. Olisin halunnut tuntea hänet, ehkä kuitenkin niin, että itsekin olisin ollut aikuinen.
- Koskenpoika.silloin
rotestimökinpoika kirjoitti:
Aloitin kansakoulun samana syksynä kun Kennedy murhattiin.
Opettajana oli Kaisu Pato-Oja. Koulun moni arvaakin, johtajana oli säärystimiä pitävä mies joka kulki puukko vyöllä. Opeteltiin aakkosia ja menin möläyttämään että minäpä ossoon lukkee suoraan. Opettaja komensi luokan eteen ja työnsi käteen virsikirjan. Luepa tuosta, virttä en muista mutta aloin lukea suoraan.
Kyllä sinä osaat sanoi opettaja, saat pitää sen kirjan. Kirja on hävinnyt, lukutaito on tallella.(opin 5-vuotiaana).Johtaja opettaja olikin sodan käynyt
Minun aikana se oli tosiaan kansakoulu, peruskoulusta ei vielä puhuttu.
Ne muutamat vuodet jotka kävin, olivat eräs elämäni kamalimmista vaiheista.
Oppiaineissa ei ollut vaikeuksia, mutta opettajien kanssa sitäkin enemmän.
Olin noita alimman lahkoon oppilaita, köyhä ja vaikeista oloista.
Opettaja innostui joskus jopa tunnilla pilkkaamaan minua, ja vaatimaan selitystä, miksi meillä on näin asiat pielessä, ja ollaan köyhiä.
Miksi tulen huonoissa vaatteissa kouluun ja miksi isäni tekee sitä, ja äitini tätä.
On se tiukka paikka 7 - 11v ikäiselle alkaa keksiä selitystä pulpetin vieressä seisten, ja luokan nauraessa.
Ei ollut vain yksi opettaja joka teki näin.
Ei juuri kauniita muistoja jäänyt.- Muroplasa
Räkäjuoppojen häirikköpentu olit ja imesilli
- kiitos_opettaja
Muroplasa kirjoitti:
Räkäjuoppojen häirikköpentu olit ja imesilli
Hyi sinua, mene heti nurkkaan häpeämään!
Minä olin maalaiskoulussa, opettajan lapsi, silti aina opettajan silmätikkuna ja koulukiusattuna. Äitini oli sanonut alaluokan opettajalle, ettei minua saa "lelliä". >>>Ei todella lellitty, turpiin tuli välitunneilla. Allergioiden takia (mistä ei siihen aikaan tiedetty), kieltäydyin syömästä monia ruokia ja sain siitäkin viikottain jälki-istuntoa/arestia.
Lapsena kiusattu on loppuelämänsä kiusattu.
Jatkan vielä hieman kansakoulusta. Viime aikoina muutaman vuosikymmenen ajan on puhuttu ja kirjoiteltu koulukiusaamisesta. Minun kouluaikanani ei sellaista termiä tunnettu. Eikä kiusaamista esiintynyt sellaisessa muodossa kuin nyt. Nahistelua toki ilmeni ainakin poikien kesken, mutta se oli normaalia kasvuun liittyvää ilmiötä, enemmän leikkiä kuin totista tappelua. Eläinten poikasetkin telmivät mielellään keskenään. Koviakin yhteenottoja saattoi olla, mutta niistä selvittiin ja asiat sovittiin ilman opettajaviranomaisia. Varsinaiseksi kiusaajaksi koettiin opettaja, mutta sillekään ilmiölle ei ollut termiä. Eikä siihen kukaan voinut puuttua.
En kuitenkaan kokenut kiusaamiseksi nurkassa seisottamista, jälki-istuntoa eli arestia, koulun ympäri juoksuttamista, jonkin sanan kirjoituttamista sata kertaa vihkoon tai muita sen ajan kasvatuksellisia ja opettavaisia toimia, kun niihin oli oikeasti aihetta.
Opettajan käyttämät nimittelyt tunneilla tuntuivat pienestä koululaisesta pahimmilta kun ne kohdistuivat omaan perheeseen tai ulkonäköön. Tiesimme, ketkä kuuluivat niin sanottuihin parempiin perheisiin. Se näkyi parhaiten vaatetuksesta. Paikatut kierrätys- tai lahjoitusvaatteet hävettivät silloin. Häpeän tunne oli siedettävä hammasta purren.
Viime aikojen koulukiusaamisissa on varmaankin totta toinen puoli. Joku voi kokea kiusaamiseksi vihaisen tuijotuksen ja joku toinen ei ole moksiskaan rapakossa uittamisestakaan. Kiusaamista ei pidä tietenkään hyväksyä eikä sallia, mutta kohtuus lienee tässäkin asiassa paikallaan. Kiusaamisesta on tullut tietynlainen kaikkien tiedostama ilmiö koululaistenkin keskuudessa. Koulunkäyntiä aloitteleva ekaluokkalainen tyttö kysyi kaveriltaan: ”joko sinulla on oma koulukiusaaja?”Kyllä siellä kansakoulussa jossa minä kävin, oli oppilaiden tekemä kiusaus hyvin rankkaa ja väliin väkivaltaistakin.
Väliin ylempien luokkien pojat repivät köyhän pojan vaatteetkin päältä.
Opettajat eivät puuttuneet mitenkään.
Minulle jäi pahat muistot opettajista, ja monista oppilaista, vain harvoista jäi hyvät muistot.
Ne joista jäi hyvät, oli oppilaita ei opettajia.
Näin muutamia kiusaajia myöhemmin Lieksassa ja maailmalla, kovin yrittivät olla ystävällistä, kuin kaikki olisi hyvin.
Ei ollut ylempien luokkien poikia suojelemassa, ja minä olin päätä pitempi ja paljon leveämpi, ja tunnettu kovissa lajeissa.
En kylläkään mitenkään koskenut heihin, vaikka mieli teki, mutta tein selväksi jo pelkällä ilmeellä, ettei olla ystäviä, eikä kavereita.- Muroplasa
kamuttaja kirjoitti:
Kyllä siellä kansakoulussa jossa minä kävin, oli oppilaiden tekemä kiusaus hyvin rankkaa ja väliin väkivaltaistakin.
Väliin ylempien luokkien pojat repivät köyhän pojan vaatteetkin päältä.
Opettajat eivät puuttuneet mitenkään.
Minulle jäi pahat muistot opettajista, ja monista oppilaista, vain harvoista jäi hyvät muistot.
Ne joista jäi hyvät, oli oppilaita ei opettajia.
Näin muutamia kiusaajia myöhemmin Lieksassa ja maailmalla, kovin yrittivät olla ystävällistä, kuin kaikki olisi hyvin.
Ei ollut ylempien luokkien poikia suojelemassa, ja minä olin päätä pitempi ja paljon leveämpi, ja tunnettu kovissa lajeissa.
En kylläkään mitenkään koskenut heihin, vaikka mieli teki, mutta tein selväksi jo pelkällä ilmeellä, ettei olla ystäviä, eikä kavereita.Et uskaltanu kostaa olet luuseri pelkuri pelle
- pikkusankari
Muroplasa kirjoitti:
Et uskaltanu kostaa olet luuseri pelkuri pelle
Minua kun kiusasivat koulussa, niin tyrkin nenälläni niiden nyrkkejä ja välillä otsallanikin lasautin muutaman kiusaajan polveen. Kyllä varmaan tuntui. Lopuksi paneuduin maahan mahalleni ja sieltä selälläni köykin niiden jalkoja. Voitin kiusaajat helposti vaikka niitä oli monta karjua.
- pahoin.kiusattu
Rantala oli kiusaajien pesä opet ei mitenkään puuttuneet
- kyllä.osattiin
Keskuskoulussakin kiusattiin. Oli nimittelyä, pilkkaamista ja kieroilua. Ihan reilusti opettajien kuullen. Opettaja katseli muualle kuin ei olisi kuullutkaan. Jopa hyvin menestyneille naurettiin ja ivattiin. Myös tytöt kunnostautuivat kiusaamisessa. Joitakin oppilaita karteltiin, kukaan ei puhunut eikä ottanut mukaan mihinkään. Oli varmaan mieltä ylentävää oleskella yksin kaikki välitunnit ja koulumatkat.
Opettajat sallivat tämän kaiken kuin eivät olisi huomanneet mitään, jopa osallistuivat itsekin samaan. Tottakai oli lellikkioppilaita ja sitten niitä, joita ei olisi tarvinnut olla ollenkaan, joita katsottiin vähän säälien nenän vartta pitkin. Kiusaamisen syyksi riitti huonot vaatteet, kotiolot, pituus/lyhyys jne. siis asiat, joihin kiusattu itse oli syytön. - rotestimökinpoika
1. luokan kevätlukukauden kävinkin muuton takia keskuskoululla.
Opettajana oli Anni Heinonen. Muistan että siellä oli tyttö joka seisoi
joka välitunti oven pielessä selkä seinää vasten. Yksi ja toinen kävi nimittelemässä
ja sättimässä häntä. Minä en. Taitaapa olla lääkäri tällä hetkellä. Voin olla väärässäkin.
- tyttöoppilas
Neljännen ja viidennen luokan opettajamme kiusasi ja nolasi minua nämä kaksi vuotta. Luokkatovereiden tai muiden koulun oppilaiden en muista itseäni kiusanneen. Herkkänä ja empaattisena sieluna en itse kiusannut ketään.
- muistelua
Oli niitä sillon kansakouluaikaan mukavijaa päevijä. Esimerkiksi sillon, kun oltiin joulukuusella, tai sillon, kun koetti se tutkintopäevä. Tokko tiennööt nyky koulukkaat, mitee ne semmoset oli? Käsityötunnit oli kansa mukavii. Siinä talaven mittaan tehä kopisteltiin linnunpönttö, eikä tehny tiukkookaa. Kansakoulun seinällä oli pitkä rivi ukon kuvii. Sanovat niihen oleen Suomen resitenttijä. Sitten oli vielä jonkun Uunon kuva. Puhuvat ihan totena, jotta se oesi keksinä koko kansakoulun se Uuno. Monta kertoo myö poekiin kansa noejuttiin siinnä kuvan eissä: "Tuota helevetin ukkoo sitä jos ei oesi ollu, niin sitä suatasiin olla mäenlaskussa ja rastaanpesillä jatkuvasti." Kaekenkaikkijaan mukavii aekoja ne enimmäseen olivat, aenahi näen jäläkikäteen muistella. Ja tarpeen tuo oli sehi oppi, joka sieltä suatiin, vaekka häntä oesi tullu enempii.
Mukavasti kirjoitit. Nyt kun jo koro laulaa pitkää kevättä, on koululaisilla tutkintopäivä lähellä. Ihan lyhyt luikaus vain. Koulun loppuminen oli minullekin iloinen asia, paitsi että kevättodistus piti näyttää kotona kaikille.
Kuulostat pitäneen koulunkäynnistä. Paitsi Uunosta. Uuno -nimeä käytetäänkin kai sen takia nykyään hieman halventavassa merkityksessä. Mistä lie noin vaikean sukunimen keksinyt? Cygnaeus. Uunokin yhdellä uulla. Uno.
Käsityötunnit olivat koulun parasta antia. Ainoa vika niissä oli, että ne kestivät kolme tuntia peräkkäin. Se muistan, että tein jakkaran ja puunkantotelineen. Siitä muistan kun ne pyörivät meidän huushollissa vielä vuosikymmeniä.
Linnunpönttöjä pitäsi tässä tehdä vieläkin. Pitäisiköhän kovertaa ihan omasta päästä? Vanha puu kun on kuulemma kaikkeina parasta rakennusmateriaalia.- muistelua
Omasta piästä se on linnunpönttö kaikkein helepon tehä. siinnä kun on jo ovenreikähi valamiina. Totta on sehi, jotta kelottunut vanaha puu on kaikkein mieluisin kortteeri lintuloille.
- nomikäänsheriffi
Pittää siinä olla nuoremmassain piässä jottoin kovvoo, jotta tupalinnu pehmeell orrelleen suop elonsukkeeks kumppanikseen tä? Livertämmään kovinni opitun jälekkeen elon oloa ja lemmen laului, lurituksii poliviemme ratoks. Häh?
- kouluun63
Meillä ei omassa kansakoulussa kyllä opettajat, joita oli vain kaksi, erotelleet oppilaita vanhempien varallisuuden mukaan. Vaikea on kuvitella, että joku olisi kokenut heidän kiusanneen. Opettaja oli myös isäni hautajaisissa, kuten muutkin kyläläiset.
Vanhempien sisarusteni aikana jotkut oppilaat olivat olleet hyvinkin väkivaltaisia ja kurittomia. Heille ei koulunkäynnillä ollut mitään merkitystä. Metsätöihin olivat isiensä kanssa jo osaksi lukuvuotta lähteneet. Meininki meikäläisen kouluaikaan oli jo ihan toinen. Minun armeija-aikanani 60-luvulla Kontiorannassa oli vielä kouluja käymättömiä poikia, joita heidän vanhempansa pitivät mieluummin maatilallaan kotitöissä kuin toimettomina koulunpenkillä. Suomessa ei ole koulupakkoa, on vain oppivelvollisuus ja tähän lienee kouluasiassa silloin turvauduttu.
Minun tuvassani (yupa Tuulos) oli kontiolahtelainen Valde (ei romani), joka ei osannut lukea, kirjoittaa eikä laksea. Hän oli kuitenkin hyvin innokas alokas, joskus liiankin innokas. Hän ei saanut osallistua ampumaharjoituksiin liiallisen innokkuutensa takia eikä hän päässyt ampumaan koskaan kovilla. Hän oli vahva jässikkä, tunnollinen ja hyvä hiihtäjä. Hän ei päässyt aliupseerikouluun vaikka olisi sinne halunnut.
Valden erikoisuus oli öinen unissakävely ja monta kertaa päivystäjä sai palauttaa hänet komppanian käytävältä takaisin tupaan. Hän oli yöllä unissaan pukenut ylleen taisteluvarustuksen kypärää myöten ja hiippaillut käytävään. Luulen, ettei hän edes herännyt seikkailunsa aikana riisuttuaan varusteensa ja ruvettuaan uudelleen nukkumaan.
Toinen hänen öinen unessa tapahtunut seikkailunsa oli tuvassa risteily. Hän joutui risteilijäksi sotkuun kuten kaikki muutkin, mutta hän jatkoi risteilyä unissaan tuvassa työntäen jakkaraa edellään. Se herätti muut nukkujat. Hän oli siis todella innokas ja puuhakas varusmies yötä päivää. En tiedä Valden myöhempiä vaiheita kun tiemme erosivat peruskoulutuskauden jälkeen.Nopeasti kirjoittaessani näkyy tulleen useita kirjoitusvirheitä, mutta älkää niistä välittäkö!
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Nopeasti kirjoittaessani näkyy tulleen useita kirjoitusvirheitä, mutta älkää niistä välittäkö!
Eihän tämä ole mikään oikeinkirjoituksen palstaksi tarkoitettu, vaan mielipiteiden vaihtoon ja muisteluun, joten anna mennä vaan.
Taustani aiheutti minulle huonoja numeroita kansakoulussa, mutta lyseossa ei taustaani tiedetty, eikä kysytty, ja silloin oli numerot sen mitä ansaitsin.
Esim. Vahvin aineeni matematiikka oli kansakoulussa 7 tai 8 vaikka huonoin koenumero li muistaakseni 10-, mutta lyseossa oli kokeiden mukaan.- Uppaaja
Mielenkiintoista historiaa
- Uppaaja
Kouluaikoja muistellaan
- lyskalai
Missä Kamu kävit lyskan?
Lukion kävin Syvässä Etelässä, hyvin suuressa koulussa.
Ensimmäisen lukioluokan eri koulussa, sitten tuli muutto toiseen koulun kahdeksi seuraavaksi vuodeksi.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 175740
Jouluinen bonus VB:ltä 250 ilmaiskierrosta 0x kierrätys min 20e talletuksella
No nyt pätkähti! Ainutlaatuinen tarjous VB:ltä. 250 ilmaiskierrosta peliin Blue Fortune, 0x kierrätys ja minimitalletus04631Kirjoita yhdellä sanalla
Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin2262836- 452696
Onko muita oman polkunsa kulkijoita
Jotka ei oikein pärjää kenenkään kanssa eli on niin omat ajatukset ja omat mielenkiinnon kohteet yms. On tavallaan sella452260Minua nainen harmittaa, että en pääse sun rahoihin käsiksi
En pysty myöskään pilaamaan elämääsi niin kauan kun sulla on fuck off pääomaa. Harmittaa myös etten tiedä kuinka paljon332226Olet hyvin erilainen
Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja731747Sydän karrella
Jos yritän olla niin rehellinen kuin pystyn paljastamatta mitään tärkeää. Ensiksi mä huomasin sun tuijottavan mua. Ihme141618- 381470
- 1701344