Paistoit minuun elämää,
kuin soihtu yössä kipinöi.
Tuskaa kansas en mä nää,
sitä vasten kapinoin.
Tulenko koskaan kokemaan,
enää näin suurta tunnetta?
Että kaatuu pimeä sun
kauniista sanoista?
Tulenko koskaan antamaan
valoa muille,
kun en heijastaa voi
enää lämpöäsi?
Vietkö sen pois
pimeässä.
Kuljetat pitkin metsiä?
Teitä tuntemattomia,
joissa en voi kulkea.
Vietkö sen pois?
kuin soihtu yössä kipinöi.
Tuskaa kansas en mä nää,
sitä vasten kapinoin.
Tulenko koskaan kokemaan,
enää näin suurta tunnetta?
Että kaatuu pimeä sun
kauniista sanoista?
Tulenko koskaan antamaan
valoa muille,
kun en heijastaa voi
enää lämpöäsi?
Vietkö sen pois
pimeässä.
Kuljetat pitkin metsiä?
Teitä tuntemattomia,
joissa en voi kulkea.
Vietkö sen pois?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Anna myös sinä hänelle valoa niin ei varmasti vie pois. Valon antaminen pitäisi olla molemminpuolista.
Näytä vihreää valoa.
Tämä ei ole moite eikä syyte vaan kokemus ja tunne, että hän pelkää joitain asioita joista minulla on tunne, että ne kaikki eivät johdu edes minusta vaan ehkä menneisyydestä, en tiedä onko minulla edes keinoja.Minulla on omat huoleni.
En löytänyt viesteistäsi moitetta. Jokaisella on omat huolensa. Ei siihen paljon tarvita. riittää, kun otat olkapäästä kiinni ja olet lähellä.
Hienosti tajusit mitä tein!