Olen päässyt fyysisesti irti narsistista. Suhde kesti noin viisi vuotta ja erottiin noin puoli vuotta sitten. Henkisestikin menee jo paremmin eikä tuska ole enää jatkuva. Oikeastaan tuskaa ei enää ole mutta mietin kyllä narsistia, hänen hyviä ja huonoja tekoja. Terapiassa kävin parin vuoden ajan välillä useammin ja välillä harvemmin. Nyt en enää tunne tarvetta sille.
Pelkään että en kiinnostu enää muista miehistä. Muutama lyhyt tapailujuttu on ollut tässä mutta "mikään ei tunnu miltään". Terapeutti vakuutti että kyllä vielä kiinnostun mutta usko alkaa mennä.
Onko kellään kokemusta?
Minulla lähinnä miehen läsnä olo ahdistaa. Pystyn kyllä juttelemaan ja on ollut hyviä tyyppejä joita olen tavannut mutta jo ensimmäisen näkemiskerran jälkeen mietin että en jaksaisi kyllä nähdä uudestaan, saati kenenkään antaa koskea minuun.
Pelkään että en kiinnostu enää muista miehistä. Muutama lyhyt tapailujuttu on ollut tässä mutta "mikään ei tunnu miltään". Terapeutti vakuutti että kyllä vielä kiinnostun mutta usko alkaa mennä.
Onko kellään kokemusta?
Minulla lähinnä miehen läsnä olo ahdistaa. Pystyn kyllä juttelemaan ja on ollut hyviä tyyppejä joita olen tavannut mutta jo ensimmäisen näkemiskerran jälkeen mietin että en jaksaisi kyllä nähdä uudestaan, saati kenenkään antaa koskea minuun.
Vastaukset 60
Vanhimmat
En osaa muuta sanoa, mutta minua myös ahdistaa miehissä ne samat piirteet eli lipevyys, epäaitous, liika miellyttäminen ja iholle tunkeminen. Jokseenkin ajattelen niin, että kun se oma sisin on rikottu tavalla tai toisella, niin ei tule enää toista, joka pääsee ns. temput tekemään. Tuntemattomien flirtti saa oksennusrefleksin pintaan, koska tuollainen leikittely toisilla ihmisillä ei koskaan jää leikittelyksi, vaan itseaiheutetut ongelmat kasautuvat ja viattomia rikotaan. Näillä periaatteilla ei siis voi kuin olla yksin.
Puoli vuotta on lyhyt aika. Minäkin olen pyöritellyt narsistia päässäni vuosikausia. Minä kiinnostuin eräästä toisesta miehestä, mutta siinä ilmeni samanlaisia ongelmia mitä en enää voi sietää... ilkeilyä, henkistä väkivaltaa, alistamista. Mihin minä oikeastaan edes tarvitsen miestä? En oikeastaan mihinkään. Paitsi siihen yhteen toimintoon, mutta sen puute on pieni hinta maksettavaksi jos saa olla henkisesti vapaa ja onnellinen.
Olen samaa mieltä, että seksin puute on pieni hinta ja sekin on minulla ihan omaehtoista. Pelkkään seksiinkin tarjokkaita on. En vain halua ja olen liian traumatisoitunut. Sitäpaitsi narsistini tunki nyt puoli vuotta eron jälkeen uudelleen elämääni ja taas voin huonosti. Olin jo täysin irti päässyt hänestä ja muutama yhteydenotto ja taas elämäni on hajalla.
"Sitäpaitsi narsistini tunki nyt puoli vuotta eron jälkeen uudelleen elämääni ja taas voin huonosti. Olin jo täysin irti päässyt hänestä ja muutama yhteydenotto ja taas elämäni on hajalla."
Et ollut päässyt hänestä eroon. Narsisti ei tunge enää sellaisen elämään, joka on päässyt narsistista eroon.
Minun narsistini yrittää tunkeutua minun elämääni, mutta en päästä häntä...
Mietin joskus, että jos päästän hänet elämääni vähääkään, se ei tarkoita, että hän tunkisi/tulisi minun elämääni, vaan minä en olisi oikeasti päässyt irti hänestä.
Työtä, työtä ja enemmän työtä, että pääset itse irti hänestä. Sinun on irroittauduttava hyväskikäyttävästä suhteesta ihan itse. Narsisti tulee aina, jos sinä päästät.
" muutama yhteydenotto ja taas elämäni on hajalla."
Eli miten voit edes väittää että olit muka päässyt irti hänestä?
"Olin jo täysin irti päässyt hänestä"
Otan nyt tämänkin kohdan vielä tarkasteluun...
Kaikki lähtee sinun ajatuksistasi mitä tulee erotyöskentelyysi.
Kun nyt huomaat, että kirjoitit että olit päässyt -jo täysin- irti hänestä...
Mitä tuo sinulle tarkoittaa? Ja mitä tuo tarkoittaa ihan aikuisten oikesti? Et ollut päässyt irti ollenkaan narsistista.
Ja ihan vain symppikset terveiset siinä mielessä, että itsekin joskus haikailen minun ja narsistin suhdetta... Mutta koska olen asian hyväksynyt suhteen toivottomuuden -täysin-, en ole tunkeutumisyrityksistä huolimatta langennut.
Minusta puoli vuotta on niin pitkä aika, että ei olisi enää kannattanut sinunkaan langeta. Olisit pärjännyt ilman häntä, koska pärjäsit sen puoli vuottakin.
Tarkoitan, että hän ei merkitse minulle mitään, mutta minulla on niin paha traumaperäinen stressihäiriö hänestä, että saan fyysisiä oireita. En saa niitä jos näen hänet henkilökohtaisesti vaan ainoastaan kun hän ottaa yhteyttä somen kautta. Voin puhua puhelimessa, olla hänen kanssaan ihan arkisesti tekemisissä, mutta somessa. Se ei onnistu. Meidän somepersoonat näköjään sitten on vielä eroprosessissa. Enkä haikaile, koska en stressihäiriön takia muista häntä. Hän on minulle livenä täysin tuntematon henkilö ja pelkkä naamatuttu.
Hän on siis minun toinen narsisti. En muista edes sitä ensimmäistä tuon trauman takia. Siis tämä traumaperäinen stressihäiriö on jo tämän ensimmäisen ajoilta, joten se on minun normi tapa reagoida eikä sille oikein voi mitään. Heitimpä tämän viimeisimmän taas pois ties kuinka monetta kertaa piireistäni ja meni muutama tunti ja taas ei vaivaa mikään.
Narsistista pitäisi luopua kokonaan. Älä vastaa puhelimeen, poista someyhteydet jne. Miksi olet missään tekemisissä hänen kanssaan?
Ja hoidata ihmeessä traumaperäinen stressihäiriösi, älä sellaista pidä. Ihan kuin leikkisit terveytesi kanssa? Käytätkö jotain aineita?
Minä olen työkyvytön ja eläkkeellä ensimmäisen narsistin takia. En saa mitään terapiaa koska olen liian sairas. En käytä aineita. Miksi käyttäisin?
Niin, miksi niin moni käyttää?
Onpa ikävää että sinulla on noin vaikea vaiva.
Kirjoittele sitten vaikka tänne palstalle, mutta älä sellaisen kamalan olion kanssa ole missään tekemisissä.
Toivotan sinulle parempaa kevättä!
Itse tapasin puoli vuotta narsistista erottuani uuden miehen. Ei mennyt kuin muutama viikko, kun tajusin, ettei kaikki ole ok. Miehellä oli vastaavanlaisia tapoja kuin narsistilla aikoinaan. Oli vain päätettävä se suhde ja onneksi päätin. Nyt olen löytänyt uuden miehen ja kas kummaa, ei tule samanlaisia fiiliksiä. Uskon, että minulle, kuten myös useimmille on jäänyt narsistitutka päälle eron jälkeen. Ainoastaan sillä voimme säästyä seuraavalta narsistilta, jos emme ole jääneet läheisriippuvuuden koukkuun. Antakaa itsellenne aikaa ja uskokaa fiiliksiin, mitä saatte henkilöstä, jonka tapaatte.
Sarjassamme taas niitä naisia ketkä katkeruuksissaan näkevät sen toisen narsistina.
Taitaa olla mielenkiintoinen sarja, kun tippa kielellä aina täällä norkoat.
ensinnäkin a:käyn täällä enään hyvin harvoin ja b:mielestäni palsta on pilattu tämänlaisilla itsekkäillä kirjoituksilla. Ihmiset ovat niin sairaita että syyttävät vain toisia ja käsite narsismi on ymmärretty täysin väärin.
"mielestäni palsta on pilattu tämänlaisilla itsekkäillä kirjoituksilla."
Niinpä...
"Ihmiset ovat niin sairaita että syyttävät vain toisia"
Sairaita ja sairaita, tavalla tai toisella, joskus tuollakin...
Minä en lähde yleistämään, mutta toisten syyttelyä esiintyy. Ensin on se narsisti ja sitten on "muut jotka eivät ymmärrä". Kaikissa muissa vika paitsi itsessä. Olisi avain omaan haastavaan tilanteeseen ymmärtää että syyttely ei edistä. On tietenkin valistuttava, mutta olisi myös toimittava omaksi hyväkseen. Pelkkä syyttely ei todellakaan auta pidemmän päälle.
"käsite narsismi on ymmärretty täysin väärin."
Mielestäni tuo on ymmärretty suurimmaksi osaksi oikein, vaikkakin puutteellisesti... mikä toisaalta on tyypillistä.
Toimintatavat sensijaan ovat haussa.
"Ihmiset ovat niin sairaita että syyttävät vain toisia "
Minä en lähtisi olettamaan, että tälle palstalle kirjoittaa vain terveitä ihmisiä. Pitäisikö jotenkin "sairaita" rajoittaa kirjoittamasta palstalle?
Alottajalle ja tuo noin niin miksei muillekki sutturoille sitä vaan et kelpoosko tämmöne palommiehen retale sammuttamahan sen rakkauden nälän?
ps.letkussa kyllä riittää...
Saisiko sinusta uskollisen? Vähempi on pelkkää kiusantekoa.
Aika pianhan se selviää haluaako se tavata vain silloin kun sille itselle sopii. Keskity vaihteeksi omaan elämään johon sinulla on täysi oikeus. Ja kokeile vaikka pientä vibraa niin huomaat ettei niitä tarvi välttämättä siihenkään. Nämä katastrofisuhteet voi nähdä oppitunteina; ei samoja virheitä tarvi toistaa. Ja muista että narsisti ei muutu mutta liian kiltti voi muuttua. Tsemppiä hvhveelle. Ollaan samassa veneessä ja hengissä vielä.
kiitoksia :) Samaa sinne. Nimenomaan ei toisteta ja minullakin pohjalla yksi suhde ennen näitä joka kesti toistakymmentä vuotta ja entinen puolisoni on parhaimpia ystäviäni. Että kun nämä narsistiexät nimittelee minua narsistiksi niin se osaa kyllä sanoa, että en ole niin kuin sanoo kaikki ystävänikin. Narsisti ei vain kestä sitä, jos toinen nousee väkivaltaa, manipulointia ja alistamista vastaan ja alkaa pistää rajoja ja sanoo toistuvasti uusiin pariutumiskutsuihin ja yrityksiin ei ja muistuttaa joka ikinen kerta, että olet hirveä ihminen joka vahingoittaa minua, pysy poissa. Ja kun koitetaan vielä olla ystäviä sen jälkeen kun on useasti uhannut tappaa niin ei sitä arkijärjellä tajua mitä tuollaisen ihmisen päässä liikkuu. Eikö sitä nolota pyytää minua ystäväksi sen jälkeen kun on julkisesti syyttänyt minua tekemistään asioista? Narsistihan kääntää kaiken päälaelleen. Jos hän on minun uhri niin miksi hän seuraa minua ja haluaa minut elämäänsä. Hovissa ei raksuta kellään päässä tietenkään kun on järjestään sosiaalisesti näköjään lahjattomia ja täysin vailla ymmärrystä loogisista syy ja seuraussuhteista.
"Hovissa ei raksuta kellään"...
Tosi on. Narsisti on hyvä manipuloimaan ihmisiä. "Vie kuin pässiä narussa", nassen omien sanojen mukaan.
Vaatii omaa ajattelua ja harkintakykyä jotta ei joudu nassen mielivallan ohjailtavaksi. Yleensä se on ollut jonkin henkilön kiusaamisyritys.
Tuo on niin totta. Kerta toisensa jälkeen sama asia nousee esiin kun narsistista puhutaan: "Vie kuin pässiä narussa". Hoviin kuuluvat (ja kaikki muutkin) ovat kuin lumottuja narsistin edessä. Joskus tuntuu, että oikein kilpaillaan siitä, kuka eniten on samalla puolella narsistin kanssa uhria vastaan.
Ilmeisesti siinä jotenkin se oma harkintakyky ja itsenäinen ajattelu ei ole edes mahdollista silloin kun kuunnellaan narsistia. Mitä älykkäämpi narsisti on, sitä useamman kuulijan narsisti puhuu puolelleen uhria kiusaamaan ja vainoamaan. Uskomatonta, mutta niin se vain on.
Minun narsisti kuuluu valitettavasti sinne huippuälykkäiden 1% ryhmään ja minä valitettavasti vain 2% ryhmään. Hän on valovoimaisin ihminen mitä tiedän kun niin haluaa. Ei kai hovia saisi syyttää koska itse olin joskus niin tyhmä, että häneen rakastuin. Ne on kuitenkin järjestään ihan tavallisia tallaajia ja moni vaikuttaa jotenkin reppanoilta ja mielenterveysongelmaisilta itsekin. Osaisihan se alussa minuakin kusettaa että koska olen älykäs hän ei ikinä minua yrittäisi manipuloida mutta toisin kävi.
Huippuälykäs narsisti pystyy kyllä manipuloimaan älykkäitä, fiksuja ja pitkälle koulutettuja ihmisiä ihan niin kuin ketä tahansa. Älykäs narsisti puhuu puolelleen ihan kenet tahansa.....
Tästä on kai jotain tutkimustietoakin, että jokainen ihminen uskoo olevansa kyllin älykäs ymmärtämään ja erottamaan totuuden jostain asiasta. Kuitenkin kaikkein älykkäimmätkin voidaan manipuloida uskomaan valheeseen.
Manipuloijan ei välttämättä tarvitse olla mitenkään manipuloitavaa älykkäämpi.
Minunkin narsisti-psykopaattini on reilusti minua tyhmempi, mutta kylle se minua narautti jonkin verran.
Ihan tunnettu ja melkein loputtomiin toistettu totuus, että narsistit/psykopaatit ovat niin röyhkeitä, että siksi hämäävät fiksuja ja älykkäitäkin ihmisiä. Asiasta on näyttöä vaikka kuinka.
Usein uhri ummistaa silmänsä vaikka näkee hälytysmerkkejä, vain saadakseen lisää sitä hunajaa ja humallusta, mitä suhde tarjoaa...
hvhvee: Olet aivan manipuloinnin pauloissa yhä. Kannustan sinua saamaan omat jalkasi maahan. Älä usko kaikkea kavaluutta mitä sinulle on syötetty. Niillä on ne temput vain, eikä se ole sen kummallisempaa.
Narsisti voi uskotella olvansa vaikka etelänavan keisari, niin jos se hyödyttää uhria asia uskoa, niin uhri uskoo sen niin kuavan kuin itse haluaa.
Sinäkin jotenkin hyödyt narsististasi, esim. kehut kuinka ihmeellinen hän on... ja sinä siinä rinnalla. Olisiko sinulla yksin kehuttavaa niin paljoa?
Juurikin näin, vaikka en koskaan ole pitänyt itseänikään erityisen älykkäänä. Olen suhteen alusta saakka jostain kumman syystä ollut tietoisesti vedätettävissä. Kysymyksessä on nimenomaan tuollainen ällistyttävän törkeä ja ilmiselvä täysnarsisti, luonnevaurion lisäksi myös erilaisesta kulttuurista ja kasvatuksesta vielä lisäpontta. Nyt kuitenkin olen alkanut hyväksyä sen tosiasian, ettei eroon pääse. Fyysisesti se tietenkin on mahdollista, mutta mielessä liikaa kokoajan. Ehkä suhde voi toimia näinkin,kun vain aina jaksaa muistaa, ettei voi missään asioissa luottaa toiseen ja ei edes odota sitä. Eroon yritin päästä aikani ja nyt yritän vain luopua haaveista suhteen normaalistumiseen tai uudesta suhteesta. Seksi muiden kanssa ei kiinnosta, vaikka kyseinen henkilö ei ole mikään spesiaali niissä hommissa ja harvemmin sitä edes harrastamme, on kuitenkin ainoa jonka kanssa oma haluni heräilee.
Tuo kaikki on vähän niin kuin minä ajattelen, mutta en kumminkaan toteuta sitä. Onko tuo paha suhde todellakin sitä mitä haluat? Etkö haluaisi mitään parempaa? Olet riippuvainen narsistista, vähän niin kuin riippuvainen huumeista. Parempaa elämää on olemassa, mutta sinä haluat hylätä sen.
Eikä muuten olisi hätäpäivää, mutta kun narsistit pyrkivät myös tavalla tai toisella kiusaamaan, vahingoittamaan. Pelkkä 'liian laimea' suhde ei ole ainoa kiusa. Uskon suhteen joka tapauksessa koituvan pitemmän päälle lannistukseksi... vaikka ensin ajattelisikin, ettei halua enempää.
Itselle selväksi, mikä narsisti on. -Täysin tunteeton ja siihen edes kykenemätön henkilö, ihmisen kuori. Kaikki tekeminen pelkkää teatteria ja esitystä.
On parempi joka tapauksessa luopua suhteesta, jos ei koe, että on syntynytkin huithapelin jalkamatoksi.
Ei ole mitään ongelmia myöntää tosiasioita. Tiedän että erityisesti naisille on ominaista vihata jotakin ja sitten kaikki siinä ihmisessä on viallista ja ei se edes pysty hengittämään oikein, mutta minulla on sen verran hyvä itsetunto, että pystyn kehumaan myös ns. " vihollisteni" ominaisuuksia eikä se minulta ole pois. Se on asiantilan toteaminen tai myönnän jonkin oman tunteeni asiasta joka ilmenee samalla analysoiden tunteen ja sen pohjalla olevat vaikuttimet. Olisin täysi pelle jos haukkuisin narsistia kokonaisvaltaisesti. Sellainen on narsistin hommia ja ihmisen joka ei ole kasvanut aikuiseksi niin kuin ei ole narsistikaan. Minä en vello vihassa enkä rakenna sille elämääni. Kauneutta on kaikessa elämässä ja maailmamme jää todella suppeaksi jos opimme vain ihmisiltä, jotka pystymme hyväksymään omien rajojemme sisällä.
Minua on syytetty ihan samoin sanoin, mutta pystyn kyllä tunnustamaan, että minua vainoava narsisti on huippuälykäs, pitkälle koulutettu ja hyvin, hyvin hoksaavainen, tajuaa salamannopeasti aina tilaisuutensa.
Itseäni en ole koskaan pitänyt minään muuna kuin tavallisena tallaajana, jonka ÄO on ehkä normaali?:)
En myöskään vihaa narsistia, ajattelen enemmänkin niin, että hän ei voi itselleen mitään, on sellainen kuin on, koska "elämä" on hänestä sellaisen muokannut?
Tuntuu, että monen mielestä narsistia kuuluu haukkua tyhmäksi, typeräksi ja idiootiksi. Kai sellaisiakin narsisteja on, mutta ei minun tuntemani narsisti.
Ne on ihmisen defenssejä, kun ei pysty näkemään/ei halua nähdä toisen viallisuutta kokonaan, varsinkin silloin kun se viallisuus on vaaraksi itselle.
Narsistien kohdalla vielä on erityisongema: se, että myöntäisi oman narsistinsa viallisuuden, tarkoittaisi sitä, että olisi myönnettävä, että oma harkintakyky ja valintakyky olisivat pettäneet oikein kunnolla... valitettavasti.
Mitä mieltä on kehua jotain ihmistä ja hänen älyään, jos se ihminen on narsisti, eikä sillä kaikella hypetettävällä ole muuta kuin vahingontekoarvoa muille ihmisille. Löytyy kuulkaa ihan terveitäkin älykkäitä ihmisiä, jotka kykenevät toimimaan vastuullisesti ja järkevästi, eikä niin, että asetetaan toiset hengenvaaraankin, tai jopa aiheutetaan jotain kautta toisten kuolemia.
Jonkun ihmisen älyllä on arvoa, jonkun sitten taas ohan päinvastoin kuten narsistin.
Osoittaa minut sitten kuinka keskenkasvuiseksi tahansa, niin sanoin vain, että se, että uhri kehuskelee narsistin älyä, on todella ärsyttävää pitemmän päälle. Kun tarjuaa toisen narsistiksi, pitäisi tajuta, että hänen muuten niin hyvillä ominaisuuksillaan ei ole mitään arvoa.
Minunkin narsisti-psykopaattiani jotkut pitävät hyvin älykkäänä. No, voi olla jonkun mielestä, mutta ei minun, pidän itseäni huomattavasti häntä älykkäämpänä. Hän on myös hyvin kaunis mies, jonka minä myönnän. Tosin sen sanon, että kauneus on sillä tavoin katsojan mielessä, että kun tuota en enää rakasta, niin sillä ei ole väliä. Olen jo aikoja sitten allekirjoittanut, että jos on vain päältä kaunis, niin ei sillä sitten ole minulle mitään arvoa. Eihän pelkässä ihmisen kuoressa ole mitään rakastamista, varsinkin kun siellä sisällä on niitä p***a-ylläreitä. Minusta älyn kanssa on ihan samalla tavoin.
Mitä tekee älyllä, jos lopputulos on kamalin mahdollinen ajateltavissa oleva?
Narsistin kehuminen millä verukkeella tahansa on kuin pualtaisi ilmaa rikkinäiseen ilmapalloon (näin vappua odotellessa). Raskasta ja turhaa puuhaa, vaikka tarkoitus olisikin todistaa, että omat keuhkot ovat kunnossa.
Narsistin kehuminen on osoitus siitä, että uhri on valahtanut narsistin hoviin.
http://www.healingeagle.net/Fin/Vaknin/faq68.html
"Suhteen alussa narsisti on taivas maan päällä. Hän on huumorintajuinen, vitsikäs, hurmaava, hyvän näköinen, suuri saavuttaja, empaattinen, rakkauden tarpeessa, rakastava, huomaavainen, palveleva, ja kaikkea mahdollista muuta. Hän on täydellinen kokoelma vastauksia elämän nalkuttaviin kysymyksiin tarkoituksesta, kumppanuudesta, yhteensopivuudesta ja onnesta. Hän on ihanteellinen.
Tästä ihannekuvasta irti päästäminen on hirvittävän vaikeaa. Suhteet narsistien kanssa päättyvät aina ja väistämättä kahden asian tajuamiseen. Ensimmäinen on se, että olen joutunut narsistin hyväksikäyttämäsi ja toinen on, että narsisti on pitänyt minua vaihtokelpoisena, vaihdettavana ja pois heitettävänä esineenä.
Tämän uuden tietämyksen hyväksyminen on kauhistuttava prosessi, jota ei useinkaan pystytä käsittelemään loppuun asti. Ihmiset jäävät siihen kiinni eri vaiheisiin. He eivät kykene kohtaamaan sitä, että heidät on hylätty ihmisinä - mikä on kaikkein totaalisin hylkäämisen muoto."
-valitettavasti
Lopulta: olen huomattavan huojentunut ja iloinen siitä, että narsisti teki minulle täydellisen hylkäyksen ihmisenä, koska sittenhän minä suuren empatiani ja oikeudentuntoni kanssa voin tehdä hänelle saman.
En ole jäänyt narsistin hoviin, enkä jää.
Narsisti seisokoon vaikka päällään, niin hän on minulle pelkkää ilmaa. Hänellä eikä hänen millään teoillaan ole minulle mitään merkitystä. Ainoa mitä en halua, on että en tahdo nähdä häntä missään illanviettopaikoissa. Toivottasti en näe häntä missään, ja ennenkaikkea, toivottavasti hän ei näe minua.
"että minua vainoava narsisti on huippuälykäs, pitkälle koulutettu ja hyvin, hyvin hoksaavainen, tajuaa salamannopeasti aina tilaisuutensa."
Niimpä niin, ainahan narsisti on jotain huippua, aina hyvin hyvin paljon enemmän kaikkea kuin tavalliset ihmiset omasta mielestään.
En minäkään ny lähtisi narsisteja mollaamaan joka saralla, mutta kyllä nää "huippujututkin" aina kalskahtaa korvaan, että tiedä sitten kirjoittajan nimimerkkiä lainatakseni "mikä on totta"
Toki taustalla voi olla jotain sellaistakin ajatusta, että uhri on kovasti otettu kun tuollainen huippuyksilö on/on ollut kiinnostunut hänestä, että sillä tavoin hänenkin statuksensa ja kokemuksensa arvo nousee
Mutta joo, kuten nimmarikin kertoo,
ainakaan tällä palstalla ei voi tietää mikä on totta
Totean vain faktan. Minua vainoava narsisti on testatusti huippuälykäs. Faktat ei muutu vaikka mielipiteeni olisi mikä. Samoin olen minä testatusti älykkäämpi kuin 98% ihmisistä. Ne on faktoja. Päänsä tunkeminen pensaaseen on narsistin hommia. Ei minun. Hän on myös säälittävä ruikuttaja ja uhriutuja mikä on toimiva rooli. Koska se uppoaa ihmisiin todistetusti ja viranomaisiin niin taaskin totean faktan. Toimii.
Toistan.
"Narsistin kehuminen millä verukkeella tahansa on kuin pualtaisi ilmaa rikkinäiseen ilmapalloon (näin vappua odotellessa). Raskasta ja turhaa puuhaa, vaikka tarkoitus olisikin todistaa, että omat keuhkot ovat kunnossa.
Narsistin kehuminen on osoitus siitä, että uhri on valahtanut narsistin hoviin."
Olen lukenut saman sinulta useaan kertaan tällä palstalla. Et myskään ole vastannut minun aiempiin kommentteihini ylempänä älystäsi huolimatta...!
Vaikeneminen kysyttäessä jotain ei ole kovin vakuuttavaa. Saat todellakin paukutella henkseleitäsi älyillänne, mutta eivät vakuuta tällä palstalla. Jotenkin tuntuu, että vain kehuskelet, vaikka täällä ei voi todistaa, että ns. urhilla olisi edes todellista narsistitarinaa takana. Voit olla ihan keksinytkin, kun tuntuu kilpistyvän kehuskeluun... Mitä mieltä?
Miksi palstalla kukaan olisi kiinostunut kenenkään älystä, jos se äly esiintyy vain numeroina ja ehkä valheellisena kehumisena?
-Äly ilman tunnetta on kuin myllynkivi ilman jyviä.
Minä vain painotan yhä faktoja ja en kehu narsistia. En ehkä pysty tajuamaan sinua koska en tajua miksi minulla pitäisi olla jokin tunne narsistia kohtaan. Minä puhun pelikunnosta johon tarvitaan älyä. Eihän tällä mitään tekemistä ole tunteiden kanssa. Pelistähän tässä on kyse.
Kokeilehan välillä raavasta susikoiraa,niin eiköhän se olo siitä korjaannu.
Narsistia huonompaa elukkaa ei olekaan. Ja pässinnarut voi mielikuvissa katkaista vaikka pensassaksilla ja lisäksi murjoa painokelvottomaksi.
Älykkyyttä on ainakin seitsemää eri lajia mensan testit ei kerro kuin matemaattis-loogisesta. Seksuaalista älyä ei ole koska kaikki niiden seksuaalisuudessa on väkivaltaa. Ja luulisi että elämä ilman aitoa myötätuntoa on aika tylsää. Joten he ovat itsensä ansainneet. Lakatkaa näkemästä itsenne uhrina. Täällä moni ikäänkuin odottaa narsistin tai hovin lupaa että voi hankkia elämän. Toisin kuin eräät te ette kuitenkaan tarvitse muilta huomiota uudistumisellenne. Moni on kuin häkkilintu ja vaikka ovi olisi auki ei häkistä osata lähteä. Eli kannattaa ajatella elämää eteenpäin eikä jäädä liejuun vellomaan. Ei sen tajuamiseen mitään erityistä älyä tarvi.
Siinäpä se kun on hankkinut sen elämän niin lähetetään lakeijat tiedustelemaan eli tässä tapauksessa minun omat parhaimmat ystävät jotka narsisti on aivopessyt leiriinsä selkäni takana. Sitten alkaa raportointi ja narsisti alkaa päivittäisen näkyvän vainoamisensa kun ennen se on tehnyt sen piilossa. Tässäkin tapauksessa selvisi, että ei he tiedä miksi he raportoi. Kuulemma minusta pitää raportoida koska olen vaarallinen. Kylläpä on mielikuvitus taas ihmisillä laukannut. Kai sitä pitäisi alkaa päivittää nettiin kuntosalivuoronsa ja aamiaisensa, että mieli pysyy joillakin turvallisena. Narsisti kiusaa koska on narsisti ihan kuin hämähäkki kutoo verkkoa koska on hämähäkki ja se vaan pitää hyväksyä. Se tekee sitä koska se on sen ominaisuus ja todellakin antaa pöpipään huudella ja manipuloida rauhassa. Yksinään se manipuloi. Joskus vaan väsyy ja oma keskittyminen herpaantuu mutta onneksi sitä sitten taas palaa arkeen ja narsisti samaksi mitättömyydeksi joka se on ollutkin.
Tavalliset suomihuorat täällä taas itkee kun ei kaikki mene niinkuin hän haluaa.
Itke kunnolla niin helpottaa.
Joku sosiologian esimerkki oli että yksilöt mielummin valisevat lauman. Olin esitellyt eksälle kavereitani ja kun suhde loppui olin ainoa jota ei juhliin kutsuttu. Tosi ystävät ei puukota selkään ja on hyvä että niiden todellinen luonne selviää. Että hovin narreilla on kai itselläänkin kova tarve päteä. On kamalaa havaita ettei ystäviin voi luottaa. Ehkä voit heidän huomaamattaan jättää yksityisimmät asiasi kertomatta ikäänkuin feidaat suhteet pintapuolisemmaksi. Ketään ei ole pakko päästää kotiinsa. Joka päivä voi uudistua.
Siinä pitää olla luja. Jos on pakottava tarve jutella jollekin eti vaikka joku ryhmä tai soita auttaviin puhelimiin. Jos vainoa esiintyy kannattaa säästää kaikki viestit ja ilmoittaa poliisille. Sitten pysyä itsensä puolella tiukasti eikä alkaa perumaan mitään vaikka, ennalta-arvattavasti, painostettaisiin. Moni lähtee kuin itsensä kiusaamiseen vielä mukaan kun pyörtää päätöksensä ja silloinhan se on menoa taas. Lähde vaikka jollekin matkalle saat itseluottamusta kun huomaat pärjääväsi ilman juuri kyseisiä henkilöitä. Varmasti löydät uusia kavereita onhan maailmassa miljoonia muitakin ihmisiä.
"Moni lähtee kuin itsensä kiusaamiseen vielä mukaan kun pyörtää päätöksensä ja silloinhan se on menoa taas. "
Menee vähän aikaa ennenkuin hoksaa että ei lopultakaan merkinnyt sille ihmisenkuorelle paljoa mitään. Ihmisen kuori hakee uutta sisustaa kun vanhat sisukset valuvat ulos.
Jos joku muu kuin minä olisi kirjoittanut 'paljon mitään' olisin korjannut sen: ettei merkinnyt sille ihmisen kuorelle yhtään mitään... :)
Sinun ongelma on se aika tyypillinen naisille, että haet sellaista miestä joka vie jalat alta. Tavikset ei kiinnosta, koska ole riippuvainen narsisteista, jos narsisti sattuu kohdalle niin se on luultavasti vientiä. Naiset ova kertoneet tästä omakohtaisia kokemuksia, samoin on alkoholistien kanssa parisuhteessa olleilla naisilla.
Suosittelen että tutustut tavallisiin miehiin kavereina, etkä heti ensimmäisenä ajattele voitko mennä ko. henkilön kanssa parisuhteeseen. Näyttää nimittäin siltä että haet alitajuisesti suhdetta ja miestä joka antaa sinulle sen tunne humalan jonka narsisti antoi, eli narsistia.
Suosittelen pitää taukoo miehistä ja jatkaa sitä terapiaa. Kyllä sä viel tapaat mykavan miehen vaikkei se tapahtuis puolen vuoden sisäl :)
Kyllä kerta riittää.
Oikein kun on kunnon narsistin käsittelyn käynyt läpi, ei enää toista käsittelyä kaipaa - yhdeltäkään - narsisti tai ei.
Tuon plussan voi kokemuksesta narsistille antaa.
Niin. Onko niin, että narsisti on tehnyt kuitenkin jotain sellaista, mikä olisi ollut hienoa kokea jonkun kunnon ihmisen kanssa?
Tarkoitan sitä, että narsisti on ottanut jotain sellaista, mikä ei kuulunut hänelle. Kuten raiskaaja ottaa sellaista, mikä ei ollut hänelle tarkoitettu.
Käytän joskus termiä -hidastettu raiskaus-, kun tarkoitan sellaista, kun sänkyhommiin on ängennyt joku jonka ei olisi lopputulos huomioonottaen kuulunut sinne sänkyyn päästä.
Rikoslaki ei termiä tunne, mutta pitäisikö alkaa tuntemaan. Onhan siellä monenlaista muutakin määritelmää nykyään.
Selvennätkö vähän? Olen joutunut seksuaalirikoksen kohteeksi sekä sillosen kumppanin että vieraan toimesta. (eri aikaan)
Arvaa kumpi kuvotti enemmän?
Vastaus arvauskysymykseen: kumppanin,
"Tuon plussan voi kokemuksesta narsistille antaa."
Niin, miksi ihmeessä narsisti saa siitä plussan?
Arvasit väärin.
Vaikka pettymys oli suunnaton, kumppaniin oli sentään joskus (nyt käsittämättömästä syystä) tuntenut kiinnostusta, että keho silti tuntui tutulta (minulle ei ole sama kuka siinä on) ja tämä suhteessa pisimmälle mennyt, raain teko. Tähän tultiin vähitellen, hän oli aluksi oikein mukava.
Eli pahaa oli sekin mutta ei mitään verrattuna siihen että vieras oli lähtökohtaisesti niin luotaantyöntävä, etten koskaan olisi voinut kiinnostua.
Varmasti hän on tehnyt pahaa muillekin mutta ei kuitenkaan ollut 'minun narsistini'. Ei olisi voinut olla koska oli hirveän ruma ja haisi pahalta. Kuola valui, silmämunat muljahteli eikä ymmärtänyt että ruumiini on ihmisen eikä vain esine.
Tuttu sentään pyysi keittämään kahvit teon jälkeen.
Menneistä on jo aikaa mutta sen sanon ettei kannata jäädä näitä yksin miettimään.
Olen aloittaja. Kun käyn treffeillä, narsisti-exäni on ikään kuin ihoni alla koko ajan tai istuu vieressä ja vahtii mitä teen ja mitä sanon. Ikään kuin ohjailisi käyttäytymistäni. Kun halaan jotakuta miestä, tunnen kuinka "teen vääryyttä" ja kurkkuani alkaa kuristaa :( en osaa valitettavasti paremmin kuvailla. Viimeistään siinä vaiheessa kun lähden treffeiltä pois, tulee tunne että on kuin kuin magneetti imisi minua kohti narsistin kotia (vaikka varsinaista kaipausta ei tavallaan enää olekaan).
Ihan et ole päässyt irti... Voi sinua :(´´
Asut liian lähellä. Voisit tarvita ihan maantieteellistä etäisyyttä.
Miten on, annatko periksi tunteillesi, annat niiden tulla... et kritisoi niitä?
Ei silti, en tiedä mikä olisi tehokkain keino tuossa. Minulla oli aivan uusi harraste-elämä ja sitten muutaman vanhan harrasteen elvyttäminen. Se sitten on riittänyt, suurinpiirtein.