Tradenomeiksi hakevia?

Calculaattori matikka ja nopeat sormet. Sillä tradenomit pärjäävät loistavasti työelämässä, kun kalkkuloivat että miljoona kertaa centti = miljoona centtiä, aika monta, hihihihihihihiiii. Vaikka oikeasti se on kymmenentuhatta metriä, eli kymmenen kilometriä, eli 0,935628742515 virstaa.

Tradenomi on hyvä koulutus, jos haluaa neljä vuotta bilettää ja rällätä veronmaksajien kustannuksella. Mutta jos haluat oppia jotakin (muuta), niin tämä ei ole hyvä valinta.

Huono koulutus huonoihin hommiin, en lähtisi.

Hohhoijaa, täällä taas tradenomi-dissaajat vauhdissa :-D Kaikki on susta itsestäsi kiinni ja siitä miten hyvin jaksat opiskella ja luoda verkostoja. Paljon on myös ekonomeja työttömänä tällä hetkellä ja vailla päivääkään oikeaa työkokemusta. Itse pääsin jo opintojen aikana oman alan töihin (ja ei, en puhu nyt todellakaan mistään cittarin kassasta) ja muutenkin kaikki on mennyt paljon paremmin, kuin osasin odottaa. Pääsykokeiden matikka on viime vuosina ollut enemmänkin loogista päättelyä kuin varsinaista laskemista, mutta toki talousmatikkaa kannattaa vähän kertailla, kun sitä on sitten opintojen aikana edessä. Nuo sisäänpääsyrajat löytyvät varmasti jostakin netistä, aika suuria eroja on siinä mihin amkiin haet. Tsemppiä!

Prosenttilaskut, prosentuaaliset muutokset ja todennäköisyys :)

Ite opiskelen nyt toista vuotta tradenomksi ja päivääkään en kadu. Pääsykokeesta voin sanoa sen verran, että pääsykokeessa ainakin silloin oli: Peruslaskuja(plus, miinus, jako ja kerto), yhtälöitä oli jonkin verran, sitten oli päättelyä niissä kannattaa olla todella tarkkana, koska ne on aika ovelia, niin ja sitten tais olla jotain prosenttilaskuja. Sitten taisi olla sellainen noin 100 sivua suomenkielistä matskua ja toiset 100 taisi olla enkuksi. Kannattaa lukea sitä materiaalia aika paljon, jos semmoinen enää on. Muistaakseni jokaisesta osuudesta piti saada 5 pistettä, että voi edes päästä nille sisäänpääsylistoille. Sitten joissakin AMK saattaa olla haastattelu tai sitten se kirjallisen esseen tekeminen enkun/suomen materiaalista.

Niin ja pistemäärät rippuu aika paljon siitä ensinnäkin, että minne haet. Yleensä jos on todella paljon hakijoita, niin pistemäärät on korkeammat. Jos haluaa päästä helpolla, niin kannattaa katsoa edellisen vuoden pistemääriä. Muistaakseni löytyy opintopolku-sivustolta tai ihan googlettamalla Ammattikorkeakoulujen pääsykoepistemäärät.

Toivottavasti tästä oli jotakin apua.

Hain englanninkieliselle puolelle muutama vuosi sitten. Muistaakseni en päntännyt lainkaan matematiikkaa. Pääsykokeen laskut olivat melko helppoja.

"Minkälaista matikkaa kannattaisi päntätä?" Mistä lähtien tradenomiksi pyrkiminen vaatii minkäänlaista pänttäystä? Jos sinulla olisi jokin muu pohja kuin amispohja luultavasti ymmärtäisit pointtini.

Lyhyt vastaus: mieti työllistymistä, koska tradenomien tilanne on heikko. Pidempi vastaus: ei toki pidä liioitella, että jokainen tradenomiksi valmistunut olisi työtön (niin kuin netissä usein tehdään), mutta totta se on, että tradenomien työttömyys on hyvin korkea ja se kasvaa jyrkästi yhä. Vanhat tilastot esim. vuodelta 2007 tietysti näyttävät jotakin muuta; silloinhan vielä meni Suomella hyvin. Toisekseen, vaikka käytettäisiinkin nykytilastoja, niin on muistettava, että viralliset tilastot lasketaan mitä erilaisimmin kriteerein, ks. esim. http://www.hs.fi/talous/a1395715248939 tai vähän kyynisempää nettikirjoittelua osoitteesta http://www.vauva.fi/keskustelu/3918217/ketju/suomen_todellinen_tyottomyysaste_lahes_30

Tilastokeskuksen työttömyysaste (siis kaikkia koskeva, ei pelkästään tradenomeja koskeva) on alempi kuin Työ- ja elinkeinoministeriön eli TEM:in kun taas työttömyyskorvausta saavien prosentuaalinen osuus on suurempi kuin työttömyysprosentti molemmissa virallisissa tilastoissa. Mitään salaliittoa ei noihin liity, vaan keskeisiä ovat tilastojen laskemiseen käytettävät kriteerit, jotka ovat luettavissa molempien tahojen sivuilta. Herää tietysti eri kysymyksiä. Pitäisikö riittävän "katu-uskottavassa" laskutavassa esim. koti-isät ja -äidit laskea työttömiksi jos puoliso käy töissä? Entä onko pelkkä työllisyysaste luotettava, koska pitäisihän miettiä myös sitä, tekevätkö korkeakoulututkinnon suorittaneet koulutustaan vastaavaa työtä? Moitteet työllisyysuutisoinnista kuuluu tietysti kohdistaa niihin medioihin, jotka kritiikittömästi lainaavat näitä Tilastokeskuksen ja TEM:in prosenttilukuja ja unohtavat mainita arvioita myös ns. todellisesta työttömyysasteesta. Kriteerit kun voivat olla täysin erilaisia eri tahoilla ja jos vedetään mutkia suoriksi ja käytetään jonkinlaista "katutasolla kansan keskuudessa uskottavaa" työttömyysastetta, niin voidaan tosiaan päästä reippaasti yli 30%. Se on jo vakava työttömyysongelma.

Varmaan ihan perus plusmiinus laskuilla pärjää... siis pärjää näin ajatellen tulevaa uraa sossun asiakkuudessa. Alijäämä, ylijäämä jne.

Mitä insinööri sano tradenomille mäkkärissä? Bigmac ateria plussana ja juomaksi kokis kiitos.