Suomi24 Keskustelussa on viikonlopun aikana ollut poikkeuksellisen paljon bottien automaattiseti luomia kommentteja. Pahoittelemme tästä aiheutunutta harmia. Olemme kiristäneet Keskustelujen suojausasetuksia ja kommentointi on toistaiseksi estetty ulkomailta.

Paree "huono" äiti

Oh-hoh-vaan

Aika hassua: Tuolla alla oleva Meidän Perhe -lehden palstalaisen murhe jostakin syystä saa nykyisin saa kuulua vain Parempien elämään, aikanaan murhe sai kuulua kenen tahansa vanhemman elämään.

Ja kun tuollaisia samanlaisia (ja usein paljon vähäisempiä) tuntemuksia kokeva vaikkapa toimeentulotukea saava äiti "rohkeasti pyytää tukea" lastensuojelun työntekijältä niin että seuraus onkin lapsen huostaanotto, niin pridevanhemmat poikkeuksetta rupeavat opettamaan "siitä tylsästä turvallisesta arjesta" rutiineineen. -Kun siis äiti "on ollut väsynyt" ja kertoo biovanhempien palstalla kuinka sitten kävikään.

Vaikka metallinkierrätyksestäkin pystyy synnyttämään joku vääntöä, esim että "normiperheessä kyllä tölkit huuhdellaan" yms tärkeilevää ojennusta ja itsestäänselvyyksien latelua.

Tässä yksi Parempi Tavallinen Äiti kyselee:

Muita ei niin täydellisiä kotiäitejä?

"Päätimpä kokeilla kepillä jäätä ja huhuilla meitä tavallisia, usein laiskoja ja väsyneitä äitejä.. Tuntuu joskus kun näitä palstoja lukee, että suurin osa äideistä on oikein superäitejä! Tänäänkin lueskelin, kun joku kirjoitti tekevänsä suursiivousta ja vaihtavansa verhot kevätverhoihin ja askartelevansa lapsiensa kanssa pajujuttuja ja virpomisvitsoja ym ym. Olenko ainoa, joka ei todellakaan onnistu tuollaisessa kuin kerran vuodessa ehkä?

Meillä, vaikka on vain yksi lapsi 1v3kk, menee vieläkin päivät pääasiassa SELVIYTYMISEEN ja siihen, että saan tarjottua lapselle ruuat ja jotakin mielekästä virikettä päivittäin. Koti on kuin räjähdyksen jäljiltä, eikä meillä todellakaan ole erikseen kevät- ym. verhoja! Usein käy niin, että kun mies tulee töistä kotiin, meillä ei ole mitään ruokaa kun en ole ehtinyt ja joskus en edes jaksanut tehdä. Sitten syödään leipää, mihin mies kiltisti tyytyy :)

Poika nukkuu edelleen tosi huonosti, ja heräillään joka yö useita kertoja ja aamukin meillä alkaa yleensä jo ennen aamu5. Olen ajatellut, että kyllä minäkin varmaan jaksaisin jos saisin nukkua tarpeeksi... Mutta jaksaisinko sittenkään. Vähän epäilen, että meininki ois ihan samaa muuten mutta jaksettais varmaan pihalla touhuta enemmän, sisällä ei varmaan mitään ihmeitä muutoksia silti tapahtuis... huokaus...

Toivottavasti kaikki tajusivat ajatukseni, tarkoitukseni oli lähinnä ilmaista, kuinka minäkin kovasti haluaisin olla tehokas mamma mutta samalla tiedustelen, mennäänkö muillakin samalla tavalla arjessa eteenpäin kuin meillä... Ei ketään loukaten!
-Tiia"

Laitan Tiia -nimmarin saamat lohdutukset alle.

7

146

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Oh-hoh-vaan

      15:42 | 29.3.2007

      Kirjoittelen kiireessä, joten otan kantaa vain tuohon väsyneisyyteen.

      Esikoiseni valvotti minua ensimmäiset 6 kk ihan läpeensä, nukuin yöt n. 30 minuutin pätkissä, joten voin kokemuksesta sanoa, että sellaisen jälkeen ihminen on ihan raato eikä tosiaan jaksa mitään ylimääräistä.

      Eli älä turhaa syyllistä itseäsi. Jos asut pääkaupunkiseudulla, otapa yhteyttä Pikkujätin XXXX XXXXXXXseen. Hän auttoi meitä noissa uniongelmissa. Hänen vinkkejään olivat mm. tutiton nukutus niin, että lapsi nukahtaa itsekseen, lapsen siirtäminen omaan huoneeseen nukkumaan jne. Ja toisaalta hän voi myös tarkistaa, ettei huono nukkuminen johdu jostain terveydellisestä syystä.

      Olen itse ollut samassa tilanteessa kuin sinä, tiedän ihan tarkkaan, mitä se on, eli toivottelen kaikesta sydämestäni jaksamista! Askarteluista lapsikin nauttii isompana paljon enemmän, eli älä stressaa senkään takia. Kyllä niitä ehdit vielä tehdä!!

    • Oh-hoh-vaan

      22:16 | 31.3.2007

      "Mulla on lapset jo 6v ja 3v ja olen vielä heidän kanssaan kotona. En todellakaan ole mikään täydellinen kotiäiti!

      En hirveästi tykkää ulkoilemisesta. Onneksi ollaan vuoden verran asuttu omakotitalossa, jossa on aidattu piha. Lapset leikkivät keskenään pihalla ja minä tarkkailen keittiön ikkunasta. Voin siinä rauhassa juoda kahvia ja lueskella lehtiä tai laittaa ruokaa.

      Tosin ruuanlaitosta en myöskään pidä. Meillä syödään useamman kerran viikossa valmisruokia tai puolivalmiita. En ole siitäkään stressiä ottanut...

      En ole muutenkaan mikään " talousihme" , joten meillä ei paikat ole tiptop ja pihanhoitokaan ei kiinnosta, joten se on aikalailla luonnontilassa. Mutta silti viihdytään kesäisin pihalla, grillaillaan ja lapset saa telmiä vapaasti. Tämä on meidän perheen tapa elää!

      En voi syyttää edes väsymystä, koska yöt meillä nukutaan jo ihan hyvin (kuopus tosin heräili öisin n. 2-vuotiaaksi asti) ja aamuisinkin pitkään.

      Lapset heräilee omia aikojaan ja menevät leikkimään, tämä äiti jää vielä loikoilemaan sänkyyn :)

      Tykkään kyllä joskus leikkiä ja pelata lasten kanssa esim. lautapelejä ja askartelu on myös kivaa!

      Elikkä suurimmaksi osaksi otamme melko rennosti :) Yritän nauttia tästä siihen asti, kunnes löydän työpaikan. Ei tätä " lekottelua" ikuisuuden kestä... ja lapset ovat pieniä vaan niin vähän aikaa.

      Nauttikaa kotiäidit olostanne ilman turhaa stressiä! Aurinkoisia kevätpäiviä kaikille!"

    • Oh-hoh-vaan

      Aikanaan luin erään murheellisen äidin huolia samaiselta palstalta. Äiti ei olisi halunnut palata työelämään hoitovapaan päätyttyä.

      Hänelle suositeltiin aivan täysillä sijaisvanhemmuutta. Oli samassa tilanteessa olleita ymmärtäjiä, jotka myös olivat tähän päätyneet ja tyydyttäväksi sen havainneet.

    • Oh-hoh-vaan

      Tuo eräs lohduttaja toteaa: "Tämä on meidän perheen tapa elää!"

      Soisipa tämä maa yhtä vapaan valinnan tasapuolisesti kaikille, riippumatta perheen rahapussista ja tuttavapiireistä!

      • tykkitulta

        Elämä on :D


    • Oh-hoh-vaan

      Tällainen vinkki taas Anna-palstalla siitä miten äiti selviää kun lapsi kokee eroahdistusta. Kiireellisissä sijoituksissa ei ole kovin nokonuukaa miten ero tapahtuu. Vierottaminenkin on ihan muuta kuin se mitä Luonto sillä tarkoittaa.

      "...Aloita lapsesi "vieroittaminen" itsestäsi lyhyillä poissaoloilla niin, että isä jää lapsen kanssa kahdestaan, ensin viivyt 10min, sitten voitte pidentää aikaa pikkuhiljaa.

      Muista kuitenkin ettet lähde lapselta salassa ulos, vaan niin että sanot heipat ja kerrot tulevasi pian takaisin.

      Pikkuhiljaa lapsesi oppii olemaan erossa sinusta, tietäen että tulet takaisin.

      En usko päiväkodin aloittamisen olevan virheellinen ratkaisu teille, käytte tutustumassa sinne muutaman kerran ettei paikka ole lapselle aivan vieras ja kerrot hoitajille lapsesi eroahdistuksesta.

      Voimia sinulle, meillä takiainen on jo 12 vuotta ja lapsistani kaikista helpoin, kiltein sekä rauhallisin:)

      voimia ap., 17.11.2006"

      Traumaattinen hylkäyskokemus:

      "Hylkäämisen tunnelukko voi syntyä lapselle erilaisista syistä ja myös alttius lukon syntymiseen on riippuvainen henkilön temperamentista.

      Tunnelukon voi synnyttää jo pienikin ero äidistä esim. vanhemmalla ikäpolvella lapsena sairaalaan joutuminen on voinut olla erittäin traumatisoiva kokemus, silloin ei osastoilla juuri ollut perheelle varattuja tapaamisia ja lapset saattoivat joutua toiselle paikkakunnalle hoitoon jne.

      Lukko voi syntyä myös jos vanhempi / vanhemmat eivät ole läsnä lapselleen, kuten alkoholismin, sairauden tai tunnekylmyyden vuoksi. Tai konkreettisesti vanhempansa menettäessä lapsuusiässä, hylkäämisen tunnelukon syntyminen mahdollistuu."
      http://avaamoterapia.fi/blogi/hylkaamisen-tunnelukko/

      • miselin

        Tunnekylmien viranomaisten kohteilla ei ole hyvät oltavat! Vuorovaikutusta ei kylmä Virkku osaa. Hänestä oikein huokuu ylimielisyys. Ja ai miten hän loukkaantuu kun hän saa kuulla olevansa narsisti. Pokka pitää sijarilla.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?

      Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta
      Ikävä
      80
      2005
    2. Tietysti jokainen ansaitsee

      Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt
      Ikävä
      18
      1753
    3. Millä voin

      Hyvittää kaiken?
      Ikävä
      16
      1624
    4. 50+ naiset kyl

      Lemottaa sillille mut myös niitte kaka lemottaa pahlle ku kävin naiste veskis nuuhiin
      Ikävä
      21
      1420
    5. Jotain puuttuu

      Kun en sinua näe. Et ehkä arvaisi, mutta olen arka kuin alaston koivu lehtiä vailla, talven jäljiltä, kun ajattelen sinu
      Ikävä
      60
      1327
    6. hieman diabetes...

      Kävin eilen kaverin kanssa keskusapteekissa kun on muutama kuukausi sitten tullut suomesta ja oli diabetes insuliinit lo
      Pattaya
      13
      1285
    7. Välitän sinusta mies

      Kaikki mitä yritin kertoa tänään ei mennyt ihan putkeen..Joka jäi jälkeenpäin ajateltuna suoraan sanottuna harmittaa aiv
      Työpaikkaromanssit
      6
      1282
    8. En voi sille mitään

      Tulen niin pahalle tuulelle tästä paikasta nykyisin. Nähnyt ja lukenut jo kaiken ja teidän juttu on samaa illasta toisee
      Ikävä
      12
      1264
    9. Miten joku voi käyttää koko elämänsä

      siihen että nostelee täällä vanhoja ketjuja ja troIIaa niihin jotain linkkiä mitä kukaan ei avaa? Ihmisellä ei ole mitää
      Tunteet
      10
      1221
    10. Annetaanko olla vaan

      Siinä se, tavallaan kysymys ja toteamuskin. Niin turhaa, niin rikkovaa. On niin äärettömän tärkeä, ja rakas olo.. N
      Ikävä
      29
      1201
    Aihe