Vieläkö suomesta löytyy teräs/alumiiniveneen tekijöitä.
Jotka piirustusten mukaan osaisivat tehdä pyöreäpalteisen rungon.
Vai pitääkö suosiolla teettää hollannissa?
Jotka piirustusten mukaan osaisivat tehdä pyöreäpalteisen rungon.
Vai pitääkö suosiolla teettää hollannissa?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Tiedän, että Kokkolassa on alumiiniveneiden valmistukseen erikoistuneita yrityksiä. Sitä en tiedä valmistavatko pyöreäpalteisia one-offeja. Merivoimien alumiiniveneitä on valmistettu Perniössä. En tiedät ovatko tehneet purjeveneitä.
Yhteystietoja löydät ne netistä.
Itselläni on teräsvene, mutta se ei ole Suomessa valmistettu. Hollannissa on osaamista pyöreäpalteisiin teräs- ja alumiinipursiin niinkuin tiedät. Siellä on myös osaamista teräsveneiden korroosionestoon, joka tehdään jo valmistusvaiheessa. Samoin on Englannissa.
Tässä vaiheessa kannattaa miettiä sitäkin että mikä tulee olemaan veneen jälleenmyyntiarvo. Eli suunnittelijalla ja tekijällä kannattaisi olla tunnettu nimi. Ti-projektit asia erikseen.
Tuo on tärkeä näkökohta! Hyvät teräsveneet on suunniteltu teräsveneiksi alunperin. Rakentajatelakan pitkä teräsvenekokemus ja -maine voivat olla näyttönä myös korroosioeston osaamisesta. Kysymys tunnetun suunnittelijan ja maineikkaan rakentajan valinnasta ei ole pelkästään jälleenmyyntiarvoon vaan myös ylläpitohoidon helppouteen vaikuttava asia!
Se onko runko "multi-chine"-kulmikas vai pyöreäpalteinen on makuasia, mutta osaksi se voi olla hintakysymys. Molemmat ovat hyvin tehtyinä hienoja. Hollantilaiset käyttävät usein epoksipakkelia saadakseen teräsveneen rungon viimeistelyn yhtä sileäksi ja kiiltäväksi kuin lujitemuoviset tuotantoveneet.
Runko on kuitenkin vain n. kolmannes veneen arvosta. Sillä muullakin on suuri merkitys jälleenmyyntiarvoon (takila, kansirakenteet, sisustus, varustelu).
Esimerkkinä hollantilaisista tulee heti mieleen D. Koopman. Tutustuin pallonkierron aikana kahteen Koopmans 40 teräsveneeseen enkä voinut olla ihastumatta niihin. Toinen oli samanlainen kuin tämä:
http://www.devalk.nl/en/yachtbrokerage/200709/KOOPMANS-40.html
Sisustusratkaisut riippuvat tietysti siitä, mitä tilaaja on halunnut ja mikä telakka on rakentanut. Mitään halpisveneitä ne eivät ole - edes käytettyinä.
Kokkolassa Kewatec
http://www.kewatec.fi/fi/
Porin seudulla Meri-Porin Venetekniikka
Heikki Wiksten
040 742 3971
t. Armas31
Uuden kaupungin työven... ovat tehneet jopa aisi runkoisen luxsus purjeveneen kauniilla muodoilla...
http://www.tyovene.com/site/index.php/en/introduction/
Olikohan tilaaja toivonut kallista ja kyseenalaista ratkaisua runkomateraaliksi?
Miksi sitten ruostumaton AISI-teräs ei olisi hyvä runkomateriaali? Hinta tietysti on yksi tekijä. Runko voi tulla 3-4 kertaa kalliimmaksi kuin laivateräksestä tehtynä (ks. linkit). Mutta on muitakin ongelmia. Rakokorroosio on yksi niistä!
http://www.kastenmarine.com/metalboats.htm
http://www.boatdesign.net/forums/metal-boat-building/stainless-steel-boats-53611.html
http://newboatbuilders.com/docs/CorrosionOnBoats.pdf
Esim. AISI-teräksistä ankkuriketjua ei suositella lämpimille suolaisille vesille korroosio-ongelman takia. Svb:n luettelossakin huomautetaan, että Välimerelle ja tropiikkiin on parempi valita galvanoitu ankkuriketju.
Tarkoitus oli vain kertoa, että löytyy ammattitaitoa tehdä myös, ehkä haastavimmasta työstettävästä teräslaadustakin, sulava linjaisia aluksia. Ketjun aloittaja kaipasi apua löytää sulavalinjaisen tulevan aluksen tekijää...
Tuo AISI alus on maalattu kauttaaltaan, likö materiaali valinta ollut jäykkyyteen-ja rakenteelliseen keveyteen liittyvä? Alus oli viime vuonna myytävänä Ruotsissa, todella luksusluokan alus verrattuna kaikkiin sarja valmisteisiin...
Osaavat tehdä myös alumiinista ja muista teräksistä...
Ruotsissa keksittiin viime vuonna AISI-vene, jossa korroosio-ongelmat oli ratkaistu. Teräsosaaminen hankkeessa tuli Suomesta.
http://www.ancasta.com/boats-for-sale/merman-61-20464/
http://www.livetombord.se/praktisktbatagande/batborsen/2497/merman-61-1991/
Tuossa AISI veneen vanha myynti ilmoitus 6mm AISI LEVYSTÄ ei siis keveydestä ollut kysymys
En epäile, etteikö UKI:ssa olisi ollut teräsosaamista. Jäi vain epäselväksi, mikä hyöty loppujen lopuksi oli materiaalin valinnasta. Kallis projekti, jos vene kuitenkin on muutamaa vuotta myöhemmin myyntilistalla.
Vanhimmat yhä purjehtivat teräsveneet on rakennettu n. sata vuotta sitten eivätkä ole valmistettu "rosterista" tai "happoteräksestä".
Eräs iäkäs saksalaispari kiertelee maailmaa teräsveneellään, jonka he hankkivat käytettynä v. 1956. Vene on rakennettu v. 1952. Alkuperöinen puumasto oli pallokiertoreissun jälkeen vaihdettu alumiinimastoon, kun pariskunta v. 2009 lähti purjehtimaan Skotlannista Brasialiaan ja sieltä Mustalle merelle. Viimeksi tapasin heidät Bergenissä 2012. Olivat silloin tulossa Välimereltä ja matkalla pohjoiseen. Jos teräsveneestä huolehditaan se on pitkäikäinen. En tiedä, mikä etu AISI-teräksestä on perinteiseen laivateräkseen verrattuna.
Teräsveneiden ylläpito oli työlästä ennen epoksien aikakautta.
Tee-se-itse teräsveneiden laatu ja korroosiolta suojaus vaihtelee. Niiden perusteella ei voi tehdä yleistyksiä.
Vaikea sanoa ideaa miksi aisista...ehkä liikaa rahaa, saa ainakin romurautanakin aika hyvät rahat :)...tai ajatuksena alus mikä kestää toden näköisesti ihan mitä vaan, silöä aisi on lujuudeltaa vs laivateräs huomattavasti vahvempaa ja sitkeämpää ja kovempaa....
Mielenkiintoinem köli ratkaisu 2,2m/4,5m syväys, ilmeisesti nosto köli, luulisi kryssillä pitoa riittävän tuolla syväyksellä
Rungon hitsaa sulle Rane Shellin pihalla, Ranella on pari viikkoa sitten hankittu käytetty Mig ja se sai naapurin korollan tokalla yrittämällä katsastuksesta läpi. Pohjaan sutaset lyijymaalia paksulti niin ei tartu merirokko eikä ruoste, nin! Aarrrr!