Geneettinen koodi ei olekaan suoraviivaista

https://www.sciencedaily.com/releases/2016/03/160331134413.htm

Lainaus: "In some organisms, the three-letter codon UGA, which normally signals the end of a protein-coding gene, is hijacked to code for a rare genetically encoded amino acid called selenocysteine."

Nyt ovat populaatiogeneetikot ihmeissään. Geneettinen koodi ei olekaan niin suoraviivaista, kuten on totuttu ajattelemaan. On jo pitkään oltu lähes varmoja siitä, että jokaisella kodonilla (kolmen DNA-emäksen kombinaatiolla) on tarkka tehtävä proteiinituotannossa, eli että jokainen kombinaatio on sidoksissa jonkun tietyn aminohapon valmistukseen. Mutta nyt tiede onkin havainnut, että sääntö ei olekaan kiveen kirjoitettu. Säännöt saattavat vaihdella eliöittäin. Havainnon tulisi herättää aiheellinen kysymys: Miksi? Ja mitkä tekijät yhdessä ohjaavat vaaditun aminohapon valmistusta?

Vastaus löytyy DNA:n metadatasta, siis informaatiokerroksista, jotka määrittelevät, miten geneettistä informaatiota tulee käyttää. Tiedonkäyttösääntöjä löytyy siitä osasta DNA:ta, jota evolutionistit ovat rakastaneet ja pitäneet sitä vain turhana evolutiivisena tilkkeenä, roska-dna:na. Mutta koska evoluutioteoria on hidastanut tieteellistä tutkimusta, niin tämän merkittävän säätelyalueen merkitys on vielä osittain tuntematon. Uusimmat havainnot geneettisen koodin dynaamisuudesta toivon mukaan avaavat tiedemiesten silmät näkemään Älykkään Suunnittelun kaiken elollisen takana.

Havainto kyseenalaistaa myös ns. fylogeneettiset sukupuut. On pseudotieteellistä toimintaa vetää johtopäätelmiä eri eliöryhmien kuvitteellisesta sukulaisuudesta vain geenejä vertailemalla. Ensin kun pitäisi ymmärtää, mikä on geeni. Ja tämä tuntuu useimmille evolutionisteille olevan liian haastavaa.

Niinpä kertauksena:
- Geeni ei yksin päätä siitä, mitä proteiinia solu tuottaa. Tehtävään osallistuu laaja geenien verkosto. Tämän säätelyverkoston päätökseen vaikuttavat monet tekijät, kuten geenien metylaatio/asetylaatiotasot, histonien metylaatio/asetylaatio/fosforylaatiotasot, DNA:n emäsparijärjestys, solun ulkoiset informaatiolähteet (vesikkelit, eli nanopartikkelit, esim. eksosomit), monet RNA:n ohjaamat transkriptiotekijät, kuten mRNA:n erityyppiset metylaatiotekijät ja vielä lopullisessa translaatiossa vaikuttavat mekanismit. Ja tässä mainittuna vasta pintaraapaisu koko järjestelmän monimutkaisuudesta. Heittämällä yhden satunnaisen mutaation tähän monimutkaiseen orkesterikokoonpanoon saa aikaan korkeintaan yhden viulun kielen katkeamisen.

8

141

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • "Mutta koska evoluutioteoria on hidastanut tieteellistä tutkimusta, niin tämän merkittävän säätelyalueen merkitys on vielä osittain tuntematon."

      Höpöpuhetta, kreationistinen valhe. Vielä silloin kun tilke-DNA:ta kutsuttiin roska-DNA:ksi, sen tutkimisesta ja funtioiden löytämisestä jaettiin evoluutiobiologeille lukuisia nobelinpalkintoja.

      "Uusimmat havainnot geneettisen koodin dynaamisuudesta toivon mukaan avaavat tiedemiesten silmät näkemään Älykkään Suunnittelun kaiken elollisen takana."

      Haha. Ei. Lainaamasi linkin alaotsikossakin asia selitettiin:

      "Researchers show deviations in an amino acid's code can occur naturally"

      Kyse ei siis ole lainkaan suunnittelusta, vaan luonnollisista prosesseista.

      "Havainto kyseenalaistaa myös ns. fylogeneettiset sukupuut."

      Ei todellakaan.

      "On pseudotieteellistä toimintaa vetää johtopäätelmiä eri eliöryhmien kuvitteellisesta sukulaisuudesta vain geenejä vertailemalla. Ensin kun pitäisi ymmärtää, mikä on geeni. Ja tämä tuntuu useimmille evolutionisteille olevan liian haastavaa."

      Jos se meille on muka haastavaa, niin osoitapa meille edes yksi kreationisti, joka geenin ymmärtää.

      • No selitäpä meille miten toimii mekanismi, jossa yhden geenin tietorakenteen pohjalta solu voi tuottaa tuhansia erilaisia proteiineja. Kuinka monta geeniä oikeastaan osallistuukaan ko. tehtävään?


      • RaamattuOnTotuus kirjoitti:

        No selitäpä meille miten toimii mekanismi, jossa yhden geenin tietorakenteen pohjalta solu voi tuottaa tuhansia erilaisia proteiineja. Kuinka monta geeniä oikeastaan osallistuukaan ko. tehtävään?

        "No selitäpä meille miten toimii mekanismi, jossa yhden geenin tietorakenteen pohjalta solu voi tuottaa tuhansia erilaisia proteiineja."

        En ole kykenevä sinulle sellaista selittämään, mutta voithan aina mennä opiskelemaan evoluutiobiologiaa, niin asia voi sinullekin avautua. Tai jos kysyt ystävällisesti Solon1:ltä, niin hän saattaa sen sinulle kertoa.

        "Kuinka monta geeniä oikeastaan osallistuukaan ko. tehtävään?"

        Eihän tuollaiseen ole yksiselitteistä vastausta, koska eri geeneillä ja eri lajeilla siihen osallistuu eri määriä.


    • hoihonoon

      Sä se jaksat höpöttää ihan ihme juttuja joita et edes ite tajua. Pitää vaan kysyä että miks evolutionisteille ois ongelma että geneettinen koodi mahdollistaaki makroevoluution luultua helpommin?

      >This illustrates the ease by which the genetic code may evolve new coding schemes, possibly aiding organisms to adapt to changing environments, and show the genetic code is much more flexible than previously thought.

      http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/anie.201511657/abstract

      Eiköhän tää nimenomaan selitä niitä joitain hankalina pidettyjä ongelmakohtia.

      No further questions.

      • Ja kun makroevoluutiosta ei ole ainuttakaan tieteellistä havaintoa eikä todistetta, niin mitenköhän havainto lainkaan tukisi ajatusta makroevoluutiosta? Jokaisen eliöryhmän varioiutumiselle on tarkasti säädetyt rajat, jotka löytyvät säätelyverkostosta. Informaationhallintasäänöt eivät tee makroevoluutiota mahdolliseksi. Tämä on molykyylibiologinen fakta.


      • RaamattuOnTotuus kirjoitti:

        Ja kun makroevoluutiosta ei ole ainuttakaan tieteellistä havaintoa eikä todistetta, niin mitenköhän havainto lainkaan tukisi ajatusta makroevoluutiosta? Jokaisen eliöryhmän varioiutumiselle on tarkasti säädetyt rajat, jotka löytyvät säätelyverkostosta. Informaationhallintasäänöt eivät tee makroevoluutiota mahdolliseksi. Tämä on molykyylibiologinen fakta.

        Sinä itse esitit tieteellisen tutkimuksen, jossa todettiin Hawaiian silversword alliancen makroevoluution johtuvan säätelygeenien mutaatioista, muistatko? Älä siis enää valehtele, että makroevoluutiosta ei olisi havaintoja ja todisteita.


      • jojojpp
        RaamattuOnTotuus kirjoitti:

        Ja kun makroevoluutiosta ei ole ainuttakaan tieteellistä havaintoa eikä todistetta, niin mitenköhän havainto lainkaan tukisi ajatusta makroevoluutiosta? Jokaisen eliöryhmän varioiutumiselle on tarkasti säädetyt rajat, jotka löytyvät säätelyverkostosta. Informaationhallintasäänöt eivät tee makroevoluutiota mahdolliseksi. Tämä on molykyylibiologinen fakta.

        >Jokaisen eliöryhmän varioiutumiselle on tarkasti säädetyt rajat, jotka löytyvät säätelyverkostosta.

        Tieteellinen lähde tälle, kiitos?

        > Informaationhallintasäänöt eivät tee makroevoluutiota mahdolliseksi.

        Tieteellinen lähde tälle, kiitos?

        >Tämä on molykyylibiologinen fakta.

        Tieteellinen lähde tälle, kiitos?


    • Epäjumalienkieltäjä

      Lopeta jo itsesi häpäiseminen.

      <>

      Ranskalainen biokemisti Jacques Monod kirjoitti 1970 ilmestyneessä kirjassaan "Sattuma ja välttämättömyys" (suomennettu 1973), että on oikeampi sanoa että jokainen geeni vaikuttaa kaikkiin ominaisuuksiin kuin että kukin geeni vaikuttaa vain yhteen ominaisuuteen. Mutta kun olet umpisivistymätön uskovainen, niin jokainen ennakkouskomuksiasi tukeva googletuksen tulos on hämmästyttävä uusi havainto.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Onko sulla

      suoja työ paikka? 🤔🤷‍♂️
      Ikävä
      25
      3770
    2. Suomalainen perheenisä vaatii Suvivirren esittämisestä hyvityksiä

      Itse lapsena uskonnonopetuksesta vissiin traumoja saanut ihka suomalainen (!) perheenisä vaatii Espoon kaupungilta korva
      Maailman menoa
      542
      2762
    3. Vesikin maksaa, miksei hengitysilma?

      Jatkuvasti itketään ettei ole rahaa mihinkään, mutta tilastojen mukaan rahaa on enemmän kuin koskaan, joten miksei asial
      Maailman menoa
      53
      2290
    4. Satuolennoista tarinointi ei kuulu peruskoulun tehtäviin

      Opetustunteja on muutenkin käytössä vain rajallinen määrä. Eli nämä satuhommat koulun ulkopuolelle vapaaehtoisiin harras
      Maailman menoa
      212
      2261
    5. Joensuun kaupunki levittelee tonttitietoja Keskisuomalaiselle

      Sähköposteja ja tonttitietoja levitellään mm. Pasi Koivumaalle
      Joensuu
      13
      1799
    6. Mies profiloin sinut

      Etsit täysin hallittavaa mutta samalla poikkeuksellista ihmistä. Etsit jotain mitä et koskaan tule saamaan.
      Ikävä
      219
      1540
    7. Kiantama kartelli

      Onko alhaisempaa kuin toimia ensin kartellissa ja lopuksi koittaa pelastaa nahkasa vasikoimalla muut kun jää kiinni? Eip
      Suomussalmi
      53
      1512
    8. Nostetaanko nainen kissa pöydälle?

      Ja selvitetään nämä tunteet?
      Ikävä
      97
      1399
    9. Oletko nainen alkanut kammoamaan minua

      Sinua ei näy eikä kuulu, ja ilmeisesti kiertelet tilanteita. Oletko huomannut, että olet vieläkin ajatuksissani luvattom
      Ikävä
      62
      1261
    10. Saako 60 v vielä töitä? Arto Nyberg puhuu suoraan elämästä ilman töitä

      Arto Nyberg täyttää tänään 60 v. Onnea! Nyberg totuttiin näkemään suoran haastatteluohjelman kapteenina vuodesta toise
      Maailman menoa
      95
      1204
    Aihe