Tunnen surua. En edes osaa sanoa, mistä se johtuu. Mielipahasta? Menettämisestä? Ikävästä? Sanonpa vaan että on elämässä tekemistä, että jaksaa ja pysyy vahvana ja säilyttää uskon, vaikka vastoinkäymisiä tuleekin.
Näkemisesi
sinämuodossatämä
1230
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
mutta samankaltaisia tunteita. Päällimmäisenä ehkä hämmennys, kun en edelleenkään oikein tiedä tai ymmärrä mitä hän tuntee ja haluaa ja miten tästä eteenpäin. Toivottavasti kuitenkin tavattaisiin vielä niin ehkä se selkiintyisi.