Olen tullut siihen pisteeseen elämässäni että en enää kestä. Elämä ei ole elämisen arvoista ja tuntuu että minusta on toisille vain haittaa. Olen jutellut luotettavimpien kaverien kanssa somessa ja puhelimessa asiasta mutta he vaan luulevat että vitsailen vaikka en tosiaankan vitsaile tällaisilla asioilla. Olen ihan yksin tunteideni kanssa ja "ammattiauttajat" vaan jauhaa masennuksista. Olen ollut yksin jo pitkään syystä jonka vuoksi olen lopussa. Olen nyt päätynyt äärimmäiseen ratkaisuun ja se itseasiassa helpottaa vähän tätä ahdistuksen tunnetta.
Kun kukaan ei ota tosissaan
poishaitolta
7373
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Oletko pyytänyt apua Raamatun ilmoittamalta Jumalalta?
Millon se on ketään auttanut?
Sun elämä on sun, ei kenenkään muun! Jos nyt on matalapainetta se menee ohi kun et vaan anna periksi. Syö vitamiineja ja lähde liikkeelle.
Jaksa vielä, ikimetsä odottaa
Äärimmäiseen ratkaisuun?
Elämä on nukkumista, syömistä ja liikkumista. Teet näitä vuorotellen ja nautit pienistä asioista. Ei elämästä tarvitse vaikeaa tehdä.
Koita jaksaa ja tee selväksäks niille ammattiauttajaille, että olet "loppu", Sinut pitää ottaa tosissaan, itsetuhoajatukset mielessä oleva tarvitsee ihan samaa kuin fyysisesti tehohoitoa tarvitseva!!!
Moi
Minkäikäinen olet?
Voitko kertoa vähän tarkemmin mikä vaivaa, jos vaikka joku osaisi neuvoa?
Kerro niinkuin itse haluat, jos et halua kertoa tarkemmin , sekin on ok.
Itseä ahdistaa monesti myöskin, ocd, ahdistuneisuushäiriö, taitaa olla traumakin, eteenpäin kumminkin pyrin kun muutakaan en voi. Vaikeaa on , tuntuu että elämä on vähän jäänyt elämättäkin näiden ongelmien takia, tavallaan onkin.
Tämä viikko on taas ollut erikoisen vaikea, tuntuu että ahdistus on pinnalla enempi, enkä tiedä syytä.