Hallituksen kärkihanke liikahti liikkeele

Siitähän syntyy uusi valtio enemmistöinen osakeyhtiö nimeltä "Valtion yhtyneet hevon paskan tuottajat Oy"

Se on tarkoitus listata ensi vuonna pörssiin Helsingissä ja Brysselissä.

Ja miten paljon enemmän raaka-ainetta saataisiinkaan koiranpaskoista.

Sipilän hallituksen kärkihankkeet etenee.

Tiesitkö, että kaduilta kerätyistä pulloista on maksettava veroa?
Torstai 14.7.2016

Kaduilta kerättävät pantilliset pullot ja tölkit kuuluvat verotuksen piiriin, mutta harva tietää asiasta.
• Kaduilta kerätyistä pullopanteista on maksettava veroa.
• Kyseessä on verohallinnon mukaan marginaalinen ilmiö.

Vain harva maksaa todellisuudessa veroa palauttamistaan pulloista.

Omat pullot voi kuitenkin palauttaa verovapaasti tuttuun tapaan, koska palauttaja ei ansaitse niistä, vaan saa itse maksamansa pantin takaisin. Ilmoittamattomista tuloista voi joutua maksamaan jälkiveroa.
- Tuloverolaki lähtee siitä, että lähtökohtaisesti kaikki saadut tulot ovat veronalaisia, ellei niitä ole laissa erikseen säädetty verovapaiksi, verohallinnon ylitarkastaja Petri Manninen kertoo.

Käytäntö pullonkeräysilmiön tuottojen suhteen on Mannisen mukaan ollut olemassa jo pitkään, mutta asia nousee mediassa esille tasaisin väliajoin.
- Käytäntö on ollut olemassa jo ainakin 20 vuotta. Asia oli uutisissa pari vuotta sitten aika isoilla otsikoilla, Manninen kertoo.

Ylitarkastajan mukaan yksittäiset pullonkerääjät eivät ole verohallinnon suurennuslasin alla.
- Meillä ei ole mitään erityisiä tilastoja tästä, eikä tämä ole toimintamme painopistealueella. Me emme erityisesti seuraa sitä, ilmoittaako joku pari pientä pulloa, jotka löytyvät kadulta. Kiinnitämme huomiota olennaisiin asioihin.
Petri Manninen, ilmoittaako kukaan näistä pullonkeräyksen myötä saaduista tuloista?

- En osaa siihen sanoa, koska en ole käytännön veroilmoitusten kanssa tekemisissä. Pullopanteissa se verovaje on todennäköisesti hyvin vähäinen.
Alle 1000 euron luovutusvoitot verovapaita nettikirpputoreilla
Jos henkilö myy Facebook-kirpputorilla tavaraa, pitäisikö niistä tuloista ilmoittaa?
- Se riippuu ihan siitä, mitä tavaraa myydään. Jos myydään omaa käytettyä tavaraa, niin ei siitä yleensä mitään myyntivoittoa synny, kun se on käytettyä tavaraa. Jos se on itse uutena ostettua, niin hinta yleensä menee alaspäin. Siinä on kuitenkin vielä omia erityissäännöksiä koskien tällaista myyntiä.

Miten on toimitaan jälleenmyyjien suhteen?
- Jos luovutusvoitot ovat vuodessa enintään 1000 euroa, niin ne ovat verovapaita, Manninen opastaa.
Asiasta uutisoi ensimmäisenä Aamulehti.
Juttua muokattu klo 17.58. Korjattu väliotsikon lyöntivirhe 100 eurosta 1000 euroksi.
JENNA LEHTONEN
[email protected]

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016071421906494_uu.shtml

Pitääkö männyn käpyjen keräilytyloista maksaa veroa. Palonko?

Sipilän hallituksen kärkihankkeita ja Suomi nousuun. Noinkohan olisi?


Hallitus pohtii uusien peltipoliisien määrän lisäämistä

Perjantai 5.8.2016 klo 05.45

Valtio tarvitsee lisää tuloja sakoista.

(RISTO KUNNAS/IL)

Hallitus ei voi korottaa sakkomaksuja, joten valvonnan lisääminen tulee kyseeseen.
Toistaiseksi "peltipoliisien" lisäämisestä ei ole päätetty.
Lakivaliokunnan pj. Kari Tolvanen (kok.) suhtautuu ajatukseen myönteisesti.

Hallituksen vaikeuksiin joutuneet sakkojen korotusaikeet saattavat tietää lisää peltipoliiseja teiden varsille.

Eduskunnan lakivaliokunta ratkaisee syyskuussa, mitä se tekee hallituksen esitykselle sakkojen korottamisesta. Esityksessä rikesakkoja nostettaisiin 25 prosentilla ja päiväsakot kaksinkertaistettaisiin nykyisestä. Rikesakot tuplattiin kertaalleen jo viime vuoden syyskuussa, ja hallitus esitti sakkojen korottamista toistamiseen helmikuussa. Perustuslakivaliokunta linjasi omassa lausunnossaan lakivaliokunnalle, ettei valtiontalouden sopeutustoimia voida pitää hyväksyttävänä perusteena korottaa sakkoja.

Rahaa valtion kassaan

Hallituksen tavoitteena on ollut saada kerättyä sakkomaksujen korotuksilla noin 100 miljoonaa euroa vuodessa. Jo tänä vuonna lisätuloja pitäisi tulla hallitusohjelman mukaan yli 50 miljoonaa euroa. Tavoitteeseen ei päästä, sillä viime syksynä sovitusta rikesakkojen korotuksesta kertyy vain 20 miljoonan potti. Uudet korotukset eivät ehtisi vaikuttaa, vaikka eduskunta hyväksyisikin ne.

Lisää peltipoliiseja - lisää sakkotuloja

Lakivaliokunnan puheenjohtaja Kari Tolvanen (kok.) kertoo, että hallituksessa on ollut puhetta automaattisen nopeusvalvonnan lisäämisestä. Mitään ei ole vielä päätetty.

Poliisitaustainen Tolvanen uskoo, että peltipoliisien lisääminen olisi helpommin perusteltavissa kuin sakkojen korotus, koska kiinnijäämisriskin kasvu parantaa tutkitusti liikenneturvallisuutta. Sen sijaan rangaistusten korottamisen vaikutuksesta liikenneturvallisuuteen ei ole tutkimustietoa. Muun rikollisuuden osalta asiaa on tutkittu ja myönteinen vaikutus on havaittu lyhytaikaiseksi.

- Valvonnan määrän lisääminen, oli kyse oikeista poliiseista tai peltipoliiseista, olisi fiksumpi tie parantaa liikenneturvallisuutta. Kun puhutaan peltipoliiseista, niin kyllähän se ehdottomasti tuo lisää tuloja valtiolle.
STT

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016080522003850_uu.shtml

Juha Sipilän plogi, SUOMI NOUSUUN HEVOSENPASKALLA

Energiaa hevosen lannasta nyt se on mahdollista
20.03.2011

Olen kiertänyt eduskuntavaalien merkeissä maakuntia ja monessakin paikassa on noussut kysymys: miksi ihmeessä Suomessa ei saa polttaa kuivikkeella höystettyä kuivaa hevosenlantaa? Lannan määrä ja sen hävittäminen on talleille suuri ongelma. Alan ihmisten on ollut vaikea ymmärtää, miksi joissakin maissa lannan saa polttaa energiaksi ja joissain maissa taas ei.

Hevosen lantaa pidetään jätteenä ja sen polttaminen ainakin Suomessa vaatii ympäristöluvan. Jätteenpolttodirektiivi vaatii jatkuvatoimisesti päästökomponenttien mittaamista kaikissa laitoksissa niiden koosta riippumatta. Ongelma jäi kaihertamaan mieltäni.
Bioenergian käyttöä tulisi lisätä Suomessa merkittävästi. Se työllistää ja on ympäristöystävällistä. Puhtaan energian toimiala työllistää Saksassa jo yli 300.000 ihmistä. Minkä ihmeen vuoksi jäisimme Suomessa huonommiksi? Me tarvitsemme toimivan takuuhintajärjestelmän puu- ja biokaasupohjaiselle energiantuotannolle. Me tarvitsemme viisaita päätöksiä ja luovuutta. Luovuutta tarvitaan tässä hevosen lannan polttokysymyksessäkin.

Olen tutustunut ja rakentanut puun kaasutuslaitoksia ja ajan osan ajoistani puukaasuautolla. Ongelmasta kuultuani ensimmäisenä ratkaisumallina mieleeni tuli lannan kaasutus. Onko lannan kaasutus ja sen jälkeen kaasuna polttaminen enää jätteenpolttodirektiivin alaista toimintaa? Selvitin asian ympäristöministeri Paula Lehtomäeltä. Vastaus tuli samana päivänä: Ei ole, siitä vaan kaasuttelemaan.
Jos siis kaasutamme lannan ja kuivikkeen sekoituksen pyrolyysikaasuttimessa hapettomissa olosuhteissa ja syntyvä kaasu poltetaan vaikkapa lämpökattilassa, kysymyksessä ei enää olekaan jätteen polttaminen. Syntyvä tuhka täytyy tietysti käsitellä asianmukaisella tavalla, mutta se onkin jo paljon pienempi ongelma. Hevosen lannan käyttäminen tilan rakennusten lämmittämiseen tai muuhun energiantuotanto on siis mahdollista kaasutuksen kautta. Ei muuta kuin toimeen, kaasutus on edullinen ja toimiva ratkaisu lannan hyödyntämisessä energiantuotannossa.

http://www.juhasipila.fi/uutiset.html?a200=31

Elähän nyt Sipilä ihan levottomia puhu, äläkä innoissasi aisalle kaki.
Vai että SUOMI ohittaisi kilpailukyvyssä RUOTSIN ja SAKSAN kolmen jäljellä olevan Sipilän hallitusvuotena.


Sipilä taloudesta: Epätoivon kehä kääntynyt toivoksi paremmasta
Maanantai 22.8.2016

Pitkään jatkunut epätoivon kehä on kääntynyt toivoksi paremmasta, kuvaili pääministeri Juha Sipilä (kesk) Suomen taloustilannetta puheessaan suurlähettiläspäivillä.

Pääministeri Juha Sipilän mukaan Suomen taloudessa on jo merkkejä paremmasta.

Hänen mukaansa pitkään jatkunut talouden supistuminen on vihdoin ohitse ja ihmisten epävarmuus työpaikan säilymisestä on vähentynyt merkittävästi.
Sipilän mukaan SUOMI voi saada RUOTSIN kustannuskilpailueron kiinni vaalikauden aikana ja SAKSAN kiinni vielä tämän vaalikauden lopussa.
STT

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016082222210815_uu.shtml

Sipilän hallituksen kärkihankkeita. Suomi nousuun?

Yle: Rikesakon raja laskee – jatkossa ylinopeudesta jaetaan enemmän sakkoja
Julkaistu: 29.8.2016

Poliisissa pohditaan rikesakkokynnyksen alentamista nykyisestä kahdeksan kilometrin tuntinopeusylityksestä kuuteen.

Rikesakkokynnystä suunnitellaan alennettavaksi, uutisoi Yle. Tällä hetkellä rikesakon saa 8–20 kilometrin tuntinopeusylityksestä ja huomautuksen 3–7 kilometrin ylinopeudesta. Poliisissa suunnitellaan uudeksi rikesakon alarajaksi 6–7 kilometrin ylinopeutta.

Syynä tähän on kaasujalkojen keveneminen ja sitä kautta rikesakkotuoton väheneminen. Hallitus tavoitteli rikesakkotuoton tuplaamista korottamalla rikesakkoja, mutta kansalaiset alkoivatkin ajaa siivommin ja tuotto tulee nousemaan tänä vuonna vain noin miljoonalla eurolla. Korotusten odotettiin nousevan jopa 45 miljoonaan euroon, mutta tänä vuonna jäätäneen noin 24–25 euroon.

Rikesakko nousi viime vuonna 140–200 euroon, kun se aiemmin oli 70–115 euroa. Rikesakkoa on kaavailtu nostettavaksi peräti 345 euroon. Eduskunnan lakivaliokunta pohtii ehdotusta syksyllä, kertoo Yle.

http://www.iltasanomat.fi/autot/art-2000001250183.html

Kepun Kärkihankkeita ja KiKy hommia Viitasaarella.
Omat lompakot täyteen rahhoa.


Keskustavaikuttaja sai kymmeniä tuhansia euroja hallituksen kärkihankkeista - nosti samaan aikaan sopeutumiseläkettä

Lauantai 14.10.2017

Keskustan pitkäaikainen kansanedustaja ja entinen lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula nosti samaan aikaan sopeutumiseläkettä ja kymmenien tuhansien eurojen palkkioita kahdesta eri ministeriöstä.

• Maria Kaisa Aulan kansanedustajan sopeutumiseläkkeeseen turvautuminen herättää kysymyksiä.

• Aula on kahden vuoden aikana saanut itselleen tai yritykselleen erilaisista tehtävistä yhteensä yli 90 000 euroa.

• Samaan aikaan hän on nostanut sopeutumiseläkettä.

Keskustan pitkäaikainen kansanedustaja ja entinen lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula, 55, nosti samaan aikaan sekä työttömyysturvaksi tarkoitettua sopeutumiseläkettä että kymmenien tuhansien eurojen palkkioita kahdesta ministeriöstä.

Maria Kaisa Aulan nimi poistui elokuun alussa sopeutumiseläkettä saavien entisten kansanedustajien listalta. Vielä heinäkuussa Aulan nimi oli listalla.

Aula toimi keskustan kansanedustajana vuosina 1991–2003, puolueen varapuheenjohtajana vuosina 1994–2002 ja kolmen keskustalaisen pääministerin (Esko Aho, Anneli Jäätteenmäki ja Matti Vanhanen)talouspoliittisena neuvonantajana.

Eduskunnan jätettyään Aulasta tuli vuonna 2005 Suomen ensimmäinen lapsiasiavaltuutettu. Hän jätti tehtävänsä yllättäen keväällä 2014. Eronsa syyksi Aula ilmoitti lapsiasiavaltuutetun toimiston vähäiset resurssit ja työn kuormittavuuden.

Aulan palkka lapsiasiavaltuutettuna oli loppuvaiheessa 6 915 euroa kuukaudessa. Vertailun vuoksi: lääkärien keskipalkka oli viime vuonna 6 547 euroa kuukaudessa.

Aula on toiminut Väestöliiton hallituksen puheenjohtajana vuodesta 2014 sekä sosiaali- ja terveysministeriön Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) ohjausryhmän puheenjohtajana vuodesta 2015.

Lisäksi Aula toimi vuonna 2016 työ- ja elinkeinoministeriön selvityshenkilönä. Aula on myös kotipaikkakuntansa Viitasaaren seurakunnan kirkkovaltuuston puheenjohtaja.

Kaikista edellä mainituista tehtävistä on maksettu Aulalle tai hänen omaa nimeä kantavalle yritykselleen palkkaa tai palkkioita samalla, kun hän on nostanut kansanedustajan sopeutumiseläkettä.

http://www.iltalehti.fi/politiikka/201710142200458564_pi.shtml

Ohan näitä kepusuojatteja muitakin. Se Venäjän puoltaja Lehtomäkikin Sipilän kansliassa ku ei päässy etuskuntaan. Tekköö hallaa monella suunnalla.

Häh Talvivaarahan toimii jo nyt alalla . Heidän uusi liikeidea keskittyy lantaan . Joskus nämä ideanikkarit vetävät yhteiskunnan uuteen lamaan .

Talvivaaran velkataakka surkastui murto-osaan - karjanlannan tuotteistaminen voi jatkua

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö toteutti ennen kaivostoimintaa Sotkamon Talvivaarassa. KUVA: Hakkarainen Petri

Talous 2.6.2017 STT, Kaleva

Talvivaaran Kaivososakeyhtiön velasta katosi valtaosa, kun Espoon käräjäoikeus vahvisti perjantaina yhtiön yrityssaneerausohjelman. Osa isoista velkojista vastusti saneerausta.

- Yhtiöllä oli aamupäivällä velkaa noin 450 miljoonaa euroa. Tällä hetkellä, kun saneerausohjelma on vahvistettu, velkaa on 9,6 miljoonaa euroa, kertoi selvittäjä Pekka Jaatinen STT:lle.

Maksettavaksi jäävä summa sisältää saneerausvelan lisäksi vakuudellisia lainoja, Talvivaaran viestinnästä täsmennetään. Jäljelle jäänyt velka pitää maksaa seuraavan kahden vuoden aikana.

Kaikille velkojille tarjottiin vuodenvaihteessa mahdollisuutta muuttaa saatavansa yhtiön osakkeiksi koko saamisosuudellaan. Konversioannissa velkoja muutettiin osakkeiksi noin 240 miljoonan euron edestä, Jaatinen sanoo.

- Jos velkoja ei tätä käyttänyt, saneerausohjelma leikkaa yksittäisen velkojan saatavaa 99 prosenttia ja maksettavaksi jää yksi prosentti.

"Yhtiö ilmeisen elinkelvoton"

Pankkivelkojat vastustivat saneerausohjelman hyväksymistä. Näitä olivat Nordea, OP, Danske Bank, Handelsbanken sekä Finnvera. Velkojien mukaan Talvivaaralla ei ole kassavirtaa tuottavaa liiketoimintaa. Ne toteavat oikeudelle antamassa vastauksessaan, että saneerausohjelma ei sisällä tervehdyttämistoimia, vaan pelkkiä velkojen järjestelyjä.

- Ei ole realistisia mahdollisuuksia siihen, että yhtiön toiminta voitaisiin saneerausohjelmaehdotuksen avulla saada liiketaloudellisesti kestävälle pohjalle, koska yhtiö on ilmeisen elinkelvoton, vastauksessa todetaan.

Saneerausohjelmassa on tarkoitus järjestellä yrityksen velkoja ja korjata sen toimintaedellytyksiä.

Talvivaara kertoo tiedotteessaan keskittyvänsä saneerausohjelman mukaisen alle kymmenen miljoonan euron maksun suorittamiseen ja uusien liiketoimintojen kehittämiseen.

Talvivaara aikoo alkaa valmistaa tuotteita lehmänlannasta.

Ehdollista vankeutta ja yhteisösakkoa

Helsingin käräjäoikeus on tuominnut Talvivaaran toimitusjohtajan Pekka Perän ja kaivoksen entisen johtajan Lassi Lammassaaren ehdolliseen vankeuteen. Molemmat joutuvat lisäksi maksamaan sakkoja.

Oikeus tuomitsi Talvivaaran Kaivososakeyhtiön 50 000 euron yhteisösakkoon. Perusteena on se, että yhtiön lakimääräisiin toimielimiin kuuluneet henkilöt ovat yhtiön toiminnassa syyllistyneet arvopaperimarkkinarikoksiin.

Yhtiö julkisti tuoreeltaan tiedotteen, jonka mukaan käräjäoikeuden tuomiosta todennäköisesti valitetaan Helsingin hovioikeuteen. Tiedotteen mukaan yhtiö katsoo, että käräjäoikeuden ratkaisuilla ei ole vaikutusta yhtiöön, sen taloudelliseen asemaan tai toimitusjohtajan asemaan.

Väärää tietoa nikkelintuotannosta

Oikeus tuomitsi Perän kahdeksan kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen kolmesta tiedottamisrikoksesta. Lisäksi Perä sai 40 päiväsakkoa, mikä hänen tuloillaan on 8 880 euroa. Oikeus hylkäsi viisi syytekohtaa Perää vastaan.

Tiedottamisrikoksissa on oikeuden mukaan kyse lähinnä siitä, että osassa Talvivaaran Kaivososakeyhtiön pörssitiedotteista annettiin totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa tietoa vuosien 2012 ja 2013 nikkelin tuotantoennusteista.

Oikeus katsoo, että tiedotetut tuotantoennusteet eivät ole olleet realistisia eivätkä todennäköisesti toteutuvia. Nikkelin tuotantomäärä on ollut sijoittajien kannalta olennainen tieto.

50 000 euron rikoshyöty

Lassi Lammassaari sai kuuden kuukauden ehdollisen tuomion viidestä sisäpiirintiedon väärinkäytöstä. Hänet tuomittiin menettämään lähes 50 000 euroa rikoksen tuottamana hyötynä. Lammassaari sai 30 päiväsakkoa eli hänen tuloillaan 3 000 euroa. Oikeus hylkäsi yhden häntä vastaan nostetuista syytteistä.

Lisäksi yhtiön entinen toimitusjohtaja Harri Natunen sekä entinen varatoimitusjohtaja Saila Miettinen-Lähde saivat sakkotuomion yhdestä tiedottamisrikoksesta.

Miettinen-Lähde tuomittiin 50 päiväsakkoon, mikä hänen tuloillaan on 13 250 euroa. Natunen sai 30 päiväsakkoa eli 3 420 euron sakot.

http://www.kaleva.fi/uutiset/talous/talvivaaran-velkataakka-surkastui-murto-osaan-karjanlannan-tuotteistaminen-voi-jatkua/761588/

Noin siinä varmaan Kuuskaistankin velkasaneerauksessa käy.

Pohjanmaan käräjäoikeus ja hyvät tuomariveljet
1. kumoavat Keski-Suomen käräjäoikeuden päätöksen, jolla Kuuskaista määrättiin maksamaan Saarijärvelle, Jyväskylälle ja Viitaseerelle perusteettomasti perityt ennakkomaksut toteennäyttämättöminä

2. Nolla sittenkin kaikki Kuuskaistan velat.

3. Ennakkomaksaneet kunnat ja tilanneet asiakkaat saavat sakot a joutuvat maksamaan Kuuskaistalle korvauksia mielipahasta. Mitäs läksivät käräjöimään ja huutelemaan mitättömästä asiasta lehdissä.

Talvivaarakin siirtyy nyt toiminnassaan Sipilän hallituksen suosikki kärkihankkeisiin eli hevosen- ja lehmänpaskan jalostamiseen.

Tämä onnistuu nyt hyvin kun oikeus vapautti yhtiön noin 0,5 miljardin velkojen maksusta.

Talvivaara pyrkii parhaillaan kehittämään uutta liiketoimintaa, muun muassa lehmänlannan ravinteiden kierrätyksestä ja energiantuotannosta.

Uudeksi nimeksi olisi kyllä sopinut paremmin Lehmänahteri Oy


Talvivaaran Kaivososakeyhtiö haudataan – yhtiökokous vahvisti uuden nimen Ahtium Oy

23.11.2017

Talvivaaran Kaivososakeyhtiön nimi vaihtuu Ahtiumiksi, yhtiökokous päätti.
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö on ylimääräisessä yhtiökokouksessaan vaihtanut nimensä Ahtiumiksi. Samalla yhtiön kotipaikaksi vaihtui Espoo.

Yhtiökokous myös valtuutti hallituksen päättämään osakeannista, jossa lasketaan liikkeelle enintään 419 miljoonaa uutta osaketta. Osakkeita voidaan käyttää yhtiön velkojen kuittaamiseen.

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö pääsi kesäkuussa yrityssaneerauksen myötä pääosasta veloistaan. Nimen muutos tuli ajankohtaiseksi, koska kaivostoiminta Sotkamossa on nykyään valtion omistaman Terrafamen hoidossa.

Talvivaara pyrkii parhaillaan kehittämään uutta liiketoimintaa, muun muassa lehmänlannan ravinteiden kierrätyksestä ja energiantuotannosta.

Kaupankäynti Talvivaaran osakkeella päättyi Helsingin pörssissä loppuvuonna 2014.

STT

https://www.is.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000005461119.html

Uusi Ahteri yhtiö listautunee kai uudelleen pörsiin.

Ylläpito on poistanut tästä viestin sääntöjen vastaisena.

Mitteä vaarten

Suomi jää jälkeen maailmalla digitekniikan kehityksessä, mutta hallituksen kärkihankkeet , lehmänlannan jalostus, etenevät valtion tukirahoilla.

Valion lantaprojekti nytkähti eteenpäin: Nivalan biokaasulaitos sai 2,9 miljoonaa euroa tukea
7.6.2018

Pekka Fali

Valion suunnitteleman biokaasulaitoksen on määrä hyödyntää lietelantaa.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/bioenergia/tilaajille-7.140698?aId=1.250033


Valiolle energiatukea liikennebiokaasun tuotantoon lietelannasta – Tuotantolaitos Nivalaan
Toimittaja: Jko
24.4.2018

Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi 23.4.2018 tehdyllä päätöksellä Valio Oy:lle 2 925 000 euroa energiatukea Nivalaan rakennettavalle biokaasun tuotanto- ja jalostuslaitokselle. Laitos tuottaisi lietelannasta biokaasua pääosin liikennekäyttöön.

Valio on kehittämässä uutta biolaitoskonseptia, jossa lietelanta prosessoidaan biokaasuksi ja lannoitejakeiksi. Hankkeessa hyödynnettäisiin uutta vedenerotusteknologiaa. Laitoksella tuotettaisiin yhteensä noin 11,9 GWh biokaasua vuosittain.

Uusiutuvan energian tuotannon ja CO2-päästöjen vähentämisen lisäksi tarkoituksena on myös pienentää merkittävästi maidontuotantoketjun ympäristövaikutuksia. Hakijan mukaan Suomessa syntyy vuosittain 15 miljoonaa tonnia lietelantaa, josta voitaisiin tuottaa noin 500 GWh biometaania vuodessa.

Lähde: TEM

https://www.nykysuomi.com/2018/04/24/valiolle-energiatukea-liikennebiokaasun-tuotantoon-lietelannasta-tuotantolaitos-nivalaan/

Maksaako enemmän kuin tuottaa?
Vaikka eihän sillä ole väliä kun on valtion rahaa!!!

Se se on niin, että moaseuvulle pittää äkkiä lisätä valtion avustuksia ja tukirahoja. Nykyset tuet ovat liian pieniä.

Nykyisillä valtion tuilla ei saada valokuituverkkoja valmiiksi ja kunnat joutuvat vaikeuksiin niitä rahoittamisessa.

Moaseuvulla on lehmän lantaa mittaamattomat määrät ja sillä ratkaistaisiin koko Suomen piopolttoaine tarve jos tukija saataisiin riittävästi.

Viime vuona märkyys vei viljasadon ja tänä kesänä kuivuus näyttää vievän sen. Satokorvauksia tarvitaan kiireesti lisää.

Kaupungit ovat saaneet riittävästi jo verorahoja ja etenkin Helsinki. Sen näkkee siitäkin että siellä ovat kaikki talotkin suurempia kuin moasevulla.

Nyt on sitten moaseuvun vuoro

Hallituksen lempilapsi joutui hankaluuksiin: Biokaasulaitosten valmistajalla maksuhäiriöitä ja katteettomia lupauksia tuotoista

Innovaatioistaan palkittu jyväskyläläisfirma BioGTS ei ole saanut toimittamiaan biokaasulaitoksia tuotantoon suunnitellusti. Mainetta niittäneen cleantech- yrityksen hankkeille on kertynyt investointitukia vajaat 20 miljoonaa euroa.

biokaasu 29.6.2018 https://yle.fi/uutiset/18-1180
Jari Pelkonen / Yle

Jyväskylässä toimiva BioGTS on joutunut ongelmiin biokaasulaitosten rakentamisessa. Yhtiön toimittamissa laitoksissa on ollut asiakkaiden mukaan paljon lastentauteja. Biokaasun tuotto ei ole ollut luvatulla tasolla, ja laitosten käyttövarmuudessa on ollut parannettavaa.

– Alkuvaiheen kehitystyö on vienyt odotettua enemmän aikaa. Se on vaikuttanut laitosten ylösajon aikatauluihin ensimmäisissä laitoksissa, mutta työtä on tehty yhdessä asiakkaidemme kanssa, jotka samalla ovat opetelleet laitoksien operoimista, sanoo BioGTS:n toimitusjohtaja Mika Rautiainen Ylelle lähettämässään sähköpostissa.
BioGTS:n kuivamädätystekniikkaan perustuvia, erikokoisia laitoksia on tilattu useilla kymmenillä miljoonilla euroilla eri puolille Suomea. Investointitukea saaneita hankkeita on kymmenkunta. Näistä osaa ei ole vielä alettu rakentaa.

”Alkuvaiheen kehitystyö on vienyt odotettua enemmän aikaa.”
Mika Rautiainen
BioGTS on ajautunut myös talousvaikeuksiin. Yritys on joutunut muun muassa protestilistalle maksuhäiriön vuoksi. Merkintä reilun kuuden tuhannen euron maksuhäiriöstä on tehty toukokuussa. Toimitusjohtajan mukaan maksuhäiriömerkintä johtui maksuliikennejärjestelmän ja tilitoimiston vaihdosta.

– Joitain laskuja tai huomautuslaskuja ei siitä syystä ollut tullut meille perille asti, ja ne pääsivät etenemään maksuhäiriömerkinnäksi.

Ainakin yksi BioGTS:n asiakkaana ollut biokaasualan yritys on ehtinyt laittaa yli kymmenen miljoonan euron projektinsa jäihin. Se on aloittanut kokonaan uudet neuvottelut toisen laitostoimittajan kanssa.

Kauhajoella saatiin ulos vain puolet luvatusta kaasusta

BioGTS:n toimittamia laitteistoja on ollut toiminnassa jo jonkin aikaa eri puolilla Suomea. Suupohjan ammatti-instituutti hankki Kauhajoelle rakentamansa uuden navetan yhteyteen biokaasulaitoksen (siirryt toiseen palveluun), jonka toimittajaksi valittiin BioGTS. Pitkälti yli miljoona euroa maksanut maatilaluokan laitos on ollut käytössä puolitoista vuotta.
Nurmirehua, perunan solunestettä ja navetan lietelantaa raaka-aineena käyttävällä laitoksella järjestettiin toukokuussa viikon testijakso, jonka tulokset eivät olleet hyviä.

Luvatusta kaasutuotosta laitos kykenee vain puoleen, ja käyttövarmuus on samaa luokkaa.
”Totta kai halusimme investointituet.”
Esko Lehtimäki

Suupohjan ammatti-instituutin koulutusjohtajan Esko Lehtimäen mukaan laitos otettiin vastaan investointitukien menetyksen pelossa.

https://yle.fi/uutiset/3-10279027

Hallituksen kärkihanke etenee vaikka muut puuhat eivät etene. Sehän oli kirjoitettu oikein hallitusohjelmaan kärkihankkeeksi.

Näin vakuutta hallituksen hevosen lanta ministeri Kimmo Tiilikainen

Hevosenlannan poltolle näytettiin vihreää valoa – Orimattilassa tehdään koepolttoja alkusyksyn aikana
27.6.2018


Hevosen lanta on ongelma taajamatalleilla. Orimattilalaisen Ismo Korhosen hevostallilta kertyy päivittäin noin seitsemän suurta kottikärryllistä lannan ja kuvikkeen sekoitusta.

Lannan polttoa helpottavat lakiesitykset hyväksyttiin valtioneuvostossa keskiviikkona.
Aikaisemmin lainsäädäntö on sallinut lannan polton ainoastaan suurissa jätteenpolttolaitoksissa. Nyt poltto katsotaan jätteenpolton sijaan energiantuotannoksi, ja lantaa voi ajaa pienempiinkin laitoksiin.

Lisäksi ympäristönsuojelulaissa säädetään lisähelpotuksia lannan polttoon. Poikkeukset koskevat muun muassa polttolämpötilavaatimuksia sekä päästöraja-arvojen määrittämistä.
Lue myös: Lanta voi pian palaa lähellä - Orimattilassa ja Jokimaalla mietitään investointeja hevosvoimaan

– Lannan poisviemisestä aiheutuu kustannuksia varsinkin taajamissa sijaitseville hevostalleille, näkee asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Hän kuitenkin muistuttaa, että lanta on hyödynnettävä pääosin lannoitteena ja maanparannusaineena.

– Tallit saavat yhden uuden vaihtoehdon lantahuollon järjestämiseen ja norminpurku etenee. Suomessa on runsaasti lannan polttoon soveltuvia kattiloita ja polton helpottaminen parantaa energiaomavaraisuutta hevoskeskittymissä, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Hän muistutti, että lakimuutos on pitkän työn tulos, myös EU-tasolla. Hevosen lannan käyttö energiaksi oli kirjoitettu hallitusohjelmaan.

Osa lannasta matkaa Järvenpäähän
Hevosen lantaa muodostuu noin 500 000–700 000 tonnia vuodessa. Polttoon arvioidaan ohjautuvan enintään noin 100 000 tonnia.

Lantaongelma on polttava esimerkiksi Orimattilan hevoskylässä. Talleilla ei ole omaa peltoa, johon lannan voisi levittää. Viljelijät puolestaan pelkäävät hukkakaura-rikkakasvia, joka voi tulla peltoon lannan mukana.

Orimattilan Lämmön toimitusjohtaja Mikko Paajanen kertoo, että lannan koepolttoja aiotaan tehdä alkusyksyllä. Silloin katsotaan, pysyvätkö päästöt sallituissa rajoissa ja onko poltto taloudellisesti järkevää.

Osa päijäthämäläisestä hevosenlannasta matkaa nykyään poltettavaksi Fortumille Järvenpäähän.

Pirjo Kamppila

https://www.ess.fi/uutiset/talous/art2467962

KEPU ja SIPILÄN HALLITUS siirtyy nyt juurilleen Suomen energia ja ilmastopolitiikassa ja tukiaisissa.

Eli selkeästi hevosen- ja lehmänpaska "businekseen"
Tuolla toimenpiteellähä ei ratkota Suomen energia ta ilmaston CO2 tavoitteita, mutta se onkin peitettyä maataloustuen jakoa.


"Pitääkö tässä toivoa vihreitä hallitukseen, että saadaan biokaasuasia eteenpäin", MTK:n valtuuskunnan seminaarissa ruodittiin tulevaa maatalouspolitiikkaa

Politiikka 18.04.2018 Niklas Holmberg

MTK:n valtuuskunnan ja toimihenkilöiden seminaarissa käytiin vilkas keskustelu tulevan maatalouspolitiikan alueellisesta painotuksesta.


Biokaasussa nähdään iso mahdollisuus maatiloille. New Holland on lähivuosina tuomassa markkinoille biokaasukäyttöisen traktorin.

MTK:n valtuuskunta ja toimihenkilöt keskustelivat keskiviikon seminaaripäivässä EU:n maatalouspolitiikan uudistuksesta ja digitalisaation hyödyntämisestä.

Vilkkaassa keskustelussa nousi esiin myös maatilojen biokaasuhankkeiden edistäminen.
"Miksei Suomesta tehdä biokaasun suurvaltaa? Pitääkö tässä ruveta toivomaan vihreää hallitusta, että saadaan asiaa eteenpäin", Jukka Ojantakanen Pohjois-Suomesta ihmetteli.
MTK:n maatalousjohtaja Johan Åbergin ja tiimipäällikkö Juha Lappalaisen alustus herätti keskustelua myös tukipolitiikan vaikutuksesta eri alueisiin.

"Kun EU:ssa puolustamme tuotannon säilymistä kaikkialla, onko syytä pitää siitä kiinni myös Suomen sisällä", Lappalainen pohti.

Uusi ohjelmakausi voi mahdollistaa tukien painottamisen sellaisille alueille, joilta tuotanto uhkaa karata.

MTK-Pohjois-Karjalan toiminnanjohtaja Vilho Pasanen toivoi alueellisia toimenpiteitä, jotta nautakarjatalous ei häviäisi Itä-Suomesta. Samaa mieltä oli MTK-Kaakkois-Suomen toiminnanjohtaja Tuula Dahlman. Toisaalta Jari Laukkonen Etelä-Pohjanmaalta muistutti alueiden tasapuolisesta kohtelusta.

"Järjestö on entinen, jos lähdetään vielä maakunnittain kilpailemaan."
Markku Hatakka Päijänteen metsänhoitoyhdistyksestä muistutti, että maatalous on avainasemassa Suomen asuttuna pitämisessä.

"Kun maatalous loppuu, niin loppuu kaikki. Ei pidä lähteä Vapaavuoren kelkkaan."

Paljon keskustelua herättivät myös hiilensidonnan huomioiminen maatalouden tukipolitiikassa ja nuorten viljelijöiden aloitustukien jatko.



https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.232075#nl-1

Tässä hallituksen kärkihankkeista ja nuorkepulaistensurkuteltavasta peesaamisesta:

Keskisuomalainen Mielipidekirjoitus 13.07.2018 03:00
Honkosen päättely ei vastaa totuutta
Kansanedustaja Petri Honkonen (kesk.) veti mutkat suoraksi arvioidessaan, että Sipilän hallituksen toimien ansiota on viennin lisääntyminen (KSML 7.7.). Honkonen ei ole huomannut, että menossa on maailmanlaajuinen talousbuumi. Se vetää Suomen vientiteollisuutta, eivät hallituksen toimet.
Vahvasta talousbuumista huolimatta Sipilän hallitus tekee lisäbudjetteja ja elää vahvasti velaksi. Lisäksi valtion omaisuutta on myyty 1 500 miljoonalla eurolla eli ennätysmäärä, enemmän kuin Kataisen-Stubbin hallituksen kaudella.
Honkonen kehuu hallituksen tekemää seutukaupunkiohjelmaa. Tosiasiassa ohjelmat eivät tee mitään, vaan todelliset toimet. Koomista on ollut seurata, miten keskusta maaseudun puolueena on tehnyt erittäin vahvaa kaupunkikeskittämispolitiikkaa.
Honkosen kehuma seutukuntaohjelma sisältää esityksiä paremmista liikeyhteyksistä. Samaan aikaan keskustan liikenneministeri Anne Berner on konkreettisesti karsinut esimerkiksi Suomen poikittaisliikennettä. Jokainen voi katsoa, kuinka helppoa on ilta-aikaan liikkua julkisilla Jyväskylän, Kuopion ja Joensuun välillä.
Hallituksen toimia kuvastaakin epäloogisuus. Samoista asioista säästetään ja karsitaan, joita muka edistetään.
Kaupunkiruuhkia yritetään hillitä, mutta samaan aikaan lisätään henkilöautoliikennettä vapauttamalla taksiliikenne. Tehdään ohjelmia paremmista liikenneyhteyksistä, mutta todellisuudessa julkista liikennettä on samaan aikaan karsittu juuri muun muassa kaupunkikeskusten väliltä. Alueellistamisesta puhutaan, mutta 6.7. hallituksen ministeri vahvisti kriisinhallintayksikön siirron Kuopiosta Helsinkiin. Koulutuksesta säästäminen on sulkenut nimenomaan kuntayhtymien pienempien kaupunkien yksiköitä.
Eli melkoista keskustapopulismia se on Honkosenkin kirjoitus, vaikka hän populismista muita arvosteleekin.
Päivi Korpivaara
Jyväskylä

Ilmastopaneelin puheenjohtaja tyrmää Suomen innon puusta valmistettuihin polttoaineisiin: ”Ne ovat neljä kertaa kuormittavampia kuin fossiiliset polttoaineet”

Professori Markku Ollikaisen mukaan Suomen ei kannata tehdä biojalostamoita, joissa puusta tehdään polttoaineita. ”Ne ovat neljä kertaa kuormittavampia kuin fossiiliset polttoaineet.”

Teija Sutinen HS

8.10.2018

Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja, professori Markku Ollikainen sanoo, että Suomen täytyy uuden ilmastoraportin johtopäätösten takia miettiä tarkkaan koko maankäyttösektorin politiikkansa. Maankäyttösektori tarkoittaa erityisesti metsistä ja maatalousmaista syntyviä päästöjä ja nieluja.

”Suomi ei ole sitä ikinä miettinyt, ja se on seuraavan hallituksen homma,” Ollikainen sanoo.

Ollikainen haastaa erityisesti biotalouteen liittyvät suunnitelmat.

”En ole sen takana, että meidän kannattaisi tehdä biojalostamoita, joissa puusta ryhdyttäisiin tekemään polttoaineita. Ne ovat neljä kertaa kuormittavampia kuin fossiiliset polttoaineet.”

Suomessa on viime vuosina julkistettu suunnitelmia useista biopolttoainehankkeista, joista tunnetuin lienee kiinalaisomisteisen Kaidin miljardihanke Kemiin. Tehtaalla olisi valmistettu energiapuusta dieseliä ja bensiiniä, mutta sen rakentaminen on jäänyt ainakin toistaiseksi toteutumatta.

Jos halutaan vähentää liikenteen päästöjä, Ollikaisen mielestä hallituksen olisi pitänyt kohdistaa nykyistä voimakkaammin julkista tukea esimerkiksi sähköautojen latausverkoston rakentamiseen ja keksiä uusia ratkaisuja saada käyttöön vaihtoehtoisia käyttövoimia.

”Siinä tämän hallituksen päätökset eivät ole olleet tasapainotettuja”, Ollikainen sanoo. Hänen mukaansa nykyinen hallitus on kokonaisuutena ollut silti aktiivisempi ilmastotoimissa kuin edeltäjänsä.

Suomen pitää ilmastoraportin johtopäätösten valossa kasvattaa maankäyttösektorin nettonielua eli pyrkiä tilanteeseen, jossa maankäyttösektorin hiilinielu on päästöjä suurempi. Maankäytön päästöt tulevat maataloudesta, metsän hävittämisestä ja metsien hakkuusta.

”Kun hakkuut lisääntyvät, nielu pienenee. Jos me haluamme nostaa nielun suuruutta, meillä on kolme keinoa: vähennetään maaperäpäästöjä eli lopetetaan pellon raivaus ja jos meillä on vapaata maata, istutetaan metsää. Yksi vaihtoehto on, että luomme kannustimet metsän omistajille kasvattaa metsiään niin, että sinne sitoutuu enemmän hiiltä”, Ollikainen sanoo.

Se, että hiiltä sitoutuu metsään enemmän, tarkoittaa pidättäytymistä liian varhaisista hakkuista.

”Nyt hyvä tyvitukki tuo parhaat tulot metsänomistajalle. Jos me tukisimme hiilen sidontaa, niin puiden kannattaisi kasvaa vanhemmiksi ja järeämmiksi, ja metsä kasvaisi tiheämpänä. Kannustinjärjestelmän luominen olisi hyvin tärkeää.”

Tämä tarkoittaisi Ollikaisen mukaan sitä, että ensi vaiheessa puun tarjonta supistuisi ja sen hinta pyrkisi nousuun, mikä ei ilahduta metsäteollisuutta. Jatkossa tarjonta kuitenkin kasvaisi.

Ollikaisen mukaan on syytä myös katsoa tarkkaan, mitä Suomeen suunnitelluista uusista sellutehdashankkeista seuraa hakkuiden kannalta.

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC julkisti raporttinsa maanantaiaamuna Suomen aikaa.

Maailman maat sitoutuivat Pariisin ilmastosopimuksessa tavoitteeseen, jonka mukaan maapallon keskilämpötilan nousu pidettäisiin selvästi alle kahdessa asteessa verrattuna esiteolliseen aikaan ja lämpeneminen pyrittäisiin rajaamaan alle 1,5 asteeseen.

Keskilämpötilan 1,5 asteen nousulla on merkittäviä vaikutuksia elämään maapallolla. Raportissa käydään läpi näitä vaikutuksia verraten niitä kahden asteen keskilämpötilan nousuun.

Raportissa päädytään siihen, että jos maapallon lämpeneminen halutaan rajoittaa 1,5 asteeseen, se vaatii nopeita ja jyrkkiä toimia kaikilta maailman mailta. Nykyisillä päästövähennyksillä ei päästä tavoitteeseen, vaan lämpeneminen nousee kolmeen asteeseen.

Hiilidioksidipäästöjen pitäisi pienentyä 45 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, ja nollapäästöihin pitäisi päästä 2050. Jos päästöjä ei saada nollattua, ilmakehästä pitäisi poistaa vastaava määrä hiilidioksidia.

Se tarkoittaa hiilinieluina toimivien metsien lisäämistä. Lisäksi tarvitaan vasta kehitteillä olevaa teknologiaa, jolla voitaisiin poistaa hiilidioksidia ilmakehästä ja varastoida sitä maahan.

IPCC ei tee uutta ilmastonmuutostutkimusta, vaan analysoi ja kokoaa yhteen olemassa olevaa tieteellistä tietoa.

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005856844.html

Enemmän tukea Sipilä. Liian pienillä tukirahoilla ei pärjää kärkihankkeissa.

Lupaava suomalainen biokaasuyritys hakeutui konkurssiin – pokkasi useita kasvupalkintoja ja 20 miljoonaa investointitukea

Yritykset Matti Keränen 9.10. 2018

Jyväskyläläinen biokaasulaitoksia suunnitteleva ja toimittava Biogts on hakeutunut konkurssiin, Yritys jätti konkurssihakemuksen Keski-Suomen käräjäoikeudelle maanantaina.

Yritys kertoi kolme viikkoa sitten yrityssaneerauksen aloittamisesta, mutta saneerausmenettelyn jatkamiselle ei ollut edellytyksiä, kertoo Biogts:n toimitusjohtaja
Mika Rautiainen.

Rautiaisen mukaan konkurssiin johti lumipalloefekti, joka käynnistyi, kun jätteenkäsittely-yhtiö Mustankorkea Oy purki laitostoimitussopimuksen. Jyväskylän kaupunki omistaa Mustankorkea Oy:sta on 80 prosenttia.

"Laitostoimitussopimuksen purkaminen aiheutti myös vireillä olleiden rahoitusneuvottelujen kariutumisen, jonka jälkeen taloudelliset toimintaedellytyksemme muuttuivat heikoiksi", Rautiainen kertoo Tekniikka&Taloudelle.
Rautiaisen mukaan tämän jälkeen laitostoimitukset eivät pysyneet aikataulussa ja käyttöönotot alkoivat viivästyä.

Biogts:n laitoksia on ollut rakenteilla ympäri Suomea. Hankkeet ovat keränneet investointitukea yhteensä lähes 20 miljoonaa euroa. Biogts toimitti myös yhden laitoksen Kiinaan. Toinen laitosprojekti Kiinaan oli suunnitteluvaiheessa.
Yritys työllistää noin 40 työntekijää.

Rautiaisen mukaan Biogts:n kehittämä ydinteknologia toimii. Ongelmia on ollut muun muassa alihankintana ostettujen laitteiden käyttöönotossa. Rautiainen ei kuitenkaan halua sysätä vastuuta yrityksen ongelmista alihankintaan.
"Projektivastuu on ollut meillä, siitä ei pääse mihinkään."

Biogts on ollut julkisuudessa viime aikoina epäonnistuneiden projektien myötä. Asiakkaiden mukaan kaasulaitokset eivät ole täyttäneet asetettuja tavoitteita ja ne ovat kärsineet lastentaudeista.

Biogts on menestynyt muun muassa Tekniikka&Talouden Vuoden teknologiakasvajat -selvityksessä. Yritys nousi Materiaalit- ja ympäristö -kategorian voittoon vuosina 2016–2017.

https://www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/yritykset/lupaava-suomalainen-biokaasuyritys-hakeutui-konkurssiin-pokkasi-useita-kasvupalkintoja-ja-20-miljoonaa-investointitukea-6744173?utm_source=Teta_Uutiskirje&utm_medium=email&utm_campaign=Teta_Uutiskirje

Esko Ahon konsultoimalle firmalle valtion kärkihanke tukea 4,5 miljoonaa euroa

Keskustalainen Työ- ja elinkeinoministeri Mika Lintilä antoi lahjanaan 4,8 miljoonaa euroa keskustalaisten Esko Ahon ja Jorma Elorannan Eera Oy:lle. Eeran nimi tulee Esko Ahosta ja Jorma Elorannasta ja se on Chempoliksen kaltainen lähes liikevaihdoton firma. Osakepääoma on 2500 euroa.

http://m.kauppalehti.fi/uutiset/sahkoautojen-latausinfra-saa-miljoonien-eurojen-tukipotin/VKQuVqce

Eera Oy on vaihtanut nimensä. Nyt se on Korkia Oy

Esko Aho
Senior Advisor
[email protected]
https://www.korkia.fi/tietoa-meista/tiimimme/

Eera alkaa konsultoida teknologian ostajia, neuvonantajana muun muassa Esko Aho
28.12.2015

Eera konsultoi muun muassa kierrätys- ja cleantech-yrityksiä.

Liikkeenjohdon konsultoinnista syntynyt Eera jakautuu toiminnan monipuolistumisen takia ensi vuoden alussa kahdeksi erilliseksi yhtiöksi.

Eera Industrial Development Oy keskittyy opastamaan OECD-alueen ulkopuolisissa maissa olevia toimijoita kierrättämään jätettä ja hyödyntämään sitä ja biomassoja raaka-aineena ja energialähteenä. Eera on toiminut viimeiset kolme vuotta cleantech- alueella.

Toimitusjohtaja Erik Flomanin mukaan tänä aikana on havaittu, että perinteiset vientimallit eivät toimi, kun monissa Euroopan ja Yhdysvaltojen ulkopuolisissa maissa jopa jätteiden vienti kaatopaikoille on tuntematon asia, kierrätyksestä puhumattakaan.”Autamme asiakkaitamme tekemään viisaita hankintoja.

Samalla sidomme ostajaintressentteja ja rahoittajia ja menemme itsekin osakkaiksi laitoksiin”, Floman kuvaa uutta liiketoimintaa. Sopimus ensimmäisestä laitetoimituksesta on Flomanin mukaan pitkällä ja seuraavatkin hankkeet etenevät lupaavasti. Rahoittajiksi on tulossa niin paikallisia kuin muitakin tahoja. Liikkeenjohdon konsultoinnista syntynyt pioneeriyhtiö ottaa jatkossa nimen Eera Oy.

Yhtiö jatkaa liikkeenjohdon konsultointia entisin henkilöresurssein. Molemmilla yhtiöillä on alkuvaiheessa sama johto. Toimitusjohtajana toimii Erik Floman ja hallituksen puheenjohtajana Martti Malmivirta.

Todennäköisesti ensi vuoden kuluessa Eera Industrial Developmentille rakennetaan kuitenkin oma organisaatio. Eeran liikevaihto on päättyvänä vuonna noin 2,5 miljoonaa euroa. Yhtiössä työskentelee 20 vakituista työntekijää.

Sen lisäksi toiminnassa on mukana 15 senior advisoria. Näitä ovat muun muassa Jorma Eloranta, Esko Aho ja Veli-Pekka Saarnivaara.

Eeran ja Eera Industrial Developmentin partneriksi on kutsuttu Mikko Kantero, joka on ollut Eeran teollisen kehitystoiminnan keskeinen arkkitehti viimeiset kaksi vuotta.

Jorma Pöysä

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/eera-alkaa-konsultoida-teknologian-ostajia-neuvonantajana-muun-muassa-esko-aho/3a9dace7-88a0-3103-b0a3-1b312c70864e

Onko nämä kärkihankkeita vai pummeja?

TEM tukee yhtätoista energiateknologian kärkihanketta vuonna 2017
Työ- ja elinkeinoministeriö 30.1.2017
Tiedote

Työ- ja elinkeinoministeriö julkisti 30.1.2017 päätöksensä vuonna 2017 tuettavista uusiutuvan energian ja uuden energiateknologian investointihankkeista. Myönnetty 39,7 miljoonan euron tuki jakautuu 11 eri energiakärkihankkeelle.

Valituista hankkeista neljä liittyy biokaasun liikennekäyttöön:
1) BioSairila Oy (3,39 milj. euroa),
2) Gasum Oy (7,97),
3) Mäntsälän Biovoima Oy (3,65),
4) VSS Biovoima Oy (2,95);

Viisi energiajärjestelmiin ja energiatehokkuuteen:
5) Adven Oy (2,25),
6) Lahti Energia Oy (3,0),
7) Lemminkäinen Talo Oy (2,19),
8) Lempäälän Energia Oy (4,74),
9) Liikennevirta Oy (2,04);

yksiaurinkosähköön:
10) Nurmon Aurinko Oy (2,72); ja

yksi sähköautojen latausinfrastruktuuriin:
11) Eera Oy (4,8 milj. euroa).

Tuet kattavat noin 30 prosenttia hankkeiden hyväksyttävistä kustannuksista, jotka ovat noin 130 miljoonaa euroa. Kokonaisinvestoinnit hankkeisiin ovat kuitenkin huomattavasti suuremmat.

Tarkempi kuvaus tuetuista hankkeista

Energiakärkihankehaku perustuu hankkeiden väliseen kilpailuun. Tavoitteena oli tukea hankkeita, jotka parhaiten vastaavat vuoteen 2030 asetettuihin kansallisiin ja EU:n energia- ja ilmastotavoitteisiin. Hakemuksia jätettiin alun perin 55, joista 30:stä jätettiin myös hakemuksen täydennys. Tuettavat hankkeet valittiin tästä joukosta.

Hankkeiden arviointi ja vertailu perustuivat kokonaisharkintaan, jossa perusteina olivat hankkeiden demonstraatioarvo, haettu tukimäärä, toteutettavuus, energiavaikutukset, kustannustehokkuus ja muut vaikutukset. Energiakärkihankkeille asetetuista aikataulu- ja muista tavoitteista johtuen erityistä huomiota kiinnitettiin hankkeiden toteutettavuuteen tavoiteaikataulussa.

Nyt tuetuissa hankkeissa kokeillaan laajasti sellaisia teknisiä ratkaisuja, joiden arvioidaan olevan välttämättömiä vuoden 2030 tavoitteita silmällä pitäen. Lisäksi niihin katsotaan liittyvän erityistä kotimaista osaamista ja suuri vientipotentiaali.

Liikennesektoriin liittyvien uusien ratkaisujen lisäksi tavoitteena oli uuden energiateknologian kaupallistaminen. Siten arvioitiin, että tuelle saadaan suurempi vaikuttavuus, kun tukea jaetaan usealle ja erityyppisille hankkeille.

Liikennesektorille kohdistuu erityisen suuret paineet vähentää päästöjä. Biokaasun liikennekäytön odotetaan olevan tärkeä osa tulevaisuuden liikenteen energiaratkaisuja. Tuotantoa lisäämällä ja tankkausasemaverkostoa laajentamalla voidaan kaasuautoilun edellytyksiä parantaa. Nyt tuetuissa hankkeissa uutta teknologiaa edustivat biokaasun nesteytys, hiilidioksidin metanointi (metaanin valmistus hiilidioksidista) sekä biokaasu- ja biodieseltuotannon yhdistäminen.

Nesteytettyä biokaasua voidaan käyttää myös raskaassa maantieliikenteessä ja kuljettaa kustannustehokkaasti muihin tankkauspisteisiin. Biokaasulaitoksiin liittyvät innovaatiot ja uuden teknologian ratkaisut parantavat hankkeiden kannattavuutta tulevaisuudessa. Monet näistä ratkaisuista noudattavat lisäksi muita kiertotalouden periaatteita.

Sähköautojen lisääntymisen haasteena on ajoneuvojen korkean hankintahinnan ja lyhyen toimintasäteen lisäksi puutteellinen latausinfrastruktuuri. Sähköautojen vähäisen määrän takia johtuen latausjärjestelmien käyttöasteet ovat alhaisia, minkä seurauksena yrityksillä ei ole riittäviä kannustimia investoida kattavaan latausverkostoon.

Kattavammalla latausverkostolla voidaan parantaa sähköautoilun edellytyksiä, jolloin käyttöasteet nousevat ja tulevaisuudessa infrastruktuuri voidaan rakentaa pääsääntöisesti markkinaehtoisesti. Hiilidioksidipäästöjen vähentymisen lisäksi sähköautojen lisääntyminen alentaisi merkittävästi erityisesti kaupunkien lähipäästöjä sekä parantaisi liikennesektorin energiatehokkuutta.

Tulevaisuudessa on nykyistä suurempi tarve erilaisille kysyntäjousto- ja muille ratkaisuille, kun vaihtelevan uusiutuvan energian tuotannon osuus kasvaa. Tärkeä merkitys arvioidaan olevan erilaisilla sähkönvarastointiteknologioilla sekä erityisesti niihin liittyvillä äly- ja ohjausjärjestelmillä. Myös energiatehokkuuteen tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota.

Aurinkosähköjärjestelmien katsotaan lisääntyvän tulevaisuudessa merkittävästi. Suuria, teollisen mittakaavan voimalaitoksia on kuitenkin Suomessa vielä vähän. Aurinkosähkön tuotanto on kustannustehokkainta kohteissa, joissa tuotettava sähkö voidaan kokonaisuudessaan hyödyntää.

Lisätiedot:
ylitarkastaja Pekka Grönlund, TEM, puh. 029 506 4815
erityisasiantuntija Kati Veijonen, TEM, puh. 029 504 7170

https://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tem-tukee-yhtatoista-energiateknologian-karkihanketta-vuonna-2017

Kannatta muistaa myös Sipilän hallituksen ensimmäinen alkajaiskajautus kärkihankkeiden tukiaisilla.

MAKERAsta tuli keskustan suuri puhallus
16.10.2015

Juha Sipilän hallituksen keskeinen kärkihanke on biotalous. Sen saama lisäpanostus on 300 miljoonaa euroa.

Pääministeri JUHA SIPILÄn (kesk) hallitus ohjaa avokätisesti rahaa Maatilatalouden kehittämisrahastoon . (JUHA RAHKONEN)

Tästä panostuksesta vajaa kolmannes, 90 miljoonaa euroa, ohjataan Maatilatalouden kehittämisrahastoon MAKERAan, jonka tärkein tehtävä on maatalouden investointien turvaaminen.

Edellinen hallitus pohti Makeran lopettamista, rahaston omat tilintarkastajat arvostelevat voimakkaasti sen johtokuntaa. Maa- ja metsätalousministeriön selvitys Makeran tuloksista on tyly: Rahaston toimilla ei ole saatu aikaan työpaikkoja tai kasvua puhumattakaan uusista yrityksistä. Jakaako Sipilä vanhoja maataloustukia biotalouden nimellä?

Myös edellinen keskustan valtakausi oli Makeran kannalta onnenpotku. Esimerkiksi vuosina 2005–2011 Vanhasen ensimmäinen ja toinen hallitus siirsivät talousarviosta 304,04 miljoonaa euroa Makeralle.

Oikeastaan koko rahaston rahoitus on kuin Suomen poliittinen peli pienoiskoossa. Vanhasen hallituksen panostuksilla on eroa Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin kokoomushallituksiin kuin yöllä ja päivällä. Kokoomusjohtoinen nelivuotiskausi ei tuonut valtion talousarviosta senttiäkään Makeralle.

Kun maa- ja metsätalousministeriö selvitti tutkimuksessaan viime keväänä, miten hyvin
Makeran kehittämishankkeista on hyödytty viime vuosien aikana, tuomio oli tyly: Ei Mitenkään

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015101620526227_uu.shtml

Tässä jo mielenkiinnolla ja pelolla odottelekin, mikä on SIPILÄN Hallituksen ja KÄRKIHANKKEIDEN rahastuksen lopetuskajautus "KEPUN HYVILLE VELJILLE" valtion rahoista.

Sipilän hallitus antoi kärkihanke tuokea 700 000 euroa ja sitten Dieselin valmistaja konkurrssiin.

Jätehankkeessaan epäonnistunut Ekoport on syytteessä ympäristön turmelemisesta Forssassa

Ekoport ei koskaan onnistunut tekemään jäteöljystä dieseliä. Jätteiden hävityskin jäi vuokranantajien maksettavaksi.

ympäristörikokset 31.10.2018 https://yle.fi/uutiset/18-216636

Nina Keski-Korpela

Forssassa toiminut Ekoport Turku Oy:n konkurssipesä ja yhtiön silloinen toimitusjohtaja vastasivat tänään keskiviikkona Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa Hämeenlinnassa syytteeseen ympäristön turmelemisesta.

Yhtiön entisen toimitusjohtajan epäillään tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta jättäneen tai hylänneen ympäristöön vaarallista jätettä Kiimassuontiellä Forssassa kesäkuun 2014 ja helmikuun 2015 välisenä aikana. Kyse on muun muassa yli sadasta kontillisesta öljyjätettä. Näistä osaa on säilytetty rakennuksen ympärillä ulkosalla.

Kanta-Hämeen käräjäoikeuden istunto alkamassa Hämeenlinnassa. Timo Leponiemi / Yle
Syyttäjä vaatii silloiselle toimitusjohtajalle ehdollista vankeusrangaistusta. Lisäksi konkurssipesä olisi tuomittava menettämään valtiolle rikoshyötynä lähes 35 000 euroa. Syyttäjä vaatii konkurssipesälle myös yhteisösakkoa vähintään 2 500 euroa.

Laitos ei koskaan toiminut suunnitellusti

Yhtiö sai vuonna 2008 ympäristöluvan dieselpolttoaineen valmistukselle lähinnä laivojen öljyisistä pilssivesistä. Yli 1 200 jätekonttia tuotiin Forssaan yhtiön Pansion laitokselta. Kontteja säilytettiin myös varastossa Forssan Rautatienkadulla. Etelä-Suomen aluehallintovirasto antoi koetoimintaluvan jätteiden käsittelyyn Kiimassuolla kesäkuussa 2014.

Ylen MOT-ohjelma kertoi vuonna 2015, että valtio tuki Ekoportia 700 000 euron suorilla yritystuilla. Jalostustehdas ei kuitenkaan koskaan toiminut suunnitellusti.

Ekoport meni konkurssiin vuonna 2015 ja viime vuonna myös konkurssipesä haettiin konkurssiin.

Ongelmajätekontit jäivät Forssaan vuosikausiksi eikä varaton konkurssipesä pystynyt maksamaan jätteiden hävittämistä.

Vuokranantajat maksumiehiksi

Sotkun maksajiksi päätyivät Hämeen ELY-keskuksen päätöksellä lopulta vuokranantajat: turkulainen kiinteistösijoittaja, jonka Ekoportille vuokraamissa varastotiloissa kontit olivat, sekä Forssan kaupunki. Kaupunki oli vuokrannut Ekoportille koelaitoksen tontin.
Kaupunki hävitytti Kaimassuolle jääneitä kontteja alkukesästä.

Suomen ympäristökeskus antoi heinäkuussa päätöksen jätteiden siirrosta. Suomen Öljykierrätys on vienyt varastohallissa säilytettyjä jäteöljykontteja hyödynnettäväksi Viroon kahdessa eri laitoksessa. Lupa jätesiirroille on voimassa ensi vuoden huhtikuuhun saakka.

https://yle.fi/uutiset/3-10484387

Rahastaa Suomen valtion ja valtion yritysten rahoja ja

Ex-poliitikkojen kovat tilipussit: Kärjessä Esko Aho

1.11.2018

Esko Aho pääsi viime vuonna koville tuloille. Jenni Gästgivar

Entinen pääministeri Esko Aho on parhaiten tienaavien entisten poliitikkojen joukossa. Aho sai viime vuonna verotettavia kokonaistuloja yli 329 300 euroa, josta valtaosa eli 305 500 euroa oli ansiotuloja.

Aho toimii hallituksen puheenjohtajana East Officessa, joka edesauttaa suomalaisten suurten teollisuusyritysten Venäjä-suhteita.

Lisäksi Aholla on oma konsulttiyritys Verbatom.

Hän on myös osakkaana Ciniassa, joka tekee tietoliikennekaapeleita.

Vuodesta 2015 lähtien Aho on toiminut Aalto-yliopistossa Executive in Residence -tehtävässä, jossa hän johtaa Business and Society -kurssia.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/317888c0-effc-4e73-8acc-71d260b65a35_pi.shtml


"Sberbank on osa Venäjän valtiota" – brittitutkijoilta tyly arvio Esko Ahon työnantajasta

Yhteys Fennovoiman Kroatia-keikaukseen, yhtiöitä veroparatiiseissa, suurin omistaja Venäjän valtio, pankin johtaja raportoi suoraan presidentti Putinille – tällaiseen pankin hallituksen jäsenen entinen pääministeri Esko Aho on.

23.3.2016

https://yle.fi/uutiset/3-8754274

Sylttytehtaaseen herrojen tiet käy. Tavallinen Jumalaa pelkääväinen ja kunnioittava ihminen on tässä ympäristössä täysi turhake.

Tässä on kuva eduskunnasta Hallituksen aitosta Sipilän ja hallituksen kysyessä hallituksen luottamusta eduskunnalta pienten yhtiöiden irtisanomisen kiistaan.

https://is.mediadelivery.fi/img/978/b2889e1c35a64c17a4a3f61cc04af53f.jpg

Onko tämä poliitikkojen homma joillain mennyt jo yli sovinnollisuuden rajan? Ja kuitenkin ollaan fiksuimmista fiksuimpia. Kun on hyvä puhumaan ja siisti ja kaunis ja muutenkin fiksu, niin kaikkea saa tehdä yhteiskunnan varoilla, eikä ole vastaansanomista. Silloin on fiksua se että kärkihankkeita on. Vaikka kärkihanketta tuetaan valtion varoista ja hanke epäonnistuu pahasti ja rumasti ja rahat menee "hukkaan Kankkulan kaivoon" niin pysyyhän fiksu hankkeen nimi kuitenkin esillä ja se todistaa että tukeminen oli hyvästä ja tehty fiksusti.

Anne Berner ja Juha Sipilä vapautti Suomessa taksikilpailun. Kaiiki hyvät entisen Neuvostliiton palvelut tuodaan Suomeen. Nyt taksit ja Viru Hotellin ylimmän kerroksen vakoilukeskus.

Ja sitten seuraavana Venäjän rautatiet suomen kiskoille kilpailemaan.

Kyllä Berner pitäisi lähettää pikaisesti takaisin Sveitsiin ja ottaa Juha Sipilän pikaisesti hankkima Suomen kansalaisuus pois, jotta kelpasi ministeriksi Suomeen.
Samalla voisi ottaa pois myös Juha Sipilältä.


Venäläinen nettijätti perustaa halpataksipalvelun Suomeen – Yritystä epäilty Baltiassa oudosta datankeruusta

Venäläinen hakukonejätti Yandex tuo Suomeen sovelluspohjaisen halpataksipalvelun. Baltiassa viranomaiset varoittivat jo kesällä, että yhtiö kerää asiakkaistaan liikaa dataa.

Petri Korhonen

Ajankohtaista 8.11.2018

Venäjän Googleksikin mainostettu hakukoneyhtiö Yandex laajentaa nettitaksipalveluitaan Suomeen. Asiasta kertoi ensimmäisenä virolainen Postimees-lehti.

Palvelu alkaa aluksi vain pääkaupunkiseudulla jo tällä viikolla.
Asiakas tilaa taksin Yango- nimisen mobiilisovelluksen kautta ja pystyy seuraamaan tilauksensa etenemistä reaaliajassa. Yhtiön taksisovellus toimii jo Baltian maissa hyvin samalla tavalla kuin Uber ja muut vastaavat taksitilauspalvelut.

Kaikkiaan Yandex- takseja on yhtiön mukaan ainakin 600 kaupungissa entisen Neuvostoliiton alueella.

Keväällä yhtiö aloitti palvelunsa Virossa, ja nyt se kertoo menneensä Tallinnassa jo markkinaosuuksissa Uberin ohi.

Yandex on jo jonkin aikaa hakenut Suomeen taksipalveluiden maajohtajaa. Työpaikkailmoituksen mukaan pomolta vaaditaan paitsi taksialan, myös nettialan ja sovellusten osaamista.

Yhtiö sanoo toimivansa yhteistyössä suomalaisten taksiyhtiöiden kanssa, omia autoja se ei hanki.

Liettua varoitti tiedonkeruusta

Tiiviisti Venäjän valtion ehdoilla toimivan Yandexin taksisovelluksen ominaisuudet ovat ihmetyttäneet tietoturva-alan ammattilaisia etenkin Baltiassa.

Varsinkin valtion työntekijöitä on neuvottu välttämään yhtiön taksien käyttöä.
Muun muassa Liettuan pääministeri varoitti kesällä, että heidän havaintojensa mukaan sovellus kerää asiakkaan kännykästä liikaa dataa, jolla ei ole välttämättä mitään tekemistä taksikutsun kanssa.

Venäläiset ICT- asiantuntijat taas ovat pitäneet pelkoja perusteettomina. Useimmat muutkin vastaavat mobiilisovellukset haluavat pääsyn esimerkiksi käyttäjän paikannustietoihin.

Yandex vakuuttaa, että taksisovellus noudattaa eurooppalaisia tietoturvamääräyksiä.
Yandexilla on entuudestaan Suomessa hakukoneliiketoimintaa. Yhtiöllä on Mäntsälässä suuri palvelinkeskus.

https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/venalainen-nettijatti-perustaa-halpataksipalvelun-suomeen-yritysta-epailty-baltiassa-oudosta-datankeruusta/
https://www.hs.fi/teknologia/art-2000005896249.html

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tieto-ei-tallentunut-mantsalaan-vaan-moskovaan-liettua-varoittaa-suomea-yandexin-taksisovelluksesta-puhelin-jatkaa-gps-datan-lahettamista-vaikkei-sovellusta-enaa-kayttaisikaan/7161570#gs.f7tMdio

Hallitusohjelman tärkein HIGHTEACH kärkihanke rynnii eteenpäin.

Hevostilojen lantaongelma helpottuu huomenna: Lannan polttaminen muuttuu jätteenpoltosta energiantuotannoksi

Ympäristö Juhani Reku 15.11.2018

Polton sallimista on ajettu vuosia varsinkin alueilla, joissa tiloja on paljon mutta levitysalaa vähän.

Kimmo Haimi

Raisa Kylliäinen lapioi lantaa kottikärryihin lokakuussa 2016. Tuolloin lahtelaisen tilan lanta kuljetettiin Järvenpäähän Fortumin lämpölaitokseen poltettavaksi.

Huomisesta torstaista alkaen lannan poltto on sallittua alle 50 megawatin laitoksissa sallittua ilman, että laitoksella on jätteenpolttolupaa. Aikaisemmin lainsäädäntö on sallinut lannan polton ainoastaan jätteenpolttolaitoksissa.

Jatkossa lannan polttaminen pienessä ja keskisuuressa laitoksessa katsotaan energiantuotannoksi, ei jätteenpoltoksi. Sekä ympäristönsuojelulakia että eläimistä saatavista sivutuotteista annettua lakia on lannan polton vaatimusten osalta muutettu.
Pääsääntöisesti lantaa polttavilta alle 50 megawatin laitoksilta ei vaadita sivutuotelain mukaista hyväksyntää, jos ne kuuluvat ympäristönsuojelulain rekisteröinnin tai luvituksen piiriin.

Suomessa hevoset tuottavat vuosittain noin 500 000–700 000 tonnia lantaa vuodessa. Siitä arvioidaan jatkossa ohjautuvan enintään noin 100 000 tonnia polttoon.
Varsinkin tiiviisti asutuilla alueilla lannan jatkokäyttö on tuottanut ongelmia ja mahdollisuutta polttoon on odotettu.

"Hallitusohjelman mukaisesti lannan poltto helpottuu vihdoin. Tämä tarjoaa mahdollisuuksia lannan hyödyntämiseen erityisesti eläintiheillä alueella", maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä toteaa ministeriön tiedotteessa.

Lannan energiakäytön salliminen on ollut yksi hallitusohjelmaan kirjatuista tavoitteista ja osa laajempaa hallituksen kärkihanketta.

Maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö ja Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ovat laatineet uudet ohjeet lannan polttamisesta.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ympäristö/artikkeli-1.331912

Kyllä tämä hallitus on haitanut mallikkaasti ja kiitettävästi hevosen- ja lehmänpaska tukiasiat ja politiikan.

Muista asioista ei ole ollutkaan sitten niinväliä.

No nyt kun hevosenpaskan energiatuotanto polttamalla on saatu valtion tukiaisilla liikkeelle niin seuraavaksi hallitus keskittyy valtion tukiaisilla lisäämään hevosenpaskan tuotantoa.

Näin se Suomen tuottavuus ja energiatalous paranee kovasti hallituksen toimin.


Leppä: Raviratoja tarvitaan koko maassa – ministeri antaa alan pohtia rahanjakoa

Politiikka 16.11.2018 Niklas Holmberg

Raviratojen liikevaihto oli viime vuonna 22,2 miljoonaa euroa, josta maa- ja metsätalousministeriön toiminta-avustus muodosti 10,1 miljoonaa.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) mukaan ravialan pitää keskenään pohtia raviratojen avustusrahojen jakoa.

MT kertoi perjantaina että kaksi kolmesta raviradasta tekee tappiota avustuksista huolimatta ja osa radoista kokee tilanteen vaikeaksi.
"Välttäisin sanaa avustus, koska kyseessä on peliraha, joka on alun perin raviväeltä tullut. Ministeriössä lähdetään kuitenkin siitä, että ala itse on rahanjaossa paras asiantuntija", Leppä sanoo.

Nykyisin raviratoja on Suomessa 19. Leppä ei lähtisi vähentämään niiden määrää. "Ratoja pitää jatkossakin olla joka puolella Suomea."

Lepän mukaan raviratojen vaatimustaso on noussut, mikä vaatii investointeja. "Ratojen ahdinko tiedetään. Alan pitää yhdessä pohtia keinoja tilanteen parantamiseksi. Tärkeitä asioita ovat esimerkiksi ratojen monikäyttö, urheilullinen taso ja näkyvyys mediassa:"
Lue lisää aiheesta:

Raviradat eivät selviäisi ilman valtiontukea – katso kartalta, miten oma lähiratasi pärjää

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/hevoset/artikkeli-1.332537

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.333097

Kyllä meillä ensi jouluna jo kolmatta vuotta peräkkäin paistetaan joulkukinkku leivinuunissa, joka lämmitetään kuivatttuilla hevosen kakkaroilla. Luomumpaa se olisi, jos voisi käyttää kuivattua sianpaskaa, mutta sitä ei ole vielä markkinoilta löytynyt. Jos tiedätte tuottajan ko. tuotteelle, niin kertokaa ihmeessä.

Tässä on Suomen, Sipilän hallitus, eduskunnan aitiossaan kyselytunnilla.

https://is.mediadelivery.fi/img/978/b2889e1c35a64c17a4a3f61cc04af53f.jpg

Maakuntahallintoporras Suomessa olisi paha virhe

Tanska tekee juuri päinvastoin kuin Suomi: Maakuntahallinto lakkautetaan, kunnille enemmän vastuuta terveydenhuollosta

Tanska vähensi viime vuosikymmenellä kuntien määrää ja keskitti terveyspalvelunsa viidelle alueelle.

Tanska 22.1.2019 https://yle.fi/uutiset/18-175521

Risto Mattila

Tanskassa vähemmistöhallitus onnistui siinä, missä Suomen hallitukset toisensa jälkeen ovat kamppailleet ilman, että edes maaliviiva kunnolla näkyy.

Tanskalaiset pitävät vuosien 2005–2007 aluehallintouudistukseen pohjautuvaa sosiaali- ja terveydenhuolto remonttia pääosin onnistuneena. Siinä terveydenhuollon pääasiallinen järjestämisvastuu siirtyi 14 maakunnalta viidelle itsehallintoalueelle.

Nyt on huomattu, että korjattavaakin on.

Tanskan pääministeri, keskusta-oikeistolaisen Venstre- puolueen Lars Løkke Rasmussen katsoo, että terveydenhuollon asiakkaan, perinteisemmin sanottuna potilaan matka hoitoon on liian pitkä.

Hallitus aikookin nyt hienosäätää sote- uudistustaan periaatteella "potilas ensin, läheisyys ja laatu".

Maakuntahallinto puretaan

Sen seurauksena Tanskassa luovutaan maakuntahallinnosta. Vuoteen 2020 mennessä parisataa aluehallinnon tehtävää lakkautetaan.

Tarkoitus on järjestää terveydenhuollon hallintoa uudelleen niin, että viiden keskeisimmän "supersairaalan" hallintoa parannetaan ja neljä tai viisi kuntaa alkavat hallinnoida 21 sairaanhoitopiiriä.

Terveydenhuoltoa johtaa ja suunnittelee yhdentoista jäsenen hallitus. (siirryt toiseen palveluun) Tavoite on, että uusi hallinto olisi valmis vuoden 2025 korvilla.
Terveydenhuollon kuluista säästyy noin 300 miljoonaa

Uudistuksessa kunnat saavat nykyistä suuremman roolin terveydenhuollossa. Ne vastaavat yhdessä sairaaloiden ja terveysasemien kanssa ennaltaehkäisevästä hoidosta, varsinaisesta hoidosta ja kuntoutuksesta.

Siis toisin kuin Suomen sote- uudistuksessa, missä kunnilta juuri tätä vastuuta on suunniteltu vietäväksi pois.

Kunnat eivät Tanskassa toistaiseksi ole purnanneet uudistusta vastaan, kunhan varmistetaan että rahoitus on riittävä.

Tanskan hallitus arvioi, että uudistuksen ansiosta sairaalakäyntien määrä vähenee merkittävästi ja sairaanhoidon tarve pienenee: säästöä hallinnon uudelleenjärjestämisestä syntyy 2,3 miljardia Tanskan kruunua, noin 300 miljoonaa euroa.

Tanskan mallia muistuttava esitys oli suunnitteilla Suomeenkin

Suomessakin esitettiin joitain vuosia sitten Tanskan mallia muistuttavaa sote-uudistusta: viisi sote-aluetta olisi ottanut vastuun palveluista ja niitä olisi tuottanut parikymmentä kuntayhtymää.

Kuntien vastuulle olisi sälytetty terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen.
Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksia pidetään tärkeinä, sillä alan menot syövät esimerkiksi Suomessa valtion budjetista leijonanosan ja niillä on yleensä tapana kasvaa vuosi vuodelta.

https://yle.fi/uutiset/3-10607805

Eihän Suomessa voi noin toimia, koska poliittisten puolueiden pitää saada hankkeista suuri oma siivu ennenkö mikään menee kunnolla maaliin. Niinkö tässä että mulle maakunnat ja sulle markkinat ja sitten vasta Sote.

Kuntalehti: "Tanskan hallitus kaavailee itsehallintoalueiden lakkauttamista ja kuntien roolin vahvistamista terveyspalveluissa.

Danske kommuner -lehden mukaan pääministeri Lars Løkke Rasmussenin hallitus aikoo luoda terveydenhuoltoon uuden mallin, jonka periaatteena on ”potilas ensin – läheisyys, johdonmukaisuus, laatu ja potilasoikeudet”.

Tarkoitus on ajaa nykyiset viisi aluetta alas ensi vuoden loppuun mennessä. Alueet perustettiin vuonna 2007 kuntauudistuksessa, jolloin 13 lääniä lakkautettiin ja kuntien määrä väheni 271:stä 98:aan.

Uudessa järjestelmässä sotea hallinnoidaan kolmella tasolla: Valtio vastaisi yleisestä suunnittelusta ja budjetoinnista. Viisi alueellista organisaatiota vastaisi suurimpien sairaaloiden toiminnasta. Nykyisten alueiden tehtäviä jaettaisiin uusille paikallisille terveydenhuolto-organisaatioille, joita muodostetaan 21. Ne toimivat akuuttisairaaloiden ympärillä ja kuhunkin organisaatioon kuuluu 4-5- kuntaa.

Uuden järjestelmän tarkoitus on vahvistaa sairaaloiden, omalääkärien ja kuntien yhteistyötä. Uudistus vahvistaisi kuntien roolia terveydenhoidossa, mm. ennaltaehkäisyssä. Kunnanjohtajat on tarkoitus ottaa mukaan paikallisten organisaatioiden päättävään elimeen sairaaloiden johdon ja yleislääkärien edustajien rinnalle."

Tuosta voi päätellä että kunnat ovat tulossa siihen ettei kunnilta voi viedä oikeutta tuottaa terveyspalveluita koska kuntien järjestämä apu ja palvelut pysyvät lähempänä terveysapua tarvitsevaa ihmistä.

KEPUN vaalisensori iski taas

KEPUN vaalisensuuri iski jälleen.
Vanhustenhoidosta, sen sekoilusta ja Sotesta ei saa kirjoittaa

Se on niin, että Soten tulon jälkeen todetaan kuten nyt vanhustenhoidossa: "Tämä on bisnestä eikä hyväntekeväisyyttä."

Mikä on puudildo ja mitä sillä tehdään?
Suomen valtion TEKES jakaa sen kehittämiseen valtion tukirahaa

Uutta puunjalostusta

Nyt Helsingin Vallilassa valmistetaan design-tuotetta, puudildoa Mister Rosewoodia, jonka toivotaan lyövän läpi kansainvälisillä markkinoilla.

Viime joulukuussa yritys yhtiöitettiin ja mukaan tuli kaksi sijoittajaa.
Valtion innovaatiokeskus Tekes käynnisti äskettäin projektin, jonka tarkoitus on tukea puudildojen kansainvälistä levitystä.
– Viemme suomalaista designia ulkomaille – tämä on uudenlaista suomalaista puunjalostusta.

TIINA SAARI
[email protected]

https://www.iltalehti.fi/tyoelama/a/2016071421904753

Kannattaa miettiä sitäkin että Soten, jos se tulee, jälkeen yksi sairaalapäivä yksityisessä sairaalassa voi maksaa 10000€. Valtion suuret säästöt tulee yksittäisten potilaiden pohjallisesta pussista. Näkemiin rahat ja terveys.

Sipilän hallituksen kärkihanke ryntäilyt on nyt "finito". Sote kaatui ja Sipilä murjoi sekopäissään hallituksensa nurin.

Kepu ei saanut maakuntia ja maakuntahallintoa.