Uusi kansalaisaloite kielivapaudesta

Tutkimukset kertovat äidinkielen oppimistulosten heikkoudesta peruskoulun aikana [18]. Myös ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeen tulosten on havaittu heikenneen ja kirjoittamistaitojen ja kielentuntemuksen rapistuneen. Kehitykseen liittyy poikien tyttöjä heikommat tulokset äidinkielessä.

Suomi on perinteisesti ollut maa, jossa lukutaitoero tyttöjen ja poikien välillä on ollut erityisen suuri. Suomessa tätä eroa ei ole onnistuttu kaventamaan, toisin kuin lukuisissa muissa PISAan osallistuneissa maissa. Ero vastaa jo noin puolentoista kouluvuoden opintoja. Pojissa on entistä enemmän niitä, joiden lukutaito on heikko. Suomessa joka kahdeksas peruskoulun loppuvaiheessa oleva poika ei osaa lukea tasolla, joka mahdollistaa jatko-opinnot tai työelämässä menestymisen.

Paitsi oppimistulosten myös oppimisen tasa-arvon näkökulmasta suomalaisen peruskoulun kenties suurin haaste onkin poikien lukutaidon kehittäminen tyttöjen tasolle. Professori Pasi Sahlberg on todennut poikien huonon lukutaidon vetävän PISA-tuloksia lukemisen osalta ratkaisevasti alaspäin.

Suomenkielisten poikien oppimistulokset ovat lukutaidon lisäksi heikot myös ruotsin kielessä. Sen sijaan englannin osaamistuloksissa ei ole merkittäviä sukupuolten välisiä eroja. Oppivelvollisuus tulisi voida suorittaa joustavammin niin, ettei jokaista velvoiteta opiskelemaan kahta itselle vierasta kieltä. Tarkoituksenmukaista sen sijaan olisi, että jokainen saavuttaisi koulussa vähintään kohtuulliset taidot äidinkielessä ja yhdessä valitsemassaan itselle vieraassa kielessä.

Ruotsissa on kehitetty ratkaisu tähän poikia koskevaan ongelmaan. Siellä on mahdollista vaihtaa toisen vieraan kielen opinnot oman äidinkielen lisätunteihin. Ruotsalaisen pojan ei ole pakko opiskella toista vierasta kieltä, mutta jos hän aloittaa toisen kielen opiskelun, hän voi halutessaan lopettaa sen. Esimerkiksi lukuvuonna 2010-2011 Ruotsissa opiskeli englannin lisäksi jotain vierasta kieltä kuudennen vuosiluokan pojista noin 2/3 osaa (69,7 %), mutta yhdeksännen vuosiluokan pojista jonkin verran pienempi osa eli 61,4 %. Luvuista voidaan tehdä kaksi mielenkiintoista havaintoa. Ensiksi, vain runsas puolet ruotsalaisista peruskoulun päättövaiheen pojista opiskeli kahta vierasta kieltä. Toiseksi, kuten lukujen erotuksesta (8,3 %) voidaan päätellä, moni ruotsalainen poika käyttää mahdollisuutta lopettaa toisen vieraan kielen opiskelun.

Kansalaisaloite - pakkoruotsi pois

Käy kannattamassa ruotsi valinnaiseksi kansalaisadressia jotta pääsemme opiskelemaan tärkeitä sivistyskieliä emmekä jää mikrokielen vangiksi. Pankkitunnuksilla kannatus tapahtuu minuuteissa.

Monikielinen Suomi - ruotsi valinnaiseksi

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1939

Ruotsia opiskellaan vain Suomessa. Ruotsi ei koskaan yhdistä kahta ulkomaalaista. Ruotsi ei ole mikään sivistyskieli.

Pakkoruotsi asettaa suomalaiset alistettuun asemaan koska joudumme luovuttamaan äidinkielenedun ruotsinkielisellle.