ymmerdä caikein mielen.
Näin perusteli alkupuheenvuorossaan Rukouskirjan suomentamista Mikael Agricola, tuo Pernajassa keskiajalla syntynyt lahjakas mies.
Kun suomen kielen asema oli vielä heikko, koulutuksen ollessa ruotsin kielistä, murteiden osuuskin laaja, katsoi tuo kielellellisesti lahjakas Turun piistpa Mikael Agricola, olevan välttämätöntä saada aikaan suomalainen kirjakieli.
Niinpä hän vapaa-aikanaan työskenteli, ja julkaisi omilla varoillaan Uuden Testamentin suomennoksen. Mikael oli muuten ensimmäinen pappi, joka sai avioitua uskonpuhdistuksen jälkeen maassamme.
Tuo kasvuympäristö kaksikielisessä Pernajassa lie osana nuoren Mikaelin kielelliseen lahjakkuuteen, oletetaan hänen olleen syntyperältään suomalainen Mikael Olavinpoika, mutta varmaa tietoa siitä ei ole.
Sukunimihän on Viipurin latinan opiskelun aikoihin otettu Agricola, (lat.maanviljelijä) joten vain rakkaus omaan kansaan, ja suomen kielen kehittäminen ja nostaminen maamme ykköskieleksi jäänee historiaan.
Hymyilyttää ajatellessani etunimenkin olevan enteellinen Mikael, suojelija,...sitäkin hän todella oli!
Näin perusteli alkupuheenvuorossaan Rukouskirjan suomentamista Mikael Agricola, tuo Pernajassa keskiajalla syntynyt lahjakas mies.
Kun suomen kielen asema oli vielä heikko, koulutuksen ollessa ruotsin kielistä, murteiden osuuskin laaja, katsoi tuo kielellellisesti lahjakas Turun piistpa Mikael Agricola, olevan välttämätöntä saada aikaan suomalainen kirjakieli.
Niinpä hän vapaa-aikanaan työskenteli, ja julkaisi omilla varoillaan Uuden Testamentin suomennoksen. Mikael oli muuten ensimmäinen pappi, joka sai avioitua uskonpuhdistuksen jälkeen maassamme.
Tuo kasvuympäristö kaksikielisessä Pernajassa lie osana nuoren Mikaelin kielelliseen lahjakkuuteen, oletetaan hänen olleen syntyperältään suomalainen Mikael Olavinpoika, mutta varmaa tietoa siitä ei ole.
Sukunimihän on Viipurin latinan opiskelun aikoihin otettu Agricola, (lat.maanviljelijä) joten vain rakkaus omaan kansaan, ja suomen kielen kehittäminen ja nostaminen maamme ykköskieleksi jäänee historiaan.
Hymyilyttää ajatellessani etunimenkin olevan enteellinen Mikael, suojelija,...sitäkin hän todella oli!
Vastaukset 10
Vanhimmat
Agricola oli monilahjakkuus, arkisesti voisi sanoa joka paikan höylä. Olisikohan se hänen itsensä luomalla ruotsin ja latinan mallin mukaan kehitetyllä kirjoitetulla kielellä ollut " ioca paican höwle". Olisi yhdelle mieelle ollut jo valtava elämäntyö kirjakielen luominen murteiden perustalta, länsimurteiden yksinkertaisemman rakenteen ja itämurteiden rikkaiden sanavarojen pohjalta. Hän oli myös hengen mies, uskonpuhdistaja, kouluttaja, piispa, valtiomies ja diplomaatti. Argricola kuoli palatessaan Moskovasta rauhanneuvottelusta.
Koska suomea puhuttiin vain murteina kansan keskuudessa ja ruotsi oli sivistyneistön kieli, tarvittiin paljon eri alojen uudissanastoa. Siinäkin Agricola oli luova , ja monet sanat ovat jääneet elämään, esimerkiksi hallitsija, alamainen, korkeakouu, mielivalta, perisynti. Monia on käytöstä poistunut...harmi, koksa olisivat niin hauskalta kuulostavia : korvapuustella (lyödä korvalle), maahedelmä (juures) , nenäsilmät (silmälasit), edespuhua (luvata). Nämä sanat löytyivät päivän Hesarista, kuten tämä testikin, joka on aika vaikea ja mielestäni sisältää turhan paljon slangia. Murteitakin siinä olisi saanut olla.
http://www.hs.fi/kulttuuri/a1305944836524
Suomen kirjakielen isän ja suomen kielen päivän kunniaksi nostamme lipun salkoon.
On myös Eliaksen nimipäivä, muistakaamme Elias Lönnrotia kansalliseepoksemme luojan sekä kielen ja monen muunkin alan monitoimimiehenä .
Lopuksi : arvatkaapa, mitä tarkoittaa "kiuascostaia", jota sanontaa Agricola käytti Jumalasta !
Tulikuumaa kiuashöyryä tulee mieleen vaan :D Ei nuo senaikaiset kuvailmaisut ole helppoja nekään. Aivan kuin H.S:n kielitestissä nykyslangi sanatkaan.
Tulokseni oli 16/25, ja kannustuksena kielellinen lahjakkuus, kehoituksella käyttää kieltä.
Iloa tuottaa sekä lukea muiden ajatuksia, että itsekin kirjoittaa, silloin kun jokin asia valloittaa mielen.
Ihan odotin Ramoonan laajalla tietomäärällä osallistumista, josta on saanut muutamien muiden sanataitajien rinnalla nauttia.
Useimmiten hyvä kirjallinen tai suullinen ulosanti, solahtaa tajuntaan vaivattomammin kuin takelteleva, aiheesta tosin riippuen.
Kuitenkaan sanasujuvuus ei ole kaikkein ratkaisevin, kyllä asiasisältö avuttomastikin esitettynä, saa mielenkiinnon heräämään, kun sen aitous lyö läpi.
Yritin Wikistä hakea, mitä oli ne aakkoset, joilla oli kirjoitettu virsikirjoja ja jopa koulun oppikirjoissa oli tekstiä, joka täytyi osta "suomentaa", mutta en löytänyt, sillä sellaisia kirjaimia ei taida olla olemassakaan tietsikoilla.
Minulla on jokunen kirja sellaisella kirjoitettu ja osaan lukeakin niitä, mutta millä nimellä ne ovat
Meidän taloyhtiö ei näe hyväksi liputtaa tänään. Kunnioitetaanko tällä tavoin uusia asukkaita, jotka ovat kotoisin eri maista ja yhteiskunnista? Yhteisömme alkaa olla monikulttuurinen kielten sekamelska, eikä tulijoilla ole varmaankaan aavistustakaan, kuka on Agricola.
Tuossa kuunnellessani ykköaamussa arkkipiispa Kari Mäkisen haastattelua, tuli mieleen juuri toisenlaisten kulttuurien kasvatit, joille ei kielemme sankarithahmot edusta samaa kuin meille.
Vaikea on uskoa yksittäisen taloyhtiön hienotunteisuus syistä jättävän lipun nostamatta, lupa on iloita omasta äidinkielestämme, mutta annetaan silti arvo muillekin kieliryhmille. Joka yhteisössä on oma identiteetti tärkeä, saati sitten vieraassa maassa!
Paljon ajatuksia antoi tuo ajankohtaisia asioita käsittelevä haastattelu, ihailuani herätti haastattelija Seija Raution hymyilevän lämmin säteily.
Turistit kertovat videolla: Suomen kauneimmat sanat kuulostavat pehmeiltä ja mukavilta.
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/turistit-kertovat-videolla-suomen-kauneimmat-sanat-kuulostavat-pehmeilta-ja-mukavilta/5833970
Testiin mukaan valitsimme suomalaisten kauneimmiksi sanoiksi arvioidusta luettelosta kuusi sanaa:
suudelma, rakkaus, äiti, mummi, lumi ja aamu.
````````` `````` ``` ``````` ```` `````
Ihmemies tuo Mikael, kun ennakoi "somen kielen" jo
yli 500 vuotta ennen muita.
Sama sytytti minullakin. On ne aikamoisia vaan nuo enkelit!
Öitä :D
Kristiina 23:lle
https://fi.wikipedia.org/wiki/Fraktuura
Agricolan raamatunkäännöshän vaikutti kielen muotoutumiseen.
Paljon on kieli muuttunut niistäkin ajoista.
Nykyään vähän surettaa se, kun vierassanoja istuu kieleen niin paljon.
Kun kulkee kaupunkien kaduilla, harvassa ovat ne yritykset joilla on suomenkielinen nimi.
Agricolahan myös loi uudissanoja, esim. hallitus, hengellinen, isänmaa, vuodenaika.
Hänhän kuoli sairauskohtaukseen tullessaan Moskovasta.