sinivuokko

Heikkouden hetket
ja musta pimeys
eivät olekaan
hukkaan heitettyä aikaa.
Kun odottaa
ja on hiljaa
sielukin itää ja kasvaa.
Kauneus ilmaisee itsensä.
Eikä edes himo
tai anastus
voi peittää kiurun laulua
ja hento varsi kukoistaa
kilpaa auringon kanssa.
ja on vahva
ja näkyy elämän upeat
värit
*hymy halit *

rakkausonkyynelissäkin kirjoitti:

Heikkouden hetket
ja musta pimeys
eivät olekaan
hukkaan heitettyä aikaa.
Kun odottaa
ja on hiljaa
sielukin itää ja kasvaa.
Kauneus ilmaisee itsensä.
Eikä edes himo
tai anastus
voi peittää kiurun laulua
ja hento varsi kukoistaa
kilpaa auringon kanssa.
ja on vahva
ja näkyy elämän upeat
värit
*hymy halit *

Lue lisää

Myötätunto. Rakkaus. Aina sinun elämässä.

Murheellista
kovin murheellista
on ilo
jos se ei ole läsnä
vaan on poissa
Suuri ilo on
niin suuri
että sitä on vaikea nähdä.
Sinulle myötätuntoa
ja rakkautta
jokaiseen hetkeen
ja se näkymätön hymy.
*kiitos*
*hymy halit*

rakkausonkyynelissäkin kirjoitti:

Murheellista
kovin murheellista
on ilo
jos se ei ole läsnä
vaan on poissa
Suuri ilo on
niin suuri
että sitä on vaikea nähdä.
Sinulle myötätuntoa
ja rakkautta
jokaiseen hetkeen
ja se näkymätön hymy.
*kiitos*
*hymy halit*

Lue lisää

Murheestani vaikenen
syvimmästä, kipeimmästä
En voi sitä sanoittaa
Sen voi vain aavistaa
Paljon sanoja turhia
Paljon naamioita,
Paljon.
Yksi on pehmeä sisin
Sen rakkaus tavoittaa
Silmät hiljaa silmiin katsahtaa
Huomaa paljon, tunnistaa
En pääse pakoon katsetta
En voi muuttaa tilannetta
Olen yksin katsoessaan
Olen aseeton tarkastellessaan
Miten muuten voisin itseni näyttää
Naamion sopivan tilanteeseen käyttää
Olen vain hiljaa hämillään
Suoraan sisimpään
Niin katsoi hän.

Sinivuokolle
musta multa
lumi ja jää
kuten kivikkokin
ovat naamioita.
Tarvitaan monet itkut
sateet
mutta ennenkaikkea rakkaus
aurinko
sulattamaan jää ja lumi
säde sisimmästä
todellisesta hengestä
joka valaisee ruumiin.
ja hento varsi uhmaa
kivikkoakin
nousee
ja näyttää todelliset kasvonsa
-sinen-
mutta myös näyttää
elämän tuoksun
kuin henki kulkisi
ensimmäisen kerran vuosiin
kuin nikamakäsittelyn
jäljiltä
nesteet ja henki virtaavat
ilman esteitä
läpi kehon
ja naamarit , kyhmyt katoaa.
Niin tuo säde
-katse-
-rakkaus-
on ihmeellinen voima
jonka kokeminen pelottaa.
mutta sinivuokkoa
ei voi kuin ihailla.
*hymy halit*

Onko rakkaus
Liian iso sana
Sen käyttö pyhäinhäväistys
Ilkeä palstairvistys
Voiko sitä rumaan maalata
Lian keskeltä havaita
Onko rakkaus
Hampaaton hymy
Haiseva ohikulkija
Liimanhajuinen nuori
Itseään kauppaava huora
Löytyykö rakkaus laatuajasta
Treenatusta kropasta
hoidetusta olemuksesta
Rakkaus
Liian iso sana
Laitetaan pannaan

Kasvunkohuomaan kirjoitti:

Onko rakkaus
Liian iso sana
Sen käyttö pyhäinhäväistys
Ilkeä palstairvistys
Voiko sitä rumaan maalata
Lian keskeltä havaita
Onko rakkaus
Hampaaton hymy
Haiseva ohikulkija
Liimanhajuinen nuori
Itseään kauppaava huora
Löytyykö rakkaus laatuajasta
Treenatusta kropasta
hoidetusta olemuksesta
Rakkaus
Liian iso sana
Laitetaan pannaan

Lue lisää

Rakkaus. Kun on rakkautta, se ei ole koskaan liian iso sana. Täällä sitä vaan käsitellään huonosti. Ei sitä arvosteta.

Jos ei ole oppinut
rakkauden ensimmäistä
periaatetta
-rakasta lähimmäistä
kuin itseäsi -
voi käydä kuten kuvaat
-rakastatko itseäsi???-
kuulisin mielelläni mitä vastaat!!!
Toisen ilahduttaminen
voi tuottaa mielihyvää
että tekee jopa mieli
kiittää häntä siitä
ja onnellinen se
joka saa olla oma itsensä.
*hymy halit*

toisillesuuriasia kirjoitti:

Rakkaus. Kun on rakkautta, se ei ole koskaan liian iso sana. Täällä sitä vaan käsitellään huonosti. Ei sitä arvosteta.

Joskus kokenut sen, likaisen kädenpuristuksen, silti niin suuren rakkauden. Ei rakkaus ole liian suuri sana, se mahtuu pieneen sydämeen, jokaiseen hetkeen, ihan jokaiseen.
Kärsiikö rakkaus inflaation? Voiko sitä käsitellä huonosti? Vai onko se rakkautta ensinkään.

toisillesuuriasia kirjoitti:

Rakkaus. Kun on rakkautta, se ei ole koskaan liian iso sana. Täällä sitä vaan käsitellään huonosti. Ei sitä arvosteta.

Rakkaus on.
Jos sitä ei olisi
Miksi emme arvostaisi
edes itseämme???
Kaikki joutuvat silti
kohtaamaan rakkauden
oikean rakkauden
ennemmin tai myöhemmin!!!
Ihmisen aurinko on
ihminen itse.
Onni tulee osaksesi
jos välität toisista,
uskallat antautua tunteille,
ja annat huomion lähimmäiselle.
*hymy halit*

Kasvunkohuomaan kirjoitti:

Joskus kokenut sen, likaisen kädenpuristuksen, silti niin suuren rakkauden. Ei rakkaus ole liian suuri sana, se mahtuu pieneen sydämeen, jokaiseen hetkeen, ihan jokaiseen.
Kärsiikö rakkaus inflaation? Voiko sitä käsitellä huonosti? Vai onko se rakkautta ensinkään.

Lue lisää

Joka rakastaa, toivoo sitä muillekin.

Asia oli yleishuomio joidenkin ihmisten tavoista kirjoitella, ei kohdistunut tähän ketjuun niinkään.

rakkausonkyynelissäkin kirjoitti:

Jos ei ole oppinut
rakkauden ensimmäistä
periaatetta
-rakasta lähimmäistä
kuin itseäsi -
voi käydä kuten kuvaat
-rakastatko itseäsi???-
kuulisin mielelläni mitä vastaat!!!
Toisen ilahduttaminen
voi tuottaa mielihyvää
että tekee jopa mieli
kiittää häntä siitä
ja onnellinen se
joka saa olla oma itsensä.
*hymy halit*

Lue lisää

Niin. En tiedä. Opettelen vasta.

Kasvunkohuomaan kirjoitti:

Onko rakkaus
Liian iso sana
Sen käyttö pyhäinhäväistys
Ilkeä palstairvistys
Voiko sitä rumaan maalata
Lian keskeltä havaita
Onko rakkaus
Hampaaton hymy
Haiseva ohikulkija
Liimanhajuinen nuori
Itseään kauppaava huora
Löytyykö rakkaus laatuajasta
Treenatusta kropasta
hoidetusta olemuksesta
Rakkaus
Liian iso sana
Laitetaan pannaan

Lue lisää

Tarkoitan sitä kuvaa, joka rakkauteen liitetään... Miksi rakkaus ei voisi ilmetä eri tavoin. Erilaisissa ihmisissä, erilaisuudessa, heikkoudessa, ihan missä vain hetkissä. Inhoan sitä mainoskuvaa, joka pienentää rakkauden niin suppeaksi niin ihmisen inhimillistä ihannetta koskevaksi. Miksi rakkaus ei voisi tulla esiin yllättävästi. Olen viehättynyt löytämään rakkautta silloin, kun minusta ei tunnu siltä. Vähän kuin voikukka asfaltin raosta. Se voi syntyä hetkessä.

On erilaisia kukkia.
-nautinto-
-omistaminen-
-halu-
-usko-
-toivo-
-rakkaus-
ensimmäiset kolme
syntyy rakkauden
rikkaruohot.
Usko, toivo ja rakkaus
ja syntyy
rakkauden sinivuokot.

Kasvunkohuomaan kirjoitti:

Tarkoitan sitä kuvaa, joka rakkauteen liitetään... Miksi rakkaus ei voisi ilmetä eri tavoin. Erilaisissa ihmisissä, erilaisuudessa, heikkoudessa, ihan missä vain hetkissä. Inhoan sitä mainoskuvaa, joka pienentää rakkauden niin suppeaksi niin ihmisen inhimillistä ihannetta koskevaksi. Miksi rakkaus ei voisi tulla esiin yllättävästi. Olen viehättynyt löytämään rakkautta silloin, kun minusta ei tunnu siltä. Vähän kuin voikukka asfaltin raosta. Se voi syntyä hetkessä.

Lue lisää

Löytääkö rakkauden etsimällä?

Kasvunkohuomaan kirjoitti:

Tarkoitan sitä kuvaa, joka rakkauteen liitetään... Miksi rakkaus ei voisi ilmetä eri tavoin. Erilaisissa ihmisissä, erilaisuudessa, heikkoudessa, ihan missä vain hetkissä. Inhoan sitä mainoskuvaa, joka pienentää rakkauden niin suppeaksi niin ihmisen inhimillistä ihannetta koskevaksi. Miksi rakkaus ei voisi tulla esiin yllättävästi. Olen viehättynyt löytämään rakkautta silloin, kun minusta ei tunnu siltä. Vähän kuin voikukka asfaltin raosta. Se voi syntyä hetkessä.

Lue lisää

Tämä on hyvä päivä
untuvainen kirje
kourallinen riisiä
minua rakastetaan.
oppi metsässä
heikkona , harhaillen
hentona vartena.
julmuus ei voi kasvaa
sinivuokkoja nopeammin.
*hymy halit*

ennemminyllätys kirjoitti:

Löytääkö rakkauden etsimällä?

Se on paradoksi. Etsivä löytää.

Lasi juotavaa
pala leipää
Pöytä
pari tuolia
kynttilä
ei kiirettä
kuin nähdä sinivuokko
maljakossa
ja katsoa toista silmiin
ja kokea katseen kosketus
*hymy halit*

rakkausonkyynelissäkin kirjoitti:

Rakkaus on.
Jos sitä ei olisi
Miksi emme arvostaisi
edes itseämme???
Kaikki joutuvat silti
kohtaamaan rakkauden
oikean rakkauden
ennemmin tai myöhemmin!!!
Ihmisen aurinko on
ihminen itse.
Onni tulee osaksesi
jos välität toisista,
uskallat antautua tunteille,
ja annat huomion lähimmäiselle.
*hymy halit*

Lue lisää

Lainasin:
Onni tulee osaksesi

jos välität toisista,

uskallat antautua tunteille,

ja annat huomion lähimmäiselle.

Nämä sanat, mietin itseäni,
olisikohan minulla vielä jotain annettavaa toisille. Miksi tämä tuntui ankaralta...? Arkea ajatellen. Syvällisemmin se on rakkaus, rakkautta löytyy.

Rakastan ja välitän, tahtoisin toisille vain hyvää. Tiedän myös, että minua rakastetaan.

Mutta uskaltaa antautua tunteille, ei ole siitä kiinni.

Rakastan.

Koti kukat onni on
voimanlähde tavaton
Oikein siis lahja käytä
rakkauden käsky täytä.
*hymy halit*
ps.sinivuokot on suojeltu

Kun katsot ketoa.
Yksikään kasvi ei ole
täydellinen.
Mitä lähempää katsot
näet virheitä
epätäydellisyyttä.
Kun katsot etäältä
näet upean loiston.
Upea tilkkutäkki
jossa jokainen täydentää
toistaan
ja jokainen on mitä on
ja jokaiselle löytyy
kasvinkumppani.
*hymy halit*

En ole kiinnostunut näkemään kukkaloistoa. Pahoittelut, liian pliisua. Pitää olla särmää. Riitasointua, pidän sellaisesta . Ukkosta ja salamoita. Enkä pidä hymyhaleista, ne ovat oksettavia. Ihmisen pitää olla vähemmän naminami ja pusipusi -tyylinen. Tuosta tulee mieleen klovnin kliseinen puhe. Voin pahoin maailmassasi, mutta halusin silti siihen kurkistaa, löytyisikö sieltä jotain kiinnostavaa. Kaikkea hyvää kuitenkin.

Kasvunkohuomaan kirjoitti:

En ole kiinnostunut näkemään kukkaloistoa. Pahoittelut, liian pliisua. Pitää olla särmää. Riitasointua, pidän sellaisesta . Ukkosta ja salamoita. Enkä pidä hymyhaleista, ne ovat oksettavia. Ihmisen pitää olla vähemmän naminami ja pusipusi -tyylinen. Tuosta tulee mieleen klovnin kliseinen puhe. Voin pahoin maailmassasi, mutta halusin silti siihen kurkistaa, löytyisikö sieltä jotain kiinnostavaa. Kaikkea hyvää kuitenkin.

Lue lisää

Sinivuokosta voi tulla virkavalta mieleen.

Kyllä silti pusipusi tyylikin on hyvä.

pikkukevennyssivusta kirjoitti:

Sinivuokosta voi tulla virkavalta mieleen.

Kyllä silti pusipusi tyylikin on hyvä.

Hahhaa :). Kiitti kevennyksestä!
On tietenkin, se on kiva maailma, kivojen ihmisten kiva maailma. Maailma tarvitsee kivoja juttuja ja paljon pusuja!

Harjoittele vähentämään vauhtia.
Älä kiihdy.
Äläkä hermoile.
Tee parhaasi
tyydy tuloksiin
Pystyt mihin vain
jos uskot siihen
jos säilytät maltin
ja huumorintajun.
Iloitse tielläsi
sinun on kaikki
mikä elämässä elää.
Myös rakkaus.
*hymy halit*

rakkausonkyynelissäkin kirjoitti:

Harjoittele vähentämään vauhtia.
Älä kiihdy.
Äläkä hermoile.
Tee parhaasi
tyydy tuloksiin
Pystyt mihin vain
jos uskot siihen
jos säilytät maltin
ja huumorintajun.
Iloitse tielläsi
sinun on kaikki
mikä elämässä elää.
Myös rakkaus.
*hymy halit*

Lue lisää

Et ymmärtänyt, mitä kirjoitin. Tyrkytät vain omaa näkemystäsi hyvästä, yrität tehdä minulle ryhtiliikettä. En pidä tuollaisesta. Jos olisit opettaja, olisit mielestäni huono opettaja.

Minun ei tarvitse yrittää, eikä tehdä mitään. Olen hyvä näin. Mielipiteeni ovat aitoja. Tyrkytät hymyhaleja, vaikka juuri yritin kertoa, etten halua naminamia, enkä kivaa pikku maailmankuvaasi.

Älä tule neuvomaan minua, miten mennä peilin eteen, jotta jotain näkisin. Valitsen itse peilini ja kuva, jonka se heijastaa ei ole se, millaisena sinä näet sen, ei edes ryhtiliikkeen seurauksena.

Kasvunkohuomaan kirjoitti:

Et ymmärtänyt, mitä kirjoitin. Tyrkytät vain omaa näkemystäsi hyvästä, yrität tehdä minulle ryhtiliikettä. En pidä tuollaisesta. Jos olisit opettaja, olisit mielestäni huono opettaja.

Minun ei tarvitse yrittää, eikä tehdä mitään. Olen hyvä näin. Mielipiteeni ovat aitoja. Tyrkytät hymyhaleja, vaikka juuri yritin kertoa, etten halua naminamia, enkä kivaa pikku maailmankuvaasi.

Älä tule neuvomaan minua, miten mennä peilin eteen, jotta jotain näkisin. Valitsen itse peilini ja kuva, jonka se heijastaa ei ole se, millaisena sinä näet sen, ei edes ryhtiliikkeen seurauksena.

Lue lisää

Minun maailmassani pitää olla pieniä monstereita, jotka kelluvat pienissä vesipuroissa uimapatjoillaan sulassa sovussa sinivuokkojen kanssa.

Kiertolainen lisänimeltään maantiekiitäjä sai ruokaa itselleen varastamalla kaupasta. Samaan aikaan kaupan yläkerrassa herra Mononen söi foie gras hanhenmaksapalleroita yhdessä vaimonsa kanssa kuunnellen Mozartin Requiemia.

Maantiekiitäjä nautiskeli varastettuja eineksiään läheisen puiston penkillä. Puisto tarjosi hyvän paikan ohikulkijalle istahtaa penkille ja lepuuttaa väsyneitä jalkojaan hetken ennen matkan jatkumista.

Maantiekiitäjä siristeli silmiään aurinkoa vasten ja näki, miten sinivuokkoja kasvoi rykelminä puiston laitamilla. Puisto oli suosittu suojainen keidas keskellä kaupunkimiljöötä ja pian heti ilmojen lämmettyä siellä näkyikin eri-ikäisiä kaupunkilaisia levittämässä kaupungin hyvinhoidetulle nurmelle vilttejään ja eväskorejaan. Vielä ei ketään muuta puistossa näkynyt, Mononen alkoi täristä kylmyydestä. Vielä oli aikaa siihen kun auringon lämmössä viivyteltäisiin. Hän muisteli Illalla kuulemaansa heleää mustarastaan laulua. Nyt sitä ei enää kuulunut.

Samalla kun maantiekiitäjä viimeisteli syömistään ja asetteli roskia kaupan räikeän keltaiseen muovipussiinsa, hän katseli sinivuokkoja, jotka kasvoivat ryppäinä puiston oikealla sivulla. Kauniita ne olivat. Maantiekiitäjä unohti ne kuitenkin pian, hänen oli lähdettävä. Hänellä oli suunnitelmia illan varalle.

Illalla sekä Mononen että maantiekiitäjä rakastelivat kiihkeästi naisen kanssa. Toinen rakasteli pitkäaikaista vaimoaan, haaveillen samalla työpaikan runsasmuotoisen, nuoren harjoittelijatytön kuumista pakaroista ja toinen rakasteli naisen kanssa, jolta irtosi aina tarvittaessa kunhan maksusta sovittiin. Maantiekiitäjä halusi juuri tätä naista. Maksullisen naisen rinnat pullottivat kaula-aukosta pehmeän kutsuvina, vaikka käsivarret olivat laihat ja pistojäljet näkyivät paikka paikoin läpi kalpeana kuultavasta ihosta.

Molemmat miehet saivat rakastelunsa päätteeksi järisyttävän orgasmin. Mononen vain jatkoi iltaansa ambulanssilla sairaalaan. Hänen verisuonensa oli viimein tukkeutunut verenpainelääkityksestä huolimatta.

Mononen kuoli samana iltana sairaalassa. Niin kuoli myös maantiekiitäjä hieman myöhemmin yöllä, nukkui pois puistoon sammahtaneena. Hautajaiset pidettiin molemmille.

Maantiekiitäjällä tilaisuudessa oli edustettuina pappi ja diakonit. Joku oli tuonut kukkia keltaisessa muovikassissa kirkon ovelle, kevään ensimmäisiä sinivuokkoja.

Monosen hautajaisissa oli paljon väkeä. Takarivissä oli nuori nainen, jota vaimo ei tuntenut. Kädessään hänelläkin kimppu sinivuokkoja, kevään ensikukkia. Nainen näytti kutsuvalta kimppu kädessään. Vaimo unohti vieraan kuitenkin pian ja mietti mielessään edesmennyttä miestään. Hän oli hyvä mies, mutta rakasti liikaa rasvaista ruokaa. Jos hän ei olisi syönyt liikaa etenkään rakastamiaan hanhenmaksapalleroita, hän voisi edelleen olla elossa. Hänen hyvä ja rakas miehensä.

Nuoren naisen silmissä oli kyyneleitä, vaimo ei niitä huomannut. Taustalla soi Monosen rakastama Mozartin Requiem lacrimosa.

Sinulla on oikeus
mielipiteeseesi,
mutta muista
totuus ei pala
tulessakaan
ja totuus on sisäinen
ääni
jota on kuunneltava
ja se ääni on rakkaus.
*hymyt*

Tie
Totuus
ja elämä.
Tiensä voi valita.
Totuus on
mutta itselleen
voi sitäkin selitellä
kuten elämääkin
mutta totuus
on joskus kohdattava
ja kuunneltava
omantunnon ääntä.
Minua ei tarvitse kuunnella
enkä ole opettaja
Kerron vain mitä
itse olen oppinut
ja siitä voi jokainen
sanoa mielipiteensä
mutta se on minun oppini
ja toivon samoin
että uskallat kertoa
oman oppisi
ja miten rakastat
ja mikä on rakkautesi!!!
Elämä on toisen kunnioittamista
ja toisen hyväksymistä
selleisena kuin hän on
eikä toisen tuomitsemista
vaan anteeksiantoa
*hymyt*

rakkausonkyynelissäkin kirjoitti:

Tie
Totuus
ja elämä.
Tiensä voi valita.
Totuus on
mutta itselleen
voi sitäkin selitellä
kuten elämääkin
mutta totuus
on joskus kohdattava
ja kuunneltava
omantunnon ääntä.
Minua ei tarvitse kuunnella
enkä ole opettaja
Kerron vain mitä
itse olen oppinut
ja siitä voi jokainen
sanoa mielipiteensä
mutta se on minun oppini
ja toivon samoin
että uskallat kertoa
oman oppisi
ja miten rakastat
ja mikä on rakkautesi!!!
Elämä on toisen kunnioittamista
ja toisen hyväksymistä
selleisena kuin hän on
eikä toisen tuomitsemista
vaan anteeksiantoa
*hymyt*

Lue lisää

Niin.
Kolikon kääntöpuoli
Molemmat puolet on
Sama raha ja sama arvo.
Olet hyvin rakastettava kirjoitustesi perusteella.
Eniten kuitenkin siksi,
ettei ole toista sinunlaista ihmistä.
Ei toista samanlaista kirjoittajaa.
Totuuden torvi,
jonka sanoja silti ihailen.
Hyvä moraalinen kivijalka.
Seesteinen ja säännöllinen
In Jesus name,
bless you dear!

Ps. Halaus on hyvä juttu, tuuli kääntyy...

rakkausonkyynelissäkin kirjoitti:

Tie
Totuus
ja elämä.
Tiensä voi valita.
Totuus on
mutta itselleen
voi sitäkin selitellä
kuten elämääkin
mutta totuus
on joskus kohdattava
ja kuunneltava
omantunnon ääntä.
Minua ei tarvitse kuunnella
enkä ole opettaja
Kerron vain mitä
itse olen oppinut
ja siitä voi jokainen
sanoa mielipiteensä
mutta se on minun oppini
ja toivon samoin
että uskallat kertoa
oman oppisi
ja miten rakastat
ja mikä on rakkautesi!!!
Elämä on toisen kunnioittamista
ja toisen hyväksymistä
selleisena kuin hän on
eikä toisen tuomitsemista
vaan anteeksiantoa
*hymyt*

Lue lisää

Kuinka hyvä itse olet kuuntelemaan ja toimimaan sisäisen äänesi mukaan? Mikä on totuus kun sen perään huutelet?

Kasvunkohuomaan kirjoitti:

Minun maailmassani pitää olla pieniä monstereita, jotka kelluvat pienissä vesipuroissa uimapatjoillaan sulassa sovussa sinivuokkojen kanssa.

Kiertolainen lisänimeltään maantiekiitäjä sai ruokaa itselleen varastamalla kaupasta. Samaan aikaan kaupan yläkerrassa herra Mononen söi foie gras hanhenmaksapalleroita yhdessä vaimonsa kanssa kuunnellen Mozartin Requiemia.

Maantiekiitäjä nautiskeli varastettuja eineksiään läheisen puiston penkillä. Puisto tarjosi hyvän paikan ohikulkijalle istahtaa penkille ja lepuuttaa väsyneitä jalkojaan hetken ennen matkan jatkumista.

Maantiekiitäjä siristeli silmiään aurinkoa vasten ja näki, miten sinivuokkoja kasvoi rykelminä puiston laitamilla. Puisto oli suosittu suojainen keidas keskellä kaupunkimiljöötä ja pian heti ilmojen lämmettyä siellä näkyikin eri-ikäisiä kaupunkilaisia levittämässä kaupungin hyvinhoidetulle nurmelle vilttejään ja eväskorejaan. Vielä ei ketään muuta puistossa näkynyt, Mononen alkoi täristä kylmyydestä. Vielä oli aikaa siihen kun auringon lämmössä viivyteltäisiin. Hän muisteli Illalla kuulemaansa heleää mustarastaan laulua. Nyt sitä ei enää kuulunut.

Samalla kun maantiekiitäjä viimeisteli syömistään ja asetteli roskia kaupan räikeän keltaiseen muovipussiinsa, hän katseli sinivuokkoja, jotka kasvoivat ryppäinä puiston oikealla sivulla. Kauniita ne olivat. Maantiekiitäjä unohti ne kuitenkin pian, hänen oli lähdettävä. Hänellä oli suunnitelmia illan varalle.

Illalla sekä Mononen että maantiekiitäjä rakastelivat kiihkeästi naisen kanssa. Toinen rakasteli pitkäaikaista vaimoaan, haaveillen samalla työpaikan runsasmuotoisen, nuoren harjoittelijatytön kuumista pakaroista ja toinen rakasteli naisen kanssa, jolta irtosi aina tarvittaessa kunhan maksusta sovittiin. Maantiekiitäjä halusi juuri tätä naista. Maksullisen naisen rinnat pullottivat kaula-aukosta pehmeän kutsuvina, vaikka käsivarret olivat laihat ja pistojäljet näkyivät paikka paikoin läpi kalpeana kuultavasta ihosta.

Molemmat miehet saivat rakastelunsa päätteeksi järisyttävän orgasmin. Mononen vain jatkoi iltaansa ambulanssilla sairaalaan. Hänen verisuonensa oli viimein tukkeutunut verenpainelääkityksestä huolimatta.

Mononen kuoli samana iltana sairaalassa. Niin kuoli myös maantiekiitäjä hieman myöhemmin yöllä, nukkui pois puistoon sammahtaneena. Hautajaiset pidettiin molemmille.

Maantiekiitäjällä tilaisuudessa oli edustettuina pappi ja diakonit. Joku oli tuonut kukkia keltaisessa muovikassissa kirkon ovelle, kevään ensimmäisiä sinivuokkoja.

Monosen hautajaisissa oli paljon väkeä. Takarivissä oli nuori nainen, jota vaimo ei tuntenut. Kädessään hänelläkin kimppu sinivuokkoja, kevään ensikukkia. Nainen näytti kutsuvalta kimppu kädessään. Vaimo unohti vieraan kuitenkin pian ja mietti mielessään edesmennyttä miestään. Hän oli hyvä mies, mutta rakasti liikaa rasvaista ruokaa. Jos hän ei olisi syönyt liikaa etenkään rakastamiaan hanhenmaksapalleroita, hän voisi edelleen olla elossa. Hänen hyvä ja rakas miehensä.

Nuoren naisen silmissä oli kyyneleitä, vaimo ei niitä huomannut. Taustalla soi Monosen rakastama Mozartin Requiem lacrimosa.

Lue lisää

Luurilla ei näköjään kannata kirjoittaa tarinoita nopeasti, niistä tulee hajanaisia ja töksähteleviä..Mikähän hulluuspuuska tuokin oli, ai että mä nauran! Kootut kertomukset, voe elämä!

Kyllä täällä pää helposti pehmenee. Olen nauranut usein tälle mielettömyydelle. Eihän tuo turhasta ole syntynyt, tuo sana siis, mielettömyys. Se kuvaa tätä tunteiluani täällä.

Joku voi kiittää itseään, on tehnyt lähtemättömän vaikutuksen.

Hätäilemättä
levollisin mielin
kuten lampaan vieressä
kulkevat karitsat
tai susilapsen pennut
asetamme tikapuut
vasten taivaan reunaa.
Kiipeämme
vaikka muut vasaroivat
unelmia tomuksi.
Askel askelmalta
katoaa utu
harso ohenee
näemme mielettömän
maailman
ja uskallamme astua
hetkeksi onnelliseen
maailmaan
ja saamme hetken
tuntea sinivuokon hymyn.
Keneltä ja miksi meidän
tulisi pyytää lupa
tuntea mieletön maailma.
Lähtemätöntä
on askeleet
nousta pilvien yläpuolelle.

Sinivuokon hymy, onpas se veikeä ajatus :). Sun teksteissä on ilmaa hengittää. Painavia ajatuksia, joissa on silti myötätuulen eteenpäin puskeva voima. Vähän sokerinenkin se tyyli on, mutta kivalla tavalla makea. Tällaista tuli mieleen...

Onko niin, että jotkut unelmat on hyväkin särkyä? Toisaalta jostain unelmasta pitää kiinni loppuun asti kuin minä teen.

Ilman unelmia
söisimme kaskinauriita
matkaisimme härkävankkureilla
ja kiskoisimme toisiamme
tukasta luolaan.
Lapsen unelma
ja mikään ei ole mahdotonta.
Kuu taivaalta.
Paratiisi
ja mielikuvissa olemme siellä.
Unelmaa
ei pidä pilkata
ja parhaat unelmat
ovat epäitsekkäitä.
Tasa-arvo.
Oikeudenmukaisuus.
Viinitarha.
Joutilaisuus
leikkiä kuin lapsi.
Sano mitä haluat.
Unelma tarttuu kädestä.
Kaksin käsin.
Nuoli rinnassa.
Unelma olla perillä.
Sinä rakastat.
Suutele minulle siivet.
*onneksi on unelma*
ps.kiitos

Usko unelmaan.
Se toteutuu
tai ei
mutta tärkein on matka.
Opit miten
kulkea härkävankkureilla.
Jokainen askel
jokainen hengenveto
on unelma
kuin kukka tai hymy.
Ihme
kuten sinun halusi
tai tahtosi.
Syntyy sinun intohimosi
olla olemassa..
*usko intohimoosi*

Kuljen jatkuvasti vankkureilla. Ihmiset joita tapaan, tekevät samaa matkaa, luulevat että täytän heidän unelmansa.

rakkausonkyynelissäkin kirjoitti:

Usko unelmaan.
Se toteutuu
tai ei
mutta tärkein on matka.
Opit miten
kulkea härkävankkureilla.
Jokainen askel
jokainen hengenveto
on unelma
kuin kukka tai hymy.
Ihme
kuten sinun halusi
tai tahtosi.
Syntyy sinun intohimosi
olla olemassa..
*usko intohimoosi*

Lue lisää

Kirjoitin unelmasta. En ole varma edes, onko se unelma, mitä olen toivonut. Olen muutenkin epävarmassa olossa. Olen pohtinut asioita, onko hyvyys ja pahuus, oikeus ja vääryys todella niin kuin sen ajattelin.

Tekstejäni, joiden poistoa muuten pyysin, leimaa epävarmuus. Olen risteyksessä, en tiedä, mikä olisi oikein ja hyvää. Minulla on ollut valmis käsitys siitä aikaisemmin, vankka käsitys.

Nähdessäni paljon ikäviä asioita, olen yrittänyt löytää sille selitystä. Onko jonkun ihmisen elämä todella niin "arvoton" kuin se ulospäin näyttää. Voiko ns. oikea oppi tavoittaa ihmisen, joka on käytännössä katsoen toivoton. Miten rakkautta voi osoittaa silloin, kun ihminen on tuhonnut elämänsä täysin. Hänen elämänsä on ulkoapäin katsottuna väkivallan ja huonon moraalin turmelemaa. Voit olla tilanteessa sinivuokko hymyinesi, mutta auttaako se tätä ihmistä? Onko se tarpeen edes. Miten voit pistää pääsi tyynyyn tyynenä jos rakkautesi ei tavoittanut tätä onnetonta. Enhän ole kuitenkaan Jumala. Olen vain ihminen.

Jos eläisin elämääni ilman tätä todellisuutta, onnistuisin säästämään itseäni. Voisin hymyillä "puhtaana". En ryvettyisi kaiken lian keskellä vai onko se likaa, joka kenkiini tarttuu. Voiko näkemäni asiat liata minut. Voiko asenteeni ollakin likaisempi. Voiko oppini ollakin likainen, asettaen toisen rakkauteni ulkopuolelle? Olisi niin helppoa valita toisin ja asioida sekä askarrella lasten kanssa. Katsoa vilpittömiin silmiin ja ihastella kirjoittamatonta taulua. Olisihan se.

Kysyt paljon
pohdit paljon.
Itsetunto.
Mikä se on?
Miten se muuttuu???
Musta täplä
valkoisella paperilla.
Näet mustan
vaikka paperi
99,9% valkoista.
Taivaalla mustassa tähti
ja näet tähden
et mustaa.
On olemassa halu.
Muutos
-on itsetunto-
Rakasta itseäsi
Usko siihen
Luota siihen
On olemassa rakkaus
On olemassa luottamus
On olemassa nöyryys
On olemassa anteeksianto
putsata pöytä
Usko siihen
On olemassa hyväksyntä
On olemassa usko
On olemassa toivo
mutta ennenkaikkea rakkaus.
Kuuntele
-hiljaisuus puhuu-
jokeltaa kuin sinussa
oleva lapsi
laulaa rakkautta
kuin pesivä lintu
ja hautoo uutta
kun katsot kuiluun
näet tyhjyyden
mutta kohtaat omat kasvosi
äläkä pelästy
vaikka osaisi vain kontata
vaikka on ryppyinen
sillä rakkaus
opettaa lentämään
ja näkemään maailman
uusin silmin.
*voima halit *
ps.valjakon ajajalle hymy halit

Vai valjakon :D terkut sinne tosiaan.
Et ole kaikkitietävä sinäkään tietenkään. Et ymmärrä ristiriitaa, koska et elä siinä, joten on turhaa keskustella. Pidä se, maailma tarvitsee kaikenlaisia ihmisiä. Syvyys on suhteellista, miksi näen vain pintaa.

rakkausonkyynelissäkin kirjoitti:

Kysyt paljon
pohdit paljon.
Itsetunto.
Mikä se on?
Miten se muuttuu???
Musta täplä
valkoisella paperilla.
Näet mustan
vaikka paperi
99,9% valkoista.
Taivaalla mustassa tähti
ja näet tähden
et mustaa.
On olemassa halu.
Muutos
-on itsetunto-
Rakasta itseäsi
Usko siihen
Luota siihen
On olemassa rakkaus
On olemassa luottamus
On olemassa nöyryys
On olemassa anteeksianto
putsata pöytä
Usko siihen
On olemassa hyväksyntä
On olemassa usko
On olemassa toivo
mutta ennenkaikkea rakkaus.
Kuuntele
-hiljaisuus puhuu-
jokeltaa kuin sinussa
oleva lapsi
laulaa rakkautta
kuin pesivä lintu
ja hautoo uutta
kun katsot kuiluun
näet tyhjyyden
mutta kohtaat omat kasvosi
äläkä pelästy
vaikka osaisi vain kontata
vaikka on ryppyinen
sillä rakkaus
opettaa lentämään
ja näkemään maailman
uusin silmin.
*voima halit *
ps.valjakon ajajalle hymy halit

Lue lisää

Ps. Enkä tajunnut sanaakaan kirjoituksestasi, vähän höttöä, ei millään pahalla :). En kirjoittanut itsetunnosta vaan elämänkatsomuksesta. Liittyyhän se itsetuntoonkin, mutta. Olemme eri planeetalta :D

Toivon sinun löytävän
vastaukset pohdintoihisi.....

rakkausonkyynelissäkin kirjoitti:

Toivon sinun löytävän
vastaukset pohdintoihisi.....

Ei niihin taida olla vastausta. Elämään kuuluu kärsimys. Rakkaus on niissä kyynelissäkin. Rakkautta sinulle ja minulle. Meille kaikille, tarvitsemme sitä.

Rakkautta me tarvitsemme
ja sitä sinulle toivon ison sylillisen...

Kuuntele
Kunnioita
Kuvittele.
Myynti ei ole puhumista
vaan kuuntelua
suurimmaksi osin
ja vaikeneminen on kultaa
ellei osaa kuunnella
ja vain tieto
tuo oikeuden arvioida
ei kuvittelu.
Kaikilla
ei ole aikaa kuunnella
eikä keskittyä
kuulluun ymmärtämiseen
ja on helppo unohtaa
toisen kunnioittaminen.
ja myös rakkaus
ja sen ymmärtäminen.
*hymy halit*

On niissä rakkautta, en epäile sitä. On myös paljon haavoja joka puolella kehoa. Sellaista, jota hän pitää sisällään vaieten ja valiten hyvän. Rakastava, kaunis sielu on hän. Minun mielestäni on näin. En tunne häntä, mutta silti uskon näin.

Kiitos arviosta....

Pahoittelut arviosta

Halaus....

Edellinen kirjoitti:

Pahoittelut arviosta

Pysyn omien sanojeni takana enkä kirjoittanut tuota.

Halaus sinullekin....

Jokaiselle:
On yksi asia
joka kannattaa
tehdä hinnalla
millä hyvänsä.
Rakastaa
rakastaa
hillittömästi rakastaa
hintaa kysymättä.

Kysyn kuitenkin, mikä sinun hintasi olisi?

Rakkaudellani ei ole hintaa
eikä sitä voi ostaa eikä myydä
sillä rakkauteni on lunastettu
ja siihen luotan ja uskon...

Rakkaus on aina lahja, jos sen on saanut se säilyy jossain muodossa.Ennemmin tai myöhemmin näet sen merkityksen elämääsi.

rakkausonkyynelissäkin kirjoitti:

Halaus....

Lähetyksessä tänään: Iso halaus... ja :) ja <3.

lahja on
ja onnellinen se
joka sen saa
kiitos siitä
*halaus ja <3*

Joskus katselen vain lahjapapereita, koska pelkään avata itse pakettia... Ovat paperitkin hyvin kauniita, ne herättävät uteliaisuuden lahjan sisällöstä. Olen kiitollinen niistä papereistakin.
Joku tekee lahjoja papereineen huolella. Heillä on se luonto. Ihailen sitä luontoa. Toiset improvisoivat, lausuvat sanan tai kaksi, ehkä laulavat tai maalaavat. Niistä voi lukea rakkauden kieltä, kaipausta armaaseen. Tämän lahjan paperit pitävät sisällään niin kauniita kuvioita ja maisemia, että ihailen niitä mielellään. Kiitos.

Käsissä kukkien voima
et sä sille mitään voi
mut älä pelkää
ei rakkaudelle voi kääntää
selkää....
siitä on oltava onnellinen...
kuten sinivuokostakin...
*halaus ja rakkautta hetkiin kaikille*

En usko, että se on rakkautta.
Se on vain itseäni vaivaava asia.
Saisipa selvyyden kaikesta.
Olisin hyvin onnellinen.
Selvyydestä.

Kuuntele sisintä
ja toimi sen mukaan.
Rakkaus ei tule
ei mene
se on aina läsnä
ja se on yksinkertaista.
Siitä tulee osata nauttia
ja iloita hetkistä.
Moni kulkee silmät
ummessa
murheen murtamina
eivätkä ymmärrä
että rakkaus on läsnä
kuin sinivuokko
silmien edessä alastomana.
Jos ei rakasta
ei hengitä
vaan hukkuu
kostoon ja katkeruuteen.
Mutta syvyydestäkin
rakkaus on väkevämpi
tyhjyyttä
ja kiskoo kuiville.
*hymyilee sinivuokolle*

Sinivuokolta
älä kysy
miksi se kasvaa
kohti aurinkoa
pois pimeydestä.
Sisimmältäsi kysy
mikä on polkusi
ja mihin meet
Sydämeltä kysy
vieläkö sitä huvittaisi
päästä kotiin.

MIssä on koti?

Siellä
missä rakkautesi
ja siellä missä sydämeni....
Siellä missä on
hymy halini...

Vain jos rakkauteni sitä pyytää

Sen tiedät vain sinä

mutta rehellisyys on
toimia sen mukaan...
*halit*

Voisin sanoa sinulle
Kiitos sitä samaa,
mutta en sano.
Se pitää ymmärtää.

Raskas taakka
vaivalloinen matka
kantamuksena
sydämen surut
pettymykset.
Ne olisi pitänyt
heittää matkalle.
Mutta mitä sitten kantaisi?
Tietäisikö edes elävänsä???
Emme ole koskaan
liian vanhoja
kaivataksemme ja rakastaaksemme.
*hymy halit*