Miltä suomenkieli kuulostaa ulkomaaisesta?

Höttänpöttän tintten tyntten sökösökö hussa leippa roppusaappa oilokeutti.

Hyppyhyppy hyppyhyppy ryntyntyntyn ryntyntyntyn.

Minua on luultu kanadalaiseksi, joten en osaa sanoa, miten hauskaksi tai vihaiseksi minua on luultu.

Horjuvasta kielitaidosta kertoo myös se, että genetiivin jälkeinen substantiivi liitetään aina yhdyssanaksi, esim. "suomenkieli". Tosiasiassa käytäntö vaihtelee eri käsitteillä ja jopa yhteyksissä ja vaatii siis sekä tietoa että kielitajua.
Näitä erilaisia tunnusmerkkejä tulee varsinkin näillä palstoilla eteen jatkuvasti. Olisi suuri työ luetella ne kaikki. Onko kouluopetus huonoa vai eikö e vaikuta?

Olen kai kertonut seuraavat jutut tällä palstalla jo aiemminkin, olen pahoillani jos toistaminen jotakuta harmittaa.

Olen ”pitkän saksan” lukija, osallistunut kuukauden mittaiselle saksan kielen kurssille Saksassa, matkustellut siellä muutenkin ja myös käyttänyt saksaa aktiivisesti työssäni. Suullista saksaani on kehuttu joskus jopa nolostuttavilla ylisanoilla. Silti minulle kävi kerran Hampurin lentoasemalla näin: marssin infoon ja kysyin siellä istuvalta varttuneemmalta rouvashenkilöltä parhaalla saksallani, olisiko hänellä antaa minulle kaupungin karttaa.

— Haluatteko suomenkielisen laitoksen?
— Näytänkö minä todellakin niin suomalaiselta?
— Ette, mutta minä KUULEN sen AINA!

Etelämpänä Saksassa istuin kerran iltaa vanhan suomalaisen opiskelukaverini ja hänen saksalaisen tyttöystävänsä luona. Puhuimme yhteisenä kielenä saksaa. Jossakin vaiheessa iltaa isäntäni tuumi:

”Me suomalaiset puhumme saksaa kuin katerpillari!”

Kukaan ei ole mielestäni osannut ilmaista asiaa osuvammin.

Ihan samalta se kuulostaa ulkomaalaisesta kuin suomalaisestakin. Savo on tietysti asia aivan erikseen. Jos taas kiinnostaa, miltä kuulostaa, kun suomalainen puhuu ulkomaata, niin tuossa esimerkki:
https://www.youtube.com/watch?v=VaBxQPgQwrM

Aikanaan esitettiin TV:ssä Neil Hardwickin näytelmä "Kielipuoli potilas". Siinä suomalaiset puhuivat suomen malliin, mutta käsittämättömäksi väännetyssä muodossa. Siitä kyllä sai meikäläinenkin melko hyvän kuvan, miltä suomen kieli ulkopuolisesta kuulostaa.

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/12/12/kielipuoli-potilas

Amerikkalainen poikaystäväni aikoinaan inhosi suomen kovaa r-äännettä. Varsinkin kun sanoin jotain tyttökaveristani Marja-Leenasta, se kuulosti hänestä ihan kauhealta nimeltä. Eikä hän ikinä oppinut yhden toisen kaverin sukunimeä Pakarinen. Se myös kuulosti hänestä ihan järkyttävältä sen r-kirjaimen takia ja kun se vielä lausuttiin niin reippaasti, hän vielä luuli, että se kirjoitetaankin kahdella ärrällä. Koska siltä se hänen mielestään kuulosti.

Ei kysytty tässä yhteydessä, mutta minä puolestani inhoan syvästi amerikanenglantia. Brittienglanti kuulostaa ihan toiselta, hienostuneelta ja vähemmän päällekäyvältä.

Ehkä suomen kielessä kuulostaa eksoottiselta sanojen painotus. Kun kuuntelee unkarin kieltä niin, että ei varsinaisesti edes kuuntele vaan vain kuulee taustaäänenä, se kuulostaa hieman kuin suomelta. Samanlainen painotus sen tekee ja ehkä se runsas ä- ja ö-kirjainten esiintyminen myös vaikuttaa.

Wienin metrossa avokin kanssa suomea sokeltaessa joku paikallinen kysäs että mitä kieltä puhumme kun on niin kaunista. Meinasi naurattaa. Suomalaisen kyllä tunnistaa ulkomailla helposti rallienglannista joka on hävettävää kuultavaa. Aar vii in rait pleis? Kän juu help mii? Veer is reinsteissön?

Englantia äännetään maailmassa niin monella eri tavalla, että turha mitään suomalaisten puhetta hävetä! Kuunnelkaa vaikka miten arabimaissa puhutaan englantia. Ei kenenkään tarvitse osatakaan puhua englantia tasan samalla tavalla kuin silloin jos puhuisi sitä äidinkielenään. Me suomalaiset ollaan kauhean alemmuudentuntoisia ja ollaan ilkkumassa jopa toisillemme, jos joku ei osaa puhua vierasta kieltä tasan yhtä sujuvasti ja virheettömästi ja oikein ääntäen kuin joku jolle se on äidinkieli.

Kuinka hyvin ulkomaalaiset puhuu suomea? Naurattaako tai hävettääkö teitä heidän sekasotku-suomensa? Eikö tärkeintä ole, että yleensä puhutaan ja tullaan ymmärretyiksi puolin ja toisin? Viime viikolla kävin venäläisellä lääkärillä, joka puhui ihan ymmärrettävää suomea mutta tosi vahvalla aksentilla, olisiko sen pitänyt hävetä?

Taitaa olla suomalaisen kouluopetuksen syytä. Vieraan kielen oppitunnilla ei uskaltanut suutansa avata, jos ei takuuvarmasti tiennyt osaavansa, kielten opettajat oli kuin haukkoja ja vaativat kirjoittamaan, puhumaan ja ääntämään täysin virheettömästi. Auditorioissa istuttiin ja harjoiteltiin harjoittelemasta päästyäänkin englannin kielen sanoja ja lauseita, jotka piti osata toistaa juuri tasan samankuuloisesti kuin nauhalla puhuva aito englantilainen. Mitä varten?

Kun olin kaverin kanssa Ranskassa, niin sveitsiläiset luulivat suomenkieltä italiankieleksi

Oikeestaan olis hauska kuulla miltä ulkomaalaisesta kuulostaa oikein perinteinen etelä-pohjanmaan murre, uhkaavasti esitettynä: noita tuota per....e...jne.

Kauniilta, solisevalta, välillä vähän ärrrr värähtäen. Mystiseltä kieleltä josta ei saa yhtään kiinni.

Jos savolainen yrittää viäntää mitä tahasa niin sen huomaa kuka tahansa.

Frank Zappalle laitettiin Suomen keikalla piruttaan eteen Satumaan nuotit ja sanat., että soitapa poika. Myöhemmin hän kertoi, ettei, ettei hän en ehtinyt seuramaan sanoja, vaan lauleli jotain, joka kuulosti suomelta.
https://www.youtube.com/watch?v=6VqUiSdd3yM