Torstaina 14.4 kello 17:00 ELY-keskuksen edustaja saapuu Grandin Segerstråle-kabinettiin informoimaan sosiaali- ja terveyslautakuntaa ELY-keskuksen pyynnöstä kasvattaa kansainvälistä suojelua saavien kuntapaikkojen määrää. Listaan tässä 10 asiaa, joihin tämä kuntapaikkojen kasvattaminen vaikuttaa:
1. Talous
Yksi turvapaikanhakija kustantaa kunnalle ensimmäisenä kolmena vuotena 5-10 tuhatta euroa vuodessa, sillä valtio maksaa 2/3 kustannuksista ensimmäisen kolmen vuoden ajan. Tämän jälkeen kustannus tulee olemaan 20-30 tuhatta euroa vuodessa niin kauan kunnes turvapaikanhakija työllistyy.
2. Turvallisuus
Maahanmuuttajat syyllistyvät raiskauksiin 17 kertaa todennäköisemmin kuin suomalaiset. Puskaraiskaukset ja joukkoraiskaukset ovat lähes yksinomaan heidän käsialaansa. Alaikäisiä ei kunnioiteta, vaan uhriksi saattaa joutua lapsikin. Kaduilla liikkuminen ei ole enää turvallista.
3. Työllistyminen
Maassamme on lähemmäs puoli miljoonaa työtöntä ja vain 16 tuhatta työpaikkaa. On päivän selvää, että lähes kielitaidottomat ja koulutukseltaan vajavaiset turvapaikanhakijat eivät tule tässä tilanteessa työllistymään. Kaikki heistä eivät osaa edes lukea ja kirjoittaa omalla äidinkielellään.
4. Opetus
Maahanmuuttajataustaiset oppilaat häiritsevät perusopetusta. Tämä heijastuu väistämättä kantasuomalaistenkin koulumenestykseen. Ryhmäkoot kasvavat ja opetussuunnitelmaa on helpotettava huonolla kielitaidolla ja puutteellisella perusopetuksella mukana olevien maahanmuuttajien pysymiseksi mukana.
5. Päivähoitopaikat
Useissa kunnissa päivähoitopaikoista on huutava pula. Tätä ei helpota se, että turvapaikanhakijoiden kieliopintojen ajaksi heidän lapsensa sijoitetaan päivähoitoon. Tätä perustellaan myös lasten kotoutumisen helpottumisella.
6. Terveydenhuolto
Turvapaikanhakijat tuovat mukanaan erilaisia tarttuvia sairauksia ja sellaisia niihin liittyviä viruskantoja, joihin emme täällä ole välttämättä lainkaan törmänneet.
7. Asuntotilanne
Kaikki kuntapaikan saaneet turvapaikanhakijat tarvitsevat asunnon. Kunnissa on kuitenkin jo ennestään pitkät asuntojonot ja täysin asunnottomiakin löytyy paljon. Turvapaikanhakijoiden kiilaaminen asuntojonojen kärkeen vie lopunkin toivon näiltä asuntoja jonottavilta ihmisiltä, joiden joukossa on muun muassa paljon nuoria.
8. Terrorismi
Turvapaikanhakijoiden joukossa on myös terroristeja. Suojelupoliisin mukaan heitä olisi noin 300, mutta tarkkaa määrää on vaikea arvioida. Kukaan tuskin haluaa heitä naapureikseen.
9. Kulttuuri
Suurin osa turvapaikanhakijoista on islamin uskoisia ja he eivät aio sopeutua kulttuuriimme vaan vaativat meitä sopeutumaan heidän kulttuuriinsa. Tästä esimerkkinä vaatimus perinteikkäästä Suvivirrestämme luopumisesta.
10. Perheen yhdistäminen
Turvapaikanhakijoiden haaveena on tuoda mukanaan myös perheensä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tulijoiden määrä tulee olemaan moninkertainen verrattuna myönnettyjen kuntapaikkojen määrään.
Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula kysyi tässä ihan jokunen päivä takaperin, että voimmeko itse pilata kaupunkimme edellytykset menestyä. Tässä siihen on kymmenen pisteen mahdollisuus. ELY-keskuksen kaavailemat 119 kuntapaikkaa tulevat kustantamaan noin 595 000 - 1 190 000 euroa ensimmäisen kolmen vuoden ajan. Sen 2 380 000 - 3 570 000 euroa niin kauan kunnes nämä turvapaikan työllistyvät, työllistymisprosentti heillä on 20-25%:n luokkaa vielä kymmenen maassaolovuoden jälkeenkin. On selvää, että näin suuri lisäkustannus kaupungin taloudelle nostaa jo ennestään korkean veroprosentin vielä korkeammalle ja yhdessä näiden aikaisemmin luettelemieni asioiden kanssa syö kaupungin vetovoimaisuutta reippaalla kädellä.
1. Talous
Yksi turvapaikanhakija kustantaa kunnalle ensimmäisenä kolmena vuotena 5-10 tuhatta euroa vuodessa, sillä valtio maksaa 2/3 kustannuksista ensimmäisen kolmen vuoden ajan. Tämän jälkeen kustannus tulee olemaan 20-30 tuhatta euroa vuodessa niin kauan kunnes turvapaikanhakija työllistyy.
2. Turvallisuus
Maahanmuuttajat syyllistyvät raiskauksiin 17 kertaa todennäköisemmin kuin suomalaiset. Puskaraiskaukset ja joukkoraiskaukset ovat lähes yksinomaan heidän käsialaansa. Alaikäisiä ei kunnioiteta, vaan uhriksi saattaa joutua lapsikin. Kaduilla liikkuminen ei ole enää turvallista.
3. Työllistyminen
Maassamme on lähemmäs puoli miljoonaa työtöntä ja vain 16 tuhatta työpaikkaa. On päivän selvää, että lähes kielitaidottomat ja koulutukseltaan vajavaiset turvapaikanhakijat eivät tule tässä tilanteessa työllistymään. Kaikki heistä eivät osaa edes lukea ja kirjoittaa omalla äidinkielellään.
4. Opetus
Maahanmuuttajataustaiset oppilaat häiritsevät perusopetusta. Tämä heijastuu väistämättä kantasuomalaistenkin koulumenestykseen. Ryhmäkoot kasvavat ja opetussuunnitelmaa on helpotettava huonolla kielitaidolla ja puutteellisella perusopetuksella mukana olevien maahanmuuttajien pysymiseksi mukana.
5. Päivähoitopaikat
Useissa kunnissa päivähoitopaikoista on huutava pula. Tätä ei helpota se, että turvapaikanhakijoiden kieliopintojen ajaksi heidän lapsensa sijoitetaan päivähoitoon. Tätä perustellaan myös lasten kotoutumisen helpottumisella.
6. Terveydenhuolto
Turvapaikanhakijat tuovat mukanaan erilaisia tarttuvia sairauksia ja sellaisia niihin liittyviä viruskantoja, joihin emme täällä ole välttämättä lainkaan törmänneet.
7. Asuntotilanne
Kaikki kuntapaikan saaneet turvapaikanhakijat tarvitsevat asunnon. Kunnissa on kuitenkin jo ennestään pitkät asuntojonot ja täysin asunnottomiakin löytyy paljon. Turvapaikanhakijoiden kiilaaminen asuntojonojen kärkeen vie lopunkin toivon näiltä asuntoja jonottavilta ihmisiltä, joiden joukossa on muun muassa paljon nuoria.
8. Terrorismi
Turvapaikanhakijoiden joukossa on myös terroristeja. Suojelupoliisin mukaan heitä olisi noin 300, mutta tarkkaa määrää on vaikea arvioida. Kukaan tuskin haluaa heitä naapureikseen.
9. Kulttuuri
Suurin osa turvapaikanhakijoista on islamin uskoisia ja he eivät aio sopeutua kulttuuriimme vaan vaativat meitä sopeutumaan heidän kulttuuriinsa. Tästä esimerkkinä vaatimus perinteikkäästä Suvivirrestämme luopumisesta.
10. Perheen yhdistäminen
Turvapaikanhakijoiden haaveena on tuoda mukanaan myös perheensä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tulijoiden määrä tulee olemaan moninkertainen verrattuna myönnettyjen kuntapaikkojen määrään.
Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula kysyi tässä ihan jokunen päivä takaperin, että voimmeko itse pilata kaupunkimme edellytykset menestyä. Tässä siihen on kymmenen pisteen mahdollisuus. ELY-keskuksen kaavailemat 119 kuntapaikkaa tulevat kustantamaan noin 595 000 - 1 190 000 euroa ensimmäisen kolmen vuoden ajan. Sen 2 380 000 - 3 570 000 euroa niin kauan kunnes nämä turvapaikan työllistyvät, työllistymisprosentti heillä on 20-25%:n luokkaa vielä kymmenen maassaolovuoden jälkeenkin. On selvää, että näin suuri lisäkustannus kaupungin taloudelle nostaa jo ennestään korkean veroprosentin vielä korkeammalle ja yhdessä näiden aikaisemmin luettelemieni asioiden kanssa syö kaupungin vetovoimaisuutta reippaalla kädellä.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Kirkkonummella järki vielä voitti:
http://mvlehti.net/2016/04/12/kirkkonummen-kunnanhallitus-paatti-olla-sijoittamatta-pakolaisia-kuntaan/
Mitkä ovat puolueiden kannat kuntapaikkojen määrän nostoon vai käsitelläänkö aihe valtuutettujen henkilökohtaisena ratkaisuna?
Onko Porvoon peruskouluissa oppilaina partalapsia eli aikamiehiä? Luultavasti on.
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/valtaosa-ikatestatuista-turvapaikanhakijoista-on-osoittautunut-taysi-ikaiseksi/725122/
Tässä kuntapaikkojen lisäämistä vastustaville henkilöille asiaan liittyvä Facebook-ryhmä:
https://www.facebook.com/groups/1708442262750690/
Jos pakolaisia tulee noin paljon, voitte olla varmoja, että kantasuomalaiset äänestävät jaloillaan ja pakkaavat tavaransa. Maaseudun jälleenasutus on edessä ja kaupungit jäävät maahanmuuttajille. Sellaisen tulevaisuudenko haluamme?
Tämä 119 tulee käytännössä olemaan 357-476 henkilöä sitten kun perheenyhdistämiset on saatu hoidetuksi.
Jokohan Porvoon persut uskaltavat äänestää valtuustossa turviksien asuttamista vastaan. Toukokuussa nähdään.
Muistakaa lapset äänestää!
Ihme juttu. Se olikin demarien Eila Kohonen, joka uskalsi kyseenalaistaa turvisten asuttamisen tän päivän Uusimaassa. Persut myöhästyivät, jos nyt olivat edes samaan junaan tulossa.
Eila Kohoselle iso kiitos asiallisesta kirjoituksesta. Mitä tulee Persuihin Porvoossa, niin selvittelen parhaillaan siellä ilmenneitä ongelmia ja yritämme saada ne ratkaistuksi.
Uusimaassa oli jokin aika sitten Poppelin irakilaisesta matu-perheestä, joka kertoi tulleensa Suomeen yhdeksän maan kautta. Upseerin näköinen isä ilmoitti olevansa parturi kuten 19-vuotiasa poikansakin. Muissa maissa on sen verran huonot päivärahat että kannatti tulla tänne pohjan perille, vaikka turvallisia ne muutkin maat ovat.
Perhe haluaisi polkupyörät ja jonkun antamaan opetusta. Varmaan joku avulias mamu-virkailija hoitaa senkin.
Niin ja kiitokset Eila Kohoselle, joka uskaltaa epäillä.
Persukeisari Timo Soini ihmetteli Porvoossa, mikä on kun Suomeen ei tule enempää syyrilaisia matuja. Tämähän on suoranainen kutsu takinkääntäjältä.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016050321509963_uu.shtml
Äitienpäivänä Porvoon hautausmaalla maahantunkeutujat jakeli ruusuja ohikulkijoille ja vaativat maksua. Mistä nämä pakoloiset ovat saaneet ruusut ?? Varastaneet haudoilta ja kauppaavat eteenpäin ??
Tämä hautausmaavierailu tuotiin esiin positiivisessa mielessä. En muista, toiko sen esiin SPR vaiko seurakunta, mutta kuitenkin outo ulostulo siinä mielessä, että kyseinen hautausmaavierailu sai erittäin paljon negatiivista huomiota.
Olipa hautausmaavierailun taustapiruna seurakunta tai SPR niin teko oli törkeydessään uskomaton suoritus.
Toivottavasti matuille kuin myös heidän ohjaaja hyysäreille tehtiin selväksi, että toimintansa on erittäin moitittavaa ja lähentelee vakavuudellaan rikosta josta mm. monien matujen kotimaassa katkeaisi kaula. Näiden laittomasti maahantunkeutuneiden loisien osalta meillä pitäisi olla samanlainen laki.