Ruotsi ei ole yleissivistystä, pakko-opiskelun pe-

Yhteiskuntatieteilijä: ”Ruotsi ei ole yleissivistystä, pakko-opiskelun perusteet olemattomat".

NÄKÖKULMA Perusteet pakkoruotsin puolesta ovat olemattomat, ryöpyttää emeritusprofessori.

Jos historiaa ja yhteiskuntaoppia ei lasketa tulevaisuudessa sellaiseksi yleissivistykseksi, jota kaikille koulussa opetetaan, niin miksi ruotsin kieli on sellainen?

Näin kysyy emeritusprofessori Ilmari Rostila, joka on ollut puuhaamassa 4. huhtikuuta julkaistua kansalaisaloitetta ruotsin muuttamisesta valinnaiseksi kaikilla kouluasteilla.

– Tasapuolisuuden nimissä jokaiselle ruotsinkieliselle, joka ei halua opiskella suomea, kuuluu tämä oikeus, lisää Rostila nopeasti.

***

Missään muualla maailmassa näin suuri enemmistö ei opiskele pakolla näin pienen vähemmistön kieltä.”

***

Rostilan mukaan aiemmat aloitteet ruotsin muuttamisesta vapaaehtoiseksi on tyrmätty huonoin argumentein ja väärin perustein. Nyt tavoitteita on kolme.

– Ainakin perusteita koskevan keskustelun tason pitäisi parantua aiemmasta. Myös viime aloitteen jälkeen luvattuja alueellisia kielikokeiluja täytyy vauhdittaa. Lisäksi tämä on sellainen asia, johon eduskunnan pitää ottaa taas kantaa.

Muuten pääargumentit ovat ennallaan. Se, että kaikki lukevat ruotsia ei tuo tasa-arvoa, vaan aiheuttaa myös epätasa-arvoa.

– Se vaikeuttaa kielellisesti vähemmän lahjakkaiden koulunkäyntiä. Vielä korkeakouluissa pakollinen ruotsi saa viivästyttää monen valmistumista. On kohtuutonta vaatia vanhempia, lapsia ja nuoria panostamaan oppiaineeseen, jonka hyötyjä he eivät näe ja jota yleissivistys ei vaadi.

***

Pakkoruotsi rapauttaa Suomen kansainvälistä kilpailukykyä, sanoo Rostila.

***

Rajallisilla opetusresursseilla olisi tuotettava kielitaitoa, joka aidosti hyödyttää kansalaisia, elinkeinoelämää ja koko yhteiskuntaa.

– Puhutaan kansallisesta kielivarannosta. Elinkeinoelämä luo paineita kielten osaamiselle esimerkiksi ulkomaankaupan kautta.

Ruotsin opiskeleminen yleissivistyksen takia ei lämmitä Rostilaa. Samalla logiikalla pitäisi opettaa myös venäjää, ranskaa ja saksaa sekä monia reaaliaineita, jotka ovat tulevaisuudessa muuttumassa vapaaehtoisiksi. Rostilan mukaan pakkoruotsi on kansainvälisesti poikkeuksellinen.

Ristiretki ruotsia vastaan ei ole Rostilalle ensimmäinen. Yhteiskuntatieteilijä on paininut asian kanssa pitkään.

– Tämä on sokea piste, joka kertoo paljon suomalaisesta yhteiskunnasta. Miksi jonkin asian annetaan vain olla, vaikka se on selvästi haitallinen?

Tämäkään aloite tuskin jää viimeiseksi. Muutos vaatii vielä paljon ja monenlaista aktiivisuutta. Rostila myöntää, että on skeptinen lakimuutoksen etenemisestä.

– En usko, että tämäkään aloite vielä poistaa pakkoruotsia. Tässä on kysymys poliittisesta tarkoituksenmukaisuudesta. Poliittinen ja taloudellinen eliitti on sitoutunut siihen, hän sanoo.



Ilmari Rostila

Hyvinvointipalvelujen emeritusprofessori.

Tampereen kaupunginvaltuutettu