Ruotsi ei ole yleissivistystä, pakko-opiskelun PE-

Ruotsi ei ole yleissivistystä, pakko-opiskelun perusteet OLEMATTOMAT.



Yhteiskuntatieteilijä: ”Ruotsi ei ole yleissivistystä, pakko-opiskelun perusteet olemattomat".

NÄKÖKULMA Perusteet pakkoruotsin puolesta ovat olemattomat, ryöpyttää emeritusprofessori.

Jos historiaa ja yhteiskuntaoppia ei lasketa tulevaisuudessa sellaiseksi yleissivistykseksi, jota kaikille koulussa opetetaan, niin miksi ruotsin kieli on sellainen?

Näin kysyy emeritusprofessori Ilmari Rostila, joka on ollut puuhaamassa 4. huhtikuuta julkaistua kansalaisaloitetta ruotsin muuttamisesta valinnaiseksi kaikilla kouluasteilla.

– Tasapuolisuuden nimissä jokaiselle ruotsinkieliselle, joka ei halua opiskella suomea, kuuluu tämä oikeus, lisää Rostila nopeasti.

***

Missään muualla maailmassa näin suuri enemmistö ei opiskele pakolla näin pienen vähemmistön kieltä.”

***

Rostilan mukaan aiemmat aloitteet ruotsin muuttamisesta vapaaehtoiseksi on tyrmätty huonoin argumentein ja väärin perustein. Nyt tavoitteita on kolme.

– Ainakin perusteita koskevan keskustelun tason pitäisi parantua aiemmasta. Myös viime aloitteen jälkeen luvattuja alueellisia kielikokeiluja täytyy vauhdittaa. Lisäksi tämä on sellainen asia, johon eduskunnan pitää ottaa taas kantaa.

Muuten pääargumentit ovat ennallaan. Se, että kaikki lukevat ruotsia ei tuo tasa-arvoa, vaan aiheuttaa myös epätasa-arvoa.

– Se vaikeuttaa kielellisesti vähemmän lahjakkaiden koulunkäyntiä. Vielä korkeakouluissa pakollinen ruotsi saa viivästyttää monen valmistumista. On kohtuutonta vaatia vanhempia, lapsia ja nuoria panostamaan oppiaineeseen, jonka hyötyjä he eivät näe ja jota yleissivistys ei vaadi.

***

Pakkoruotsi rapauttaa Suomen kansainvälistä kilpailukykyä, sanoo Rostila.

***

Rajallisilla opetusresursseilla olisi tuotettava kielitaitoa, joka aidosti hyödyttää kansalaisia, elinkeinoelämää ja koko yhteiskuntaa.

– Puhutaan kansallisesta kielivarannosta. Elinkeinoelämä luo paineita kielten osaamiselle esimerkiksi ulkomaankaupan kautta.

Ruotsin opiskeleminen yleissivistyksen takia ei lämmitä Rostilaa. Samalla logiikalla pitäisi opettaa myös venäjää, ranskaa ja saksaa sekä monia reaaliaineita, jotka ovat tulevaisuudessa muuttumassa vapaaehtoisiksi. Rostilan mukaan pakkoruotsi on kansainvälisesti poikkeuksellinen.

Ristiretki ruotsia vastaan ei ole Rostilalle ensimmäinen. Yhteiskuntatieteilijä on paininut asian kanssa pitkään.

– Tämä on sokea piste, joka kertoo paljon suomalaisesta yhteiskunnasta. Miksi jonkin asian annetaan vain olla, vaikka se on selvästi haitallinen?

Tämäkään aloite tuskin jää viimeiseksi. Muutos vaatii vielä paljon ja monenlaista aktiivisuutta. Rostila myöntää, että on skeptinen lakimuutoksen etenemisestä.

– En usko, että tämäkään aloite vielä poistaa pakkoruotsia. Tässä on kysymys poliittisesta tarkoituksenmukaisuudesta. Poliittinen ja taloudellinen eliitti on sitoutunut siihen, hän sanoo.

Ilmari Rostila

Hyvinvointipalvelujen emeritusprofessori.

Tampereen kaupunginvaltuutettu
1083
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 10

Vanhimmat

malla meitä halutaan NÖYRRYYTTÄÄ, pitää huonompana hansana.

Vanhan valtaajan vaistomaista venkoilua heidän taholtaan.

Äänestä

Minusta ruotsi on hyödyllistä, pohjoismaissa matkustellessa helpottaa. Sitten pitäisi virkojen vaatimuksista poistaa ruotsin osaaminen. Luuletteko että yläastelaiset tietävät vielä, mihin virkaan hakevat ja että tarvitsevat siihen ruotsin hallitsemisen. Tuskin ottaisivat vapaaehtoisena sitä, ainakaan suurin osa pojista. Nuorenpana oppii parhaiten, yliopistossa on muutakin opiskeltavaa. Olen ihan suomalainen, mutta pidän ruotsin osaamista hyvänä asiana.

Äänestä

Koska Suomi on virallisesti kaksikielinen maa, sen kuuluu opettaa kansalaisiaan molempien kielten käyttöön.

Kielen opiskelun pakollisuuden poistaminen vaatisi lainmuutosta virallisista kielistä.

Se vaatii myös perinpohjaista suunnitelmaa turvata maan ruotsinkielisten oikeudet, kuten on turvattava saamenkielisillekin heille kuuluvat oikeudet.

Lait laadittiin aikanaan siksi, että Suomelle oli erittäin tärkeää osoittaa länteen päin olevansa yksi Pohjoismaista eikä jokin Neuvostoliiton maakunta tai edes kallellaan sinnepäin.

Ja vielä yksi pointti: Ruotsiin on saatu jo 51 kuntaa joilla on velvollisuus järjestää suomenkielisille opetusta kouluissa omalla kielellämme ja virastoissa meidän on saatava asioida omalla kielellämme. Ne poistetaan varmasti jos ruotsinkielen opetus poistetaan Suomessa.
Asioita on katsottava laajemmin eikä vain sinne asti jonne oman silmän kantokyky riittää.

Äänestä

Persujen mielestä kolme suurinta ongelmaa maassamme ovat hurrit, homot, ja mamut.
En halua olla samaa mieltä tuon vihaajaporukan kanssa, joten jo pelkästään sen vuoksi kannatan "pakkoruotsia".

Äänestä

Kielten opiskelu rapauttaa maamme kansainvälistä kilpailukykyä? :D Justjust.
Siis, jos olen jossain huono, niin parantaako se aivojeni kapasiteettia jos heitän hanskat kehään? Ei, päin vastoin, se jos jokin rapauttaa.
Ihan niin kuin eremitusprofessorin mielestä suomalaiset olisivat jotenkin ali-koulutettuja?

Äänestä

Rostila on persu joten jääköön mielipiteet omaan arvoonsa.
Mikä helvetti näille profille on tullut ?? Yksi toisensa jälkeen avautuvat kuka mistäkin ja yleensä aivan pihalla koko jutusta.

Äänestä

Puhun sujuvasti englantia ruotsalaisten serkkujeni kanssa joten mihin hittoon minä tarvin pakkoruotsia. Mutta ei sitä tulla poistamaan kokska se on suomen eliitin kieli. Voivat tuntea itsensä paremmaksi meidän muiden rinnalla.

Äänestä
  • "Puhun sujuvasti englantia ruotsalaisten serkkujeni kanssa joten mihin hittoon minä tarvin pakkoruotsia."

    Ai no siinä tapauksessa lopetettakoon ruotsin opetus välittömästi. ...hölmö!

    Äänestä

  • Ei jotain vanhanaikaista ruotsin murretta vääntämällä voi itseään sivistyneeksi tehdä.

    Äänestä

  • Rajanasukkia minä myös komppaan, turha on turhaa!

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


RUSTELUT_PUUTTUVAT kirjoitti:

Ruotsi ei ole yleissivistystä, pakko-opiskelun perusteet OLEMATTOMAT.



Yhteiskuntatieteilijä: ”Ruotsi ei ole yleissivistystä, pakko-opiskelun perusteet olemattomat".

NÄKÖKULMA Perusteet pakkoruotsin puolesta ovat olemattomat, ryöpyttää emeritusprofessori.

Jos historiaa ja yhteiskuntaoppia ei lasketa tulevaisuudessa sellaiseksi yleissivistykseksi, jota kaikille koulussa opetetaan, niin miksi ruotsin kieli on sellainen?

Näin kysyy emeritusprofessori Ilmari Rostila, joka on ollut puuhaamassa 4. huhtikuuta julkaistua kansalaisaloitetta ruotsin muuttamisesta valinnaiseksi kaikilla kouluasteilla.

– Tasapuolisuuden nimissä jokaiselle ruotsinkieliselle, joka ei halua opiskella suomea, kuuluu tämä oikeus, lisää Rostila nopeasti.

***

Missään muualla maailmassa näin suuri enemmistö ei opiskele pakolla näin pienen vähemmistön kieltä.”

***

Rostilan mukaan aiemmat aloitteet ruotsin muuttamisesta vapaaehtoiseksi on tyrmätty huonoin argumentein ja väärin perustein. Nyt tavoitteita on kolme.

– Ainakin perusteita koskevan keskustelun tason pitäisi parantua aiemmasta. Myös viime aloitteen jälkeen luvattuja alueellisia kielikokeiluja täytyy vauhdittaa. Lisäksi tämä on sellainen asia, johon eduskunnan pitää ottaa taas kantaa.

Muuten pääargumentit ovat ennallaan. Se, että kaikki lukevat ruotsia ei tuo tasa-arvoa, vaan aiheuttaa myös epätasa-arvoa.

– Se vaikeuttaa kielellisesti vähemmän lahjakkaiden koulunkäyntiä. Vielä korkeakouluissa pakollinen ruotsi saa viivästyttää monen valmistumista. On kohtuutonta vaatia vanhempia, lapsia ja nuoria panostamaan oppiaineeseen, jonka hyötyjä he eivät näe ja jota yleissivistys ei vaadi.

***

Pakkoruotsi rapauttaa Suomen kansainvälistä kilpailukykyä, sanoo Rostila.

***

Rajallisilla opetusresursseilla olisi tuotettava kielitaitoa, joka aidosti hyödyttää kansalaisia, elinkeinoelämää ja koko yhteiskuntaa.

– Puhutaan kansallisesta kielivarannosta. Elinkeinoelämä luo paineita kielten osaamiselle esimerkiksi ulkomaankaupan kautta.

Ruotsin opiskeleminen yleissivistyksen takia ei lämmitä Rostilaa. Samalla logiikalla pitäisi opettaa myös venäjää, ranskaa ja saksaa sekä monia reaaliaineita, jotka ovat tulevaisuudessa muuttumassa vapaaehtoisiksi. Rostilan mukaan pakkoruotsi on kansainvälisesti poikkeuksellinen.

Ristiretki ruotsia vastaan ei ole Rostilalle ensimmäinen. Yhteiskuntatieteilijä on paininut asian kanssa pitkään.

– Tämä on sokea piste, joka kertoo paljon suomalaisesta yhteiskunnasta. Miksi jonkin asian annetaan vain olla, vaikka se on selvästi haitallinen?

Tämäkään aloite tuskin jää viimeiseksi. Muutos vaatii vielä paljon ja monenlaista aktiivisuutta. Rostila myöntää, että on skeptinen lakimuutoksen etenemisestä.

– En usko, että tämäkään aloite vielä poistaa pakkoruotsia. Tässä on kysymys poliittisesta tarkoituksenmukaisuudesta. Poliittinen ja taloudellinen eliitti on sitoutunut siihen, hän sanoo.

Ilmari Rostila

Hyvinvointipalvelujen emeritusprofessori.

Tampereen kaupunginvaltuutettu

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu