Nykyään kun kaikki voi, ja pitää kategorisoida, niin mitkä on ns. fokkaveneen kriteerit? Esim. kun iso ja etupurjeen kokoalasta on 60% isopurjetta, niin onko fokkavene, tai jos on 60% genoaa, onko genoavene?
Itse määrittelisin siten että ko.% olisi 50%, eli jos yli puolet on isoa, on auttamatta fokkavene.
Fokkaveneen määritelmä
fokkasaivartelija
17
1482
Vastaukset
- Joakim1
Fokka on keulapurje, jonka skuuttikulma ei mene maston taakse. Tosin yleensä rajana pidetään 110% LP:tä, joka menee jo hieman ohi mastosta.
Fokkavene on ainakin sellainen, jossa on rustit laidalla. Silloin veneeseen ei saa (kunnollista) genuaa. Omassa veneessäni rustit eivät ole laidalla, mutta suurin keulpurje on 105%, joten pidän sitä fokkaveneenä.
Pinta-alan suhteen määritteleminen ei toimi, koska isopurjeen ja keulakolmion koot vaihtelevat niin, että tuo rajasi ylittyy joillain veneellä jo fokalla ja toisilla se ei ylity 150% genuallakaan. - mastontaakse
Fokka tulee maston etupuolelle,genua ylettyy maston taakse.
- Sfäärinkuriiri
Tällä määritelmällä H-veneessäkin olisi genua, mutta kaikkihan sitä fokaksi kutsuvat.
Määrittelisin fokkaveneen sen mukaan, että voiko siihen jalustaa genoan vai ei.
Fokka jalustetaan vastatuulelle rustien sisäpuolelta. Genoa jalustetaan aina rustien ulkopuolelta. Tämä on mun mielestä selkeämpi määritelmä kuin se tuleeko purjeen takaliesma maston takapuolelle vai ei.- eri.puolet
Kyllä kait veneen kapeus tai leveyskin vaikuttaa siihen jalustetaanko sisä- vai ulkopuolelle? Samanpituisissa veneissä ulkopuolelle jalustettava kisko saattaa kapeassa veneessä olla lähempänä mastoa kuin leveässä veneessä sisäpuolelle jalustettava kisko
- entiedätuota
Mihin tuota määritelmää tarvitaan tai missä sitä ylipäänsä käytetään?
- seppomartti
Ei genoaa ( overlapping headsail) ole määritelty v. 1926 jälkeen sen mukaan skuutataanko vanttien sisä- tai ulkopuolelta, rustien sijainnin tai LP-mitan mukaan. Genoavene on silloin vene, missä käytetään genoaa ja fokkavene vastaavasti se vene missä genoaa ei käytetä. Yksinkertaista. 110% LP varmaan on rajatapaus koska joutuu vetämään aika lenyi ennen kuin ko fokka muuttuu genoaksi.
- Purjeentekijä
Alkuperäisessä viestissä kysyttiin fokkaveneen määritelmää.
Väittäisin että puurot ja vellit ovat menneet sekaisin jo vuosikymmeniä sitten. Siksi kysymys on oikeastaan varsin hyvä.
Fokan perinteinen määritelmä on purje joka jää etummaisen maston etupuolelle. Genua on purje joka yltää maston taakse. (Ruotsalainen Sven Salén käytti tällaista ensimmäistä kertaa 6 mR veneessään joskus -20 luvulla Italian Genoassa. Sitä purje on saanut nimensä, mutta se on kokonaan eri tarina...). Geunuasta saatetaan myös käyttää nimeä "Overlapping Jib"
Nykyään monet meltävät Fokkaksi purjeen joka jalustetaan rustien sisäpuolelle ja alavanttien etupuolelle. Koska useimmat nykyveneet ovat varustettu saalingeilla jotka ovat taapsepäin suunnatut (monasti luokkaa 20 astetta) mahdollistaa tämä keulapurjeen joka yltää maston taakse. Perinteisen määritelmän mukaan nämä olisivat siis genuoita. Mutta fokiksi niitä kuitenkin meilletään. Siksi fokan perinteinen määritelmä on vuosien varrella hieman hämärtynyt. Nämä nykyfokat ovat siis Overlapping Jib-purjeita. Siksi sana Fokkavene ei ehkä kuitenkaan ole väärä.
Sanoin yllä että puurot ja vellit ovat menneet sekaisin vuosikymmeniä sitten. Tällä tarkoitin myös sitä että jo -50, -60 ja -70 luvuilla taidettiin kutusa purjeita genuoiksi jotka aivan selvästi jäivät maston etupuolelle. LP mitaltaan vaikkapa 90% kovan tuulen purje saatettiin kutusa Genua 4:ksi. Miksi näin? Hyvä kysymys. Arvaan että koska veneet olivat genuaveneitä ja niissä käytettiin G1, G2 ja G3 purjeita oli luontevaa kutusa kovan tuulen keulapurjetta G4:ksi vaikka se perinteisen määritelmän mukan oli jo tuolloin selvästi fokka.
Nykypäivän kielenkäytössä trendi on siis toisin päin. Käytetään sanaa fokkaa purjeista jotka yltävät maston taakse. Ehkä nykyterminologian ja nykyisten venetrendien mukaisempi määritelmä fokalle olisi tämä:
"Fokka on purje joka jalustetaan rustien sisäpuolelle ja vanttien etupuolelle"
Fokkaveneen määritelmä olisi täten "Vene jonka keulapurje jalustetaan......"
Joakimille: En sano että määtitelmäsi omasta veneestä olisi väärä, mutta jos halutaan halkoa hiuksia, niin itse sanoisin että veneesi on edelleen genuavene. Se on sellaiseksi alun perin suunniteltu ja se voidaan ymmärtääkseni edelleen varustaa genualla. Tietääkseni sinulla on edelleen pitkät genuakiskot kannella. Vai? Olet itse tehnyt siitä fokkaveneen jättämällä pois genuat. Tekeekö tämä veneestä fokkaveneen vai genuaveneen on kieltämättä subjektiivinen kysymys. Ehkä voimme olla samaa mieltä että veneesi on sekä että, tai vähintään harmaa aluetta :-). Yhtä mieltä lienemme siitä että purjehdit "Fokkakonseptilla" :-)
Joakimille 2: Tuo 110% raja taitaa tulla ORCista. (Vai oliko se ehkä ERSistä...) Taisi olla niin että vielä muutama vuosi sitten sallittiin latat purjeille jotka olivat maks 110% LP mitaltaan ja latat olivat kiellettyjä tämän yli menevissä purjeissa. Tästä syntyi ORC piireissä yleinen mielikuva että fokka on purje joka on maksimissaan 110%. Ei tämä kait kutenkaan mikään määritelmä ollut, vaan enemmänkin seurausta eräästä säännöstä joka on sittemmin muuttunut.- klyyvari
Purjeentekijän selostus oli asiallinen.
Tartuin kuitenkin tuohon engl.kieliseen määritelmään, koska sen mukaan "overlapping jib" oli ainakin aikasemmin toiselta nimeltään "genoa jib" eli suomeksi "genua". Ehkä olen niin vanha ja vanhanaikainen purjehtija, että mielestäni kryssifokka ("working jib") on korkeintaa 100%. Vanha 110% keulapurjeeni oli kolmosgenua.
Entä pitäisikö varsinkin niitä kutteritakilaisia veneitä, joissa on kaksi perättäistä fokkaa eikä kumpikaan ulotu maston takapuolelle, kutsua “fokkaveneiksi”?
Etummaista puksprööttiin kiinnitettyä fokkaa on nimitetty klyyvariksi.
Jos puksprööttiä ei ole, etummainen purje on fokka (tai genua tai korkea kapea “yankee”) ja jälkimmäinen fokka on “staysail”.
Vanhoissa purjelaivoissa etummaista mastoa kutsuttiin fokkamastoksi, koska monta perättäistä fokkaa kiinnittyivät siihen.
Oma pointtini on se, että “fokkavene” on tarpeeton määritelmä. Kyllä kai mihin tahansa umpiperinteiseen fokkaveneeseen, vaikkapa puufolkkariin, voi teettää ison genuan. "Spinnuveneeksi" vene muuttu siksi ajaksi, kun se ajaa spinnulla... - Määritelmät
Nimim Purjeentekijä kirjoitti:
"Fokka on purje joka jalustetaan rustien sisäpuolelle ja vanttien etupuolelle"
Siis mikä mielestäsi pitää olla vanttien etupuolella, jotta kyse olisi fokasta?
Purjeen jaluskulma, jalusplokin kiinnityspiste jaluskiskossa, jalusplokista lähtevä jalusköyden osa, vai jokin muu ja jos niin mikä?
Lienee nykyään erittäin yleistä, että keulapurjeissa jotka jalustetaan rustien sisäpuolelle kaikki edellä mainitut ovat hieman vanttien takapuolella. Tarkoittaako tämä, että ne sinun mielestäsi ovat kolmosgenuoita? Fokiksi niitä kuitenkin aivan yleisesti kutsutaan, vaikka LP-mitta onkin 105...110 % J:stä.
Miksi vanttien sisäpuolelta jalustaminen ei yksinään riitä niissä veneissä, joissa on saalingit rajoittamassa kuinka taakse purje ulottuu. Helpommin ymmärtää vaatimuksen, jos veneiden joukossa on jokin monirunko ilman saalinkeja tai viuluja, ja jos siinä kuitenkin olisi LP-mitaltaan esim 145% keulapurje ettei sellaista enää kutsuttaisi fokaksi. Mutta ainahan poikkeuksi löytyy, joten onko tuollaisen ei-mihinkään vaikuttavan määritelmänkin fokkien ja genuoiden määritelmästä oltava vedenpitävä?
Lisäyksesi (vanttien etupuolella) vaan tekee tilanteesta hankalamman, kun täsmälleen sama purje muuttuu kevyellä kelillä jaluspistettä (strekillä) eteen siirrettäessä fokaksi ja kovemmalla kelillä luovilla genuaksi kun jaluspite säädetään taakse. Mielestäni tämä on jo koomista, eikä vastanne ainakaan vallitsevaa käytäntöä purjehtijoiden puhekielessä. - Purjeentekijä
"Siis mikä mielestäsi pitää olla vanttien etupuolella, jotta kyse olisi fokasta?"
Asiallinen huomautus. Tarkoitin että purje jää vanttien etupuolelle. Mutta keiltämättä on olemassa purjeita jotka jalustetaan ylävantin ja alavantin välistä. Purjeen skuuttikulma saattaa tällaisessa järjestelyssä mennä jopa vanttien taakse (puhutaan senteistä tai kymmenestä). Pääosin purje on kuitenkin vanttien etupuolella, jolloin monet pitävät sitä fokkana. Muut mainitsemasi osat ovat sitten missä ovat. Yleensä vanttien takana kuten totesit.
"Tarkoittaako tämä, että ne sinun mielestäsi ovat kolmosgenuoita? Fokiksi niitä kuitenkin aivan yleisesti kutsutaan, vaikka LP-mitta onkin 105...110 % J:stä."
EI tarkoita. Mutta perinteinen määritelmä on sitä "mieltä". Itse hyväksyn molemmat termit. Tarkennan, jos sallit ja jaksat lukea:-) Ajattelen niin, että vene jossa on suurempia genuoita vantin ympäri meneviä genuoita on genuavene. Kovemmassa kelissä tällaiset veneet pienentävät keulapurjetta ja purje joka jää vanttien etupuolelle on tällaisessa veneessä Genua kolmonen. Mutta hyväksyn myös sanan Fokka.
Ajattelen myös niin että vene joka on fokkavene (jossa siis kaikki purjeet ovat vanttien etupuolella) käyttää fokkia riippumatta siitä ovatko nämä yli tai alle 100%. Jos haluaa tarkentaa, niin voidaan tarkentaa esim aikaisemmin ketjussa mainituilla sanoilla Overlaping Jib ja Non Overlaping Jib. Tai vastaavilla Suomenkielen termeillä sikäli kun sellasia on. Ei tule ihan heti mieleen mitkä nämä voisivat olla :-) Peittävä- ja ei peittävä fokka? Huom. Hyväksyn molemmat termit genuavaneissä. Fokkaveneissä kaikki fokat ovat meieltäni fokkia eikä genuoita menivätpä ne maston ohi tai ei ja sanoipa se perinteinen fokkamääritelmä mitä tahansa.
Kiteytettynä huomaan nyt kun mietin asiaa, että kallistun sille kannalle että a) aika on ehkä ajanut perinteisen määritelmän ohi nykykielenkäytössä. b) Fokkaveneessä Jib on Jib oli se sitten Overlapping tai Non Overlapping. Eli fokka on fokka oli se sitten yli tai alle 100%. c) Genuaveneessä purje on Genua jos se tulee vanttien ympräi ja purje on genua tai purje on fokka kun se (pääosiltaan) jää vanttien etupuolelle riippuen kenen kanssa puhuu. Itse hyväksyn molemmat sanat.
He he. Saatiinpahan taas paljon tekstiä suhteellisen mitättömästä asiasta. Mutta sitähän alkuperäinen kysyjä pyysi. Nimimerkki ainaikin viittasi tähän. Päätän omalta osaltani keskustelun tähän. Purjeentekijä kirjoitti:
"Siis mikä mielestäsi pitää olla vanttien etupuolella, jotta kyse olisi fokasta?"
Asiallinen huomautus. Tarkoitin että purje jää vanttien etupuolelle. Mutta keiltämättä on olemassa purjeita jotka jalustetaan ylävantin ja alavantin välistä. Purjeen skuuttikulma saattaa tällaisessa järjestelyssä mennä jopa vanttien taakse (puhutaan senteistä tai kymmenestä). Pääosin purje on kuitenkin vanttien etupuolella, jolloin monet pitävät sitä fokkana. Muut mainitsemasi osat ovat sitten missä ovat. Yleensä vanttien takana kuten totesit.
"Tarkoittaako tämä, että ne sinun mielestäsi ovat kolmosgenuoita? Fokiksi niitä kuitenkin aivan yleisesti kutsutaan, vaikka LP-mitta onkin 105...110 % J:stä."
EI tarkoita. Mutta perinteinen määritelmä on sitä "mieltä". Itse hyväksyn molemmat termit. Tarkennan, jos sallit ja jaksat lukea:-) Ajattelen niin, että vene jossa on suurempia genuoita vantin ympäri meneviä genuoita on genuavene. Kovemmassa kelissä tällaiset veneet pienentävät keulapurjetta ja purje joka jää vanttien etupuolelle on tällaisessa veneessä Genua kolmonen. Mutta hyväksyn myös sanan Fokka.
Ajattelen myös niin että vene joka on fokkavene (jossa siis kaikki purjeet ovat vanttien etupuolella) käyttää fokkia riippumatta siitä ovatko nämä yli tai alle 100%. Jos haluaa tarkentaa, niin voidaan tarkentaa esim aikaisemmin ketjussa mainituilla sanoilla Overlaping Jib ja Non Overlaping Jib. Tai vastaavilla Suomenkielen termeillä sikäli kun sellasia on. Ei tule ihan heti mieleen mitkä nämä voisivat olla :-) Peittävä- ja ei peittävä fokka? Huom. Hyväksyn molemmat termit genuavaneissä. Fokkaveneissä kaikki fokat ovat meieltäni fokkia eikä genuoita menivätpä ne maston ohi tai ei ja sanoipa se perinteinen fokkamääritelmä mitä tahansa.
Kiteytettynä huomaan nyt kun mietin asiaa, että kallistun sille kannalle että a) aika on ehkä ajanut perinteisen määritelmän ohi nykykielenkäytössä. b) Fokkaveneessä Jib on Jib oli se sitten Overlapping tai Non Overlapping. Eli fokka on fokka oli se sitten yli tai alle 100%. c) Genuaveneessä purje on Genua jos se tulee vanttien ympräi ja purje on genua tai purje on fokka kun se (pääosiltaan) jää vanttien etupuolelle riippuen kenen kanssa puhuu. Itse hyväksyn molemmat sanat.
He he. Saatiinpahan taas paljon tekstiä suhteellisen mitättömästä asiasta. Mutta sitähän alkuperäinen kysyjä pyysi. Nimimerkki ainaikin viittasi tähän. Päätän omalta osaltani keskustelun tähän.Kiinnitin myös huomiota "vanttien etupuolella" kuvaukseen. Se on mielestäni yhtä sopiva tai epäsopiva fokan määritys kuin se että verrataan takaliesmaa maston tasoon. Olen edelleen sitä mieltä, että paras nykyaikainen määritys sille, onko kyseessä fokka vai genoa, on se, että jalustetaanko purje kryssille rustien sisä- vai ulkopuolelta.
- seppomartti
spkoo kirjoitti:
Kiinnitin myös huomiota "vanttien etupuolella" kuvaukseen. Se on mielestäni yhtä sopiva tai epäsopiva fokan määritys kuin se että verrataan takaliesmaa maston tasoon. Olen edelleen sitä mieltä, että paras nykyaikainen määritys sille, onko kyseessä fokka vai genoa, on se, että jalustetaanko purje kryssille rustien sisä- vai ulkopuolelta.
Rustit on huono määritelmä koska alavantti voi olla sisempänä, ylävantti laidassa ja 110% LP purje jalustettuna väliin.
Toisaalta, jos saalingit ovat 30 astetta taakse, niin rustin eteen jalustettu purjeen takaliikki on taaempana kuin masto, olipa skuuttaus rustin ulko- tai sisäpuolelta.
Alkuperäinen "overlapping" on yhtä hyvä määritelä kuin 1926. - Dodododld
seppomartti kirjoitti:
Rustit on huono määritelmä koska alavantti voi olla sisempänä, ylävantti laidassa ja 110% LP purje jalustettuna väliin.
Toisaalta, jos saalingit ovat 30 astetta taakse, niin rustin eteen jalustettu purjeen takaliikki on taaempana kuin masto, olipa skuuttaus rustin ulko- tai sisäpuolelta.
Alkuperäinen "overlapping" on yhtä hyvä määritelä kuin 1926.Turha tästä on liian vaikeaa tehdä. Fokkavene on sellainen vene, jonka suunnittelija on suunnitellut purjehdittavaksi vain fokalla. Jos fokan määritelmä tuottaa vaikeuksia, niin sanotaan sitten niin, että fokkavenettä ei ole suunniteltu ajettavaksi isolla (130-150 %) genoalla. Tyypillisesti tämän käytännössä estävät laidalle tuodut rustit ja/tai se, ettei jaluspistettä saa tarpeeksi taakse (esim kiskot loppuvat rustien paikkeille).
seppomartti kirjoitti:
Rustit on huono määritelmä koska alavantti voi olla sisempänä, ylävantti laidassa ja 110% LP purje jalustettuna väliin.
Toisaalta, jos saalingit ovat 30 astetta taakse, niin rustin eteen jalustettu purjeen takaliikki on taaempana kuin masto, olipa skuuttaus rustin ulko- tai sisäpuolelta.
Alkuperäinen "overlapping" on yhtä hyvä määritelä kuin 1926.Hyvä pointti. Meinasin kirjata tuohon edelliseen tarkennuksen "päävantin rustin sisä- tai ulkopuolelta", mutta jätin pois kun ajattelin sen aiheuttavan vaan lisäsekaannusta. Päävantin rustin sisäpuolelta jalustettu keulapurje on fokka. Fokka voi olla yli 100% keulakolmiosta. LP -mittaa rajoittava tekijä on saalinki tai jokin vanteista.
- Joakim1
Yleensä veneen suurin keulapurje on joko selkeästi fokka (100-110%, erikoistapauksissa 111-113%) tai genua (130-155%). Mielestäni selkein tapaus on nykyiset veneet, joissa päävantti tulee laidalle ja vene on leveä.
Vaikeampia ovat sitten veneet, joissa voisi olla genua, mutta ei ole. Omassa veneessä on tosiaan skuuttikiskokin genualle, mutta en pitäisi kiskoa oleellisena, koska niitä on helppo muuttaa. Tuo skuutataan päävantin sisäpuolelle on myöskin vaikea. Omassa veneessä kisko tulee vanttien sisäpuolelle ja inhaulerilla kulma vedetään selkeästi rustin sisäpuolelle, vaikka rustit ovat kaukana laidalta. Osaa fokista ei voi inhaulata ja ne nojaavat päävanttiin.
Väittäisin, että 110% fokkaa pidetään non-overlapping, vaikka tarkasti ottaen se ei sitä olisikaan.- Tunari1
Sitten on on vielä sekin mahdollisuus että keulapurjeen kiskoja on useita, mikä mahdollistaa varsin erikokoisten keulapurjeiden käytön. Esim. minulla on kolmet kiskot keulapurjeille, joten vene on avotuulilla ja kevyellä kelillä selkeästi genoavene (70/36 m2) ja luovilla selkeästi fokkavene (25/36m2).
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .1317105Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/15256631654350Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen543442Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi
Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi4933096Purra hermostui A-studiossa
Purra huusi ja tärisi A-studiossa 21.11.-24. Ei kykene asialliseen keskusteluun.2932070Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde361733Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena
Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja201651- 911563
Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että1761472Ensitreffit Hai rehellisenä - Tämä intiimiyden muoto puuttui suhteesta Annan kanssa: "Meillä ei..."
Hai ja Anna eivät jatkaneet avioliittoaan Ensitreffit-sarjassa. Olisiko mielestäsi tällä parilla ollut mahdollisuus aito151426