Minulle liiankin positiivinen tai kohtelias? Itse tuntisin vieressäsi olevani piru. Uskon, että luonteemme kuitenkin eroaisivat toisistaan. Muutenkin olemme varmaankin erilaisia melkein kaikessa. Sinusta tulee mieleen vastakohtani.
Olisitkohan mies
TätäVainMietin
19350
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Näin varmaan melkein onkin, mutta en mäkään mikään enkeli ole, vaikka siltä saattaa äkikseltään vaikuttaa. Ei mun todellista luonnetta näe kuin ihan lähimmät ihmiset. Olen sen verran sulkeutunut ihminen.
Ei hän vaikuta sulkeutuneelta.
vähänkö itserakas tyyppi hyh hyh.
Tuskin kuitenkaan, voiko olla edes liian positiivinen ja kohtelias. Jokainen päivä alkaisi suukoilla ja hempeillä lemmittelynimillä.
siihen kaupunkilainen-maalainen asetelmaan?
Tuskin.
itse en kyllä ole miellyttäjä tyyppiä vaikkakin hyvä käytöksinen. välillä kyllä tuntunut että täytyis olla kiltimpi ja sellanen vähän perävaunu enemmän että pääsis lähemmäks mutta en oo koskaan ollut sellanen. vastakohtaisuus voi olla hyväkin asia.
No jos olet tuota mieltä, niin irrota piuhat ja jatketaan elämää tahoillamme, ok!? Sopisiko näin? Olisit vaikka tämän kerran kohtelias? Sen vain sanon, että sä minun mielestäni sopisit mulle kaikin tavoin, vaikka olisimmekin erilaisia monissakin asioissa. Voisimme oppia toisiltamme uusia asioita. Erilaisuus on kiehtovaa. Mutt olemme monessa samanlaisia ja sitä meidän samaa ei tule ihan joka päivä tai edes joka elämä vastaan.
En kirjoittanut sopivuudesta. Voimme hyvin sopia yhteen, mutta mietin vain kuinka paljon erilaisuutemme tai mahdollinen semmoinen vaikuttaisi minuun ja myös tietysti häneen.
Mitä pahaa siinä on jos toinen on positiivinen, kohtelias ja mukava? Eikö siitä pitäisi tulla hyvä fiilis eikä mitään muuta? Haudataan ne pirut maan alle ja ollaan mukavia toisillemme. :)
Maailmassa on tarpeeksi pahuutta jo muutenkin.
Ei mitään ongelmaa sinänsä.
Ei meille tule näistä eikä mistään muustakaan ongelmia nainen. Pusutellaan joka hetki. Pusi pusi
Puspus vaan.
Kyllähän tuollainen vaikuttaa.
Varsinkin jos toinen on koko ajan negatiivinen, hiljainen ja muutenkin vetää energian pois tilanteesta.
Ainakin itteäni rasittaa vaikka en mikään superpositiivinen ole niin yritän pitää tietynlaista "huumoria" yllä.
Tietysti ihmisten pinnan alta löytyy usein muutakin eli jos tapaa ihmisen vain tietyissä paikoissa ja tilanteissa niin ei voi sanoa kuinka känkkäränkkä tai synkistelijä hän on muulloin.
Itsekkin olen seurassa sosiaalinen ja otan kontaktia jne. mutta sitten vetäydyn omiin oloihini varsinkin silloin kun en koe että minulla on mitään tarjottavaa siinä sosiaalisessa tilanteessa kenellekään tai päinvastoin.
En kuitenkaan jaksa nyhtää toista ns. liikkeelle tai puhumaan tai yrittää loputtomasti kannustaa. Ihmisen tulee tunnistaa mahdollisuus ja itse tarttua siihen. Ainakin omalta kohdalta nuo ajat kun yritän potkia naista eteenpäin tai joku "seuraa" minua tai toisaalta toisella on hirveä meno päällä paikkoihin jotka minua eivät kiinnosta taasen niin ovat ohi.
Energisyyden ja positiviisuuden tulisi suuntautua samanlaisiin asioihin kuin itsellänikin niin siten syntyisi samankaltaisuuden kokemus.
Summarum summarum, tuossa asiassa on monia puolia ja vain tutustumalla asiat selviää.
En ole mikään pelastava enkeli tai sankari jollekin miesten panemalle ja heihin pettyneelle elämän ravistamalle naiselle joka etsii joka paikasta sen paskan asian jonka kaivaa esille.
En tuolla tavalla ole erilainen. Toimin varmasti samalla tavalla, mutta olemme ajatuksen tasolla ja ajatusmaailmaltamme erilaisia.
Mitä tarkoitat "ajatuksen tasolla"?
Jos toimit samalla tavalla kuin hän niin miten hän sitten on niin positiviinen ja kohtelias verrattuna sinuun?
Ajatukset asioista voivat olla erilaisia. Eri persoona.
Täydentäisimme toisiamme hyvin luulisin näin. Olemme sopivasti erillaisia ja samanlaisia. :)
Uskoisin näin kanssa.