Oikeesti irti pelosta

"yliluonnollinen suoja johon kaikki kilpistyy."
Tuskin mihinkään yliluonnolliseen tarvitsee mennä...
Olen sitä mieltä, että kun on riittävän sinut itsensä kanssa, se riittää. Aikoinani en itse välittänyt narsistin läsnäolosta yhtään mitään. Olin tekemisissä tämän sittemmin minun omaksi narsisti-psykopaatikseni muuttuneen kanssa kauvan sitten silloin tällöin koska oli yhteisiä tuttuja. Silloin en tiennyt että hän oli mikään narsisti saatika psykopaatti. Ajattelin että oli muuten vain siunaantunut sitä erityisyyttä... En todellakaan piitannut hänestä vähääkään. Noina vuosina oli melkein ilmaa minulle.
Jos se narsisti nyt kuitenkin on tehnyt kunnon kupruja ja kämmejä, niin en usko, että sellaista voi järkevä ihminen niin tarkkaan unohtaa, että se narsisti voisi ihan ilmaksi muuttua tai tapettiin sulautua... Miksi pitäisi?
Yksi juttu kuitenkin tästä tulee mieleeni. Narsistia ei voi pitää normaalina ihmisenä eikä hän sitä olekaan. Narsisti myös vaanii entisiä uhrejaan, ja saa olla erittäin hyvä näyttelijä jolla kunnon pokeri, jos meinaa teeskennellä tunteetonta (siis ei rakkautta, ei vihaa eikä mitään muutakaan erityistä).
Jos ei ole pakottavaa tarvetta olla narsistin ulottuvilla niin miksi olla?

rikkakasvi-narsisti, niin totta. Itselläni on ollut vaikeuksia ymmärtää että kuka se narsisti on vaikka tuntomerkit ovat olleet tiedossa alusta asti,syy tietämättömyyteeni johtuu siitä kun en koskaan ollut edes kuullut sanaaa narsisti niin en osannut ajatella että kysessää olisi vaarallinen tapaus.
Vuosien kuluessa, tekemiensä kämmien ja kuprujensa jälkeen, on hän osannut erittäin viekkaasti "piiloutua" hovinsa suojaan. Hovista on tullut hänen suojamuuri. Sekin tiedetään että juuri hovi tekee sen likaisen työn. Siksi on erittäin tärkeää oppia erottamaan nuo lonkerot jotka voivat jopa näytellä ystävää, mutta ovat todellisuudessa tutkimassa/etsimässä uutta iskupaikkaa.
OMan mielen hallinta ja itsetunnon kasvattamisesta saadaan itselle suoja jonka läpi ei rikkaruohojen lonkerot pääse.

Niin ja pahinta on jos narsisti on perheen jäsen.

"Tämä palstalle kirjoittelu ruokkii kyllä sitä että napanuora ei katkea."

Niin, kyllä asioiden jatkuva kertaaminen tavallaan pitää "suhdetta" yllä, vaikka suhde konkreettisesti oliskin päättynyt.

Itselle tuli tuosta mieleen "pakolliset Vakninit"

"Pysyväisluontoinen sureminen on oman väärinkohtelumme jatkamista toisella tavoin. Jos me loputtomiin elämme uudestaan riipaisevia kokemuksiamme, me tahtomattamme toimimme kiusaajamme kanssa yhteistyössä ja ikuistamme hänen pahat tekonsa."

http://www.healingeagle.net/Fin/Vaknin/Survive.html

Mitä noihin pelkotiloihin tulee, niin varmaan joillakin on todellista väkivallan uhkaa, mutta osalla se pelko tosiaan saattaa johtua vaan omasta mielikuvituksesta. Ilmeisesti semmonenkin on tyypillistä näihin narsistijuttuhin liittyen, kun Vakninkin asiasta mainitsee...

http://www.healingeagle.net/Fin/Vaknin/faq68.html

Minusta täysin olennaista se, miten sen 'kertaamisen' tekee. Tekeekö sen henkisesti kasvaen, vai miten. En oikein osaa kuvitella sellaista kertaamista, mikä ei tuo uutta perspektiiviä, joka perspektiivin saaminen on mielestäni kertaamisen tavoite.

Sinänsä kuvottava ilmaus puhe napanuorasta. Ihan kuin minulla olisi ollut jokin napanuora siihen kuvotukseen... ;

Minulle kertaaminen on pahasta.
Ikävä kyllä ei helposti tule vastaan ihmistä, jonka kanssa asian voisi keskustella samantien kerralla selväksi.
Olen tullut johtopäätökseen, että on parasta puhua itsekseen, jos haluaa asioita mahdollisimman nopeasti selviksi.
( Psykopaattinikin kertoi puhuvansa itsekseen.)

Selaisin tuossa nettiä, ja tulin johtopäätökseen, että narsismi kyllä hyvin paljon muistuttaa mustaa magiaa, mutta sitten toisaalla neuvottiin, että vaikka niin onkin, niin siihen ei kuitenkaan pitäisi uskoa, koska siitä narsisti saa voimaa, jos kohde pitää häntä voimallisena mustana maagikkona.
Omakohtaisesti palaan edelleenkin siihen narsistin Luojaan.
Ajattelisin, että parempi uskoa siihen kuin siihen narsistiin.
Tämä ajattelu ei ehkä kaikille sovi, mutta itselleni tämä nyt on paras löytämistäni erilaisista näkökulmista

narsistinluojasta kirjoitti:

Minulle kertaaminen on pahasta.
Ikävä kyllä ei helposti tule vastaan ihmistä, jonka kanssa asian voisi keskustella samantien kerralla selväksi.
Olen tullut johtopäätökseen, että on parasta puhua itsekseen, jos haluaa asioita mahdollisimman nopeasti selviksi.
( Psykopaattinikin kertoi puhuvansa itsekseen.)

Selaisin tuossa nettiä, ja tulin johtopäätökseen, että narsismi kyllä hyvin paljon muistuttaa mustaa magiaa, mutta sitten toisaalla neuvottiin, että vaikka niin onkin, niin siihen ei kuitenkaan pitäisi uskoa, koska siitä narsisti saa voimaa, jos kohde pitää häntä voimallisena mustana maagikkona.
Omakohtaisesti palaan edelleenkin siihen narsistin Luojaan.
Ajattelisin, että parempi uskoa siihen kuin siihen narsistiin.
Tämä ajattelu ei ehkä kaikille sovi, mutta itselleni tämä nyt on paras löytämistäni erilaisista näkökulmista

"Ikävä kyllä ei helposti tule vastaan ihmistä, jonka kanssa asian voisi keskustella samantien kerralla selväksi."
Huu! Kaikkea sinä saat päähäsikin. Eikö se ole sentään parempi, että ei niin selväksi tule kerralla ~~~? Ja mihin sillä nyt pääsisi edes? Siksi toiseksi, kaikkea ei voi edes puhua...**
"Omakohtaisesti palaan edelleenkin siihen narsistin Luojaan.
Ajattelisin, että parempi uskoa siihen kuin siihen narsistiin."
Se on hyvä ajatus, itsekin käytän tuota.
https://www.youtube.com/watch?v=IJ_1hHXiHjE
Ainakin minusta tuo on narsistia parempaa... :D

Tosin minun narsisti-psykopaattini on ennakoinut tuonkin. Mutta hänen ennakointisa ei purrut.
Seuraava laulu on muuten osuva narsistin lapselle, jos sellainen sattuisi kuulolle.

https://www.youtube.com/watch?v=EWTqPhvFNIY
- Nadja - Syvyydestä huudan

Tässä minun ajatuksiani vuodelta -14.
Eli kerron tuossa vihasta, joka toimi suojamuurina, mutta myös siitä, että olen antanut anteeksi. Anteeksianto on mielestäni se suurin pointti. Ja nimenomaan vielä se, että olen tiedostanut hänen sairautensa ja vammansa.
--------
" Narsistin talutusnuorassa en ole ollut siinä mielessä ehkä koskaan, että olisin hyväksynyt narsistilta mitään heittoja, mitkä kohdistuvat itseeni. Olen aina kaiken työntänyt hänelle itselleen kymmenkertaisena takaisin. Viha on toiminut suojanani ja erottanut minut narsisti-psykopaatista.

Viimeiset pari vuotta ovat olleet suhtkoht rauhallisia ja juurikin se, että itse kykenin antamaan narsistille ainakin osaksi anteeksi hänen vammansa... on mahdollistanut myös eron hänestä. Olen kyennyt ajattelemaan selkeästi ja realistisesti mitä hän on ja ennenkaikkea, mitä hän ei ole.

Minulla ei myöskään ole tunnetta, että narsisti olisi jäänyt itselleni velkaa huonon käytöksensä vuoksi. Olen purkanut höyryni silloin aikanaan ja tunnen itseni vapaaksi myös kaunasta häntä kohtaan."

Joku oli kirjoittanut jollekin englanninkieliselle nettisivulle siitä, että narstit usein valitsevat perheen mustaksi lampaaksi sen henkilön jolla on paras näkökyky asioiden lävitse. Olen myös sitä mieltä että narsistien uhreissa voisi olla keskivertoa enemmän sellaisia henkilöitä, koska narsisteilla on tarve saada juuri sellaiset henkilöt näyttämään epäuskottaville.

äölkjhgfyuil kirjoitti:

Joku oli kirjoittanut jollekin englanninkieliselle nettisivulle siitä, että narstit usein valitsevat perheen mustaksi lampaaksi sen henkilön jolla on paras näkökyky asioiden lävitse. Olen myös sitä mieltä että narsistien uhreissa voisi olla keskivertoa enemmän sellaisia henkilöitä, koska narsisteilla on tarve saada juuri sellaiset henkilöt näyttämään epäuskottaville.

jatkan. tästä voisi seurata se, että etenkin hyvin luotettavia ihmisiä pidettäisiin usein jotenkin järkevittä selityksittä epäuskottavina,
Myöskin vilpittömästi uskovaiset ovat mielestäni aika erilaisia narsisteista

ölkjhgfdhjkl kirjoitti:

jatkan. tästä voisi seurata se, että etenkin hyvin luotettavia ihmisiä pidettäisiin usein jotenkin järkevittä selityksittä epäuskottavina,
Myöskin vilpittömästi uskovaiset ovat mielestäni aika erilaisia narsisteista

ja vielä jatkan...
itse en ole keksinyt narsistivanhempien kanssa selviämiseen muuta keinoa kuin alkaa uskoa Jumalaan. Siinä olikin minut tiukasti ateistiksi kasvattaneille vanhemmille ihmettelemistä, kun yksikään ystävänikään ei ollut uskovainen mutta teini-ikäisenä sitten aloin kovasti paljon Jumalasta puhumaan, vaikken missään kirkossakaan käynyt. No kovasti on ollut vaikeaa niilläkin keinoin, mutta ilman tätä keinoa en kyllä tiedä miten olisi onnistunut ylipäätäänkään elämään mitenkään

ölkjhgfdhjkl kirjoitti:

jatkan. tästä voisi seurata se, että etenkin hyvin luotettavia ihmisiä pidettäisiin usein jotenkin järkevittä selityksittä epäuskottavina,
Myöskin vilpittömästi uskovaiset ovat mielestäni aika erilaisia narsisteista

Ihan vain kysyn. Pidätkö itseäsi hyvin luotettavana?

riippuu vähän asiasta, jossa sitä luotettavuutta tarvittaisiin. Jonkin tyyppisissä asioissa pidän itseäni hyvin luotettavana, mutta oman epävarmuuden vuoksi en aina sitäkään.

Ja sitäkin mietin, miten tämä vaikuttaa lapsiini. Jos he näkevät että äiti pelkää. Pieni ei ainakaan ymmärrä ja pelko tarttuu tai aiheuttaa ainakin hämmennystä ja jopa turvattomuutta. Vielä ei sellaisia tilanteita tullut, mutta jatkoa vain ajattelen.

Uskon että tämä kyllä aikaa myöten helpottaa, pääsen varmasti pelosta loitommalle. Kunpa vain voisin luottaa siihen siihen ett voin pitää narsistinkin henkisesti loitommalla vaikka niitä "pakollisia" kohtaamisia tulisikin. Haluan olla vahva.

Rukoilla voit ja huutaa häntä avuksi, pyytää suojaa. Jumala näkee ja kuulee, kun laittaa turvansa häneen. Hiljaisesti vain ripustaa luottamuksensa Häneen, joka on luotettava. Ei Jumala voimalla narsistia kaada, hän saa mellastaa, mutta vapauteen hän tahtoo omansa vapauttaa! Mooseskin joutui kunnon prässiin ennen kuin faarao kuunteli: "Let my people go!"

Tykkäsin tästä ole vapaa viestistä

Narsisti saa mellastaa ja tehdä lisää pahaa.

Jokainen lisäkärsimys on lisää kärsimystä.

Lopettas jo saatanaväen toimet ja heti!

En minä ainakaan jaksa mitään toista elämää sitten iäisyydessä, tämä riittää, tämän pahan maailman kierros todellakin riittää kiitos.
Ps.paratiisinkin ongelma on sama, ikuisuus.

Kunpa kiusaaja jo kuolisi, eikä aina kivat kaverit. jos on enkeleistä pula taivaassa niin on kyllä maan päälläkin.

Ihanasti kirjoitettu. Todellakin, maan päällä on suuri pula enkeleistä.

No jaa. Kyllä henkinen itsepuolustuskurssi olisi parempi. Sellainen olikin jossain tarjolla, oliskohan ollut Vivamossa?

Mitä jos ei ole ihmisenä aggressiivinen, eli ei halua aggressiivista liikuntalajia. Siksi monet hurahtavat uskontoihin ja muihin, koska eivät ole aggressiivisia mutta tahtovat hyvän maailman ja turvaa narsisteilta.

Kamppailu-urheilussa ei ole kyse agressiosta saati väkivallasta, vaan päinvastoin kontrollista. Motiivi ei ole pelko, vaan rohkeus.

Oman mukavuusalueen ylittäminen salilla antaa itseluottamusta muuallekin. Fyysinen treeni, siis oman kehon hallinta lievittää myös traumojen aiheuttamia kehotuntemuksia.
Itse pelkäsin miehiä niin paljon että se rajoitti jopa kaupassakäyntiä.
En pelkää enää.

Sali on myös ainoa paikka jossa olen tavannut terveitä miehiä jotka hoitaa asiat itsestään melua pitämättä ja huolehtivat muistakin. Moni työskentelee hyvisten puolella muita auttaen.

Treeneissä ei ole mitään pahaa, sieltä lähdetään terveenä kotiin. Kaikki perustuu täydelliseen luottamukseen. Arvostan kurinalaisuutta, sitkeää harjoittelua, kilvoittelua itseni kanssa.

Tärkeintä on toisten kunnioitus ja reilu peli eli hyviä asioita joita ei voi narsistin kanssa kokea.

Olen myös käynyt kirkossa, ei joku harrastus siihen vaikuta.

Elämäni on ollut kamalaa alusta asti. Olin se nössö joka ei osannut pitää puoliaan ja luulin oikeasti että olen olemassa vain koska muut tarvi jonkun mihin purkaa vihaansa.
Mutta aikaa on kulunut ja lopulta (terapioiden lisäksi)
vasta tämän harrastuksen kautta olen oivaltanut että elämässä on myös hyviä mahdollisuuksia.

Jos on joskus tapahtunut pahoja asioita, ei niitä tarvitse ikuisesti raahata mukanaan.

"Eli vaikka tuntuu että narsu vie kaiken, ajatuksia, varsinkaan sun uusia ajatuksia se ei voi viedä, kun ei tiedä mitä ajattelet.

Ja muistakaa aina että narsistit eivät kykene muuttumaan, mutta kiltit kykenevät."
Joo, noin. Narsistin jälkeen on uudistuttava. Yllättäin se uudistus voi sitten tehdä tilaa omalle itselle, niille omille hyville puolille, joita oli ennen narsistia, ja jotka narsisti tuntui jotenkin peitonneen.
Narsisti todellakin jää sinne vanhaan pyörimään kun uhri lähtee kasvuun ja jättää vanhan. Hienoa.

Ei neitsyys ole narsismia, vaan toisin päin. Eihän heikkoja pakoon tarvitse juosta vaan vahvoja. Nyt taitaa vanha_ketju kirjoittaja itse olla se narsisti, kun kiusaa heikompaa. En ole neitsyt mutta en myös kiusaisi neitsyitä.

Narsistissa on se ongelma, että se ei tajua kuka on se heikko ja kuinka heikko ja kuka vahva, koska on niin sekaisin huonosta itsetunnosta ja läheisriippuvainen sekä kilpailee ihmisten kanssa, arvoton siis. Sairaaksi ja luonnehäiriöksi se menee, kun alkaa kiusaamaan heikompaa eikä osaa erottaa mikä on ilkeää käytöstä ja mikä normaalia eikä arvosteta ihmistä. Miten mies voi kuvitella, että haukkumalla naista ja latistamalla naisen itsetuntoa, voi saada sen tai olla edes kaveri. Järjetöntä, narsistista ja hullua.

Tuo pelosta, mitätöinnistä, itsetunnon latistamisesta ja sosiaalisesta kiusaamisesta eroon pääsy on vaikeaa. Olin tai olen siis se heikompi ihminen. Rukoilen elämääni taaksepäin, etten olisi tavannut Pilviä (ennen kaikkea), Petriä, Jounia, Pauliinaa. Tulevat heti mieleen sanasta narsisimi. Elän rauhassa ja hyvin, sovussa maailman kanssa. Ajan kanssa pääsee yli. Yrittivät saada itsetuntoni murskattua kokonaan, vaikka heillä on rahaa, perhe, sosiaaliset verkot. Ilkeitä, ilkeitä, ilkeitä ihmisiä. Rukoilen myös, ettei kenellekään muulle tapahtuisi narsistin tunkeutumista elämäänne, ikinä. Vaan ihmiset saisivat elää rauhassa, ilman pelkoa. Aggressiivinen tunkeutuminen toisen yksityiselämään on henkistä väkivaltaa. Pahat traumat jäi lopuksi elämäksi.

Ei kiusaa, vaan haluaa auttaa. Varoittaa.
Haluaa, että kaikki ymmärtäisivät, mihin ovat ryhtymässä, kun joutuvat tekemisiin neitsytmiehen kanssa.