..niille, joiden mielestä Suomessa maatalouden tukeminen on turhaa tai epäreilua. Joidenkin mielestä siis kannattaisi keskittää EU-alueen maataloustuotanto "kannattaviin" maihin, kuten jonnekin tonne lämpimämpään ja tehokkaampaan
Hollantiin. Siellähän saa lannoittaakin paljon enemmän kuin Suomessa, btw. No mutta tää mun kysymys koskee sitä, että miksi ihmeessä maatalous on nimenomaan nyt se tuotannonala, joka täytyis siirtää Suomesta pois sillä verukkeella, ettei sitä kannata täällä harjoittaa? Koska jos sitä ajatellaan, niin eihän täällä kannata tehdä sitten yhtään mitään muutakaan, paitsi ehkä lumiukkoja talvella. Täällähän on kaikki kallista, työntekijät, asuminen ja eläminen.
Tehtaat siirtävät tuotannon Kiinaan ja siitä kyllä naristaan joka paikassa. Samaan hengenvetoon halutaan Suomen (ruoan) alkutuotanto pois täältä. Eikös vois ajatella että tuolloin moni jatkojalostukseenkin liittyvä yritys siirtyisi/menis konkurssiin samalla? Kuka näistä hyötyy? Varmasti työttömäksi joutuisi paljon suurempi joukko kuin pelkät viljelijät ja heihin kiinteästi liittyvät alat (niinkuin vaikka joku lannoitteentoimittaja?). Sillä että tuetaan alkutuotantoa, annetaan hyvät jatkochänssit muille teollisuudenaloille eli sitähän vois periaatteessa pitää epäsuorana tukena niille.
Tällaista tuli vaan mieleen, vaikken hirveästi asiasta (vielä) tiedä..
Hollantiin. Siellähän saa lannoittaakin paljon enemmän kuin Suomessa, btw. No mutta tää mun kysymys koskee sitä, että miksi ihmeessä maatalous on nimenomaan nyt se tuotannonala, joka täytyis siirtää Suomesta pois sillä verukkeella, ettei sitä kannata täällä harjoittaa? Koska jos sitä ajatellaan, niin eihän täällä kannata tehdä sitten yhtään mitään muutakaan, paitsi ehkä lumiukkoja talvella. Täällähän on kaikki kallista, työntekijät, asuminen ja eläminen.
Tehtaat siirtävät tuotannon Kiinaan ja siitä kyllä naristaan joka paikassa. Samaan hengenvetoon halutaan Suomen (ruoan) alkutuotanto pois täältä. Eikös vois ajatella että tuolloin moni jatkojalostukseenkin liittyvä yritys siirtyisi/menis konkurssiin samalla? Kuka näistä hyötyy? Varmasti työttömäksi joutuisi paljon suurempi joukko kuin pelkät viljelijät ja heihin kiinteästi liittyvät alat (niinkuin vaikka joku lannoitteentoimittaja?). Sillä että tuetaan alkutuotantoa, annetaan hyvät jatkochänssit muille teollisuudenaloille eli sitähän vois periaatteessa pitää epäsuorana tukena niille.
Tällaista tuli vaan mieleen, vaikken hirveästi asiasta (vielä) tiedä..
Vastaukset 20
Vanhimmat
Teollisuus KIN siirtää sellaiset osat tuotantoaan sinne missä se edullisinta on, niin miksei maatalouskin voisi niin tehdä?
Turha puhua omavaraisuudesta ym soopasta eihän täällä öljyäkään pumpata, aina on keinot keksitty.
Sota-aikaankin mustanpörssin kauppa kukoisti ja läskiä tiskinalta meiningillä ei rikastunut kuin läskinkasvattaja ja se vilunkikauppias.
Tavanduunari kärvisteli nälässä.
Perheviljelmien suuntaan pitäisi kehittää ja tuottaa se mikä syödään, sille ostaja löytyisi ihan käypään hintaan eikä jumalattoman ahneiden ökyukkojen ehdoilla kaikkea tehdä ja koko yhteiskunnan rahoja työönnetä kannattamattoamn tukemiseen.
Ajattele vain tammikuun pakkasilla hehkuttaa tuontiöljyllä kasvihuonehökötystä ja siellä tomaattia väkisin kasvattaa...sekin ihan varmasti kannattaisi tuoda muualta.
Tomaattia ei todellakaan kannata kasvattaa Suomen oloissa talvisin! Mutta miksei ohraa tai ruista, perunaa? Mieluummin söisin kotimaista pottua kuin puolassa lannoitettua ja tuotettua. Jotenkin vaan on sellainen epäilyttävä olo niiden maiden olosuhteista.
Miksi ei mukamas kannata tomaattia kasvattaa talvella Suomessa? Kyllä se kannattaa kerran sitä viljellään ja kasvatetaan suomessa ja ihmiset vielä ostavat niitä kalliilla hinnalla- Kasvihuoneessa ne kasvattaa tomaatit ja kurkut yms. muuallakin euroopassa. Keskieuroopassakin on melko kylmää talvella aina välimerelle asti. Knnattaa mennä tutustumaan muiden maiden viljelyksiin niin saa tietoa sieltäkin päin.
http://www.yle.fi/mot/kj081203/kasikirjoitus.htm
kannattaa lukea.
asioita olet ajatellut.
Olen usein ajatellut että, kun kaikenlaisia tilastoja laaditaan, niin olisi mielenkiintoista tietää, kuinka paljon enemmän työntekijöitä kuin pelkkiä maanviljelijöitä maatalous työllistää.
Löytyy helposti erilaisia juttuja. Noin 250 -270 000 esiintyy useimmiten.
Lainataan vaikka tuosta:
Laatuketjukampanja kannustaa tutustumaan pakkausmerkintöihin
... kertoo Laatuketjun tiedottaja Johanna Peltola Finfoodista. - Lisäksi toivomme, että kuluttaja tiedostaa kotimaisen elintarvikeketjun toiminnan merkityksen valintoja tehdessään, Peltola jatkaa. Elintarvikeketju työllistää noin 250 000 suomalaista.
Laatuketjuun on sitoutunut koko elintarviketoimiala: tuottajat, elintarviketeollisuus, kuljetus, kauppa, ruokapalvelut, tutkimus, valvonta ja neuvonta. Viimeisenä, ratkaisevana lenkkinä Laatuketjussa on kuluttaja.
http://www.laatuketju.fi/index.jsp?DOCID=8730&SHOWPICS=true&LUOKKA=707
mutta älytöntä närpiöläistä tomaattituotantoa enkä suomessa kokonaan kannattamatonta viljelyhullutusta en minäkään tue vaan ostan kunnollista auringossa kasvanutta ruokaa.
Ehkä kotimaista ruista ja perunaa ostaisin ja lihaa jos saisi kunnollista vaan ei.
Sianliha oin kuselle haisevaa, räiskyvää moneenkertaan pakastettua jätettä eiokä pannulla pysy ellei ole kiviä painona.
Naudanliha on kohtuuhyvää mutta maksaakin 10 euroa vähintään kilo tavalliselle kuluttajalle (kasvattajalle ei taas juuri mitään)
Vai on suomalainen ruoka huonoa? Syö sitten virolaista! Hormonitkin on valmiiksi maidossa!
samaa mieltä että, syödään vain ulkomailla tuotettua ruokaa,niissä ei varmaankaan ole mitään kasvitauteja koska jossain ulkomailla käytetään noin 20 kiloa hehtaarille niin voimakkaita myrkkyjä joita Suomessa ei ole saanut käyttää enää vuosikymmeniin.Eihän se Suomalaisten kaksisataa grammaa hehtaarille mitään suojaa.
Nämä vihannestan viljelyn järkevyysjutut on kanssa iäisyyskysymys. Ymmärtääkseni vihannespuolella ei tuki merkkaan läheskään niin paljon viljelijän tulo-osuudessa kuin tavallisissa peltopuolen tuotteissa. Tuki näyttää kasvihuoneille olevan aika korkea pinta-alaa kohti, mutta sadon arvo lienee kuitenkin 5-10 kertainen tukeen nähden? Viljalla voisi sanoa vaikka 1:1 tai 1:2 tms. Toisaalta vihannespuolella ei ole yhtä- kolmea suurta tukkuostajaa tai jalostajaa. Eli siellä toimii -ainakin osittain- jonkinmoinen kilpailutilanne. Markkinoilta otetaan se hinta, mikä saadaan. Se lienee selkeää markkinataloutta? Joku voi tarkentaa, jos menee pahasti pieleen?!?
Miten sen kannattamattoman määrittelet? Jossain olen lukenut, että esim. Englannin maatiloilla, keskikoko yli 65 ha, ei saada toimintaa tilatasolla voitolliseski ilman CAP-tukea. Noista tuistkin löytyy näissä jutuissa ihan asiatietoa.
Noihin ulkomaisten vihannestten kasvatukseen ja torjunta-aineisiin voit tutustua vaikka tuossa yläpuolella olevassa TOMAATTEJA MUOVIMERESTÄ tai pariin vastineeseni Veijon provossa "kannattaa tukea kotimaista maataloutta". Ei ne ihan ongelmattomia ole kaikki ulkomaiden elintarvikkeetkaan. Lukaise lävitse. Olkoon jokainen uskossaan vahva!
Jatkan tässäkin keskustelussa noiden maataloushokemien bongausta - kun Veijo on joko loppiaislomallaan (mikä se sellainen on?:), tai luovutti edellisessä keskustelussa faktojen edessä. Tästä löytyikin taas yksi yleisimmistä: "(naudanliha) maksaakin 10 euroa vähintään kilo tavalliselle kuluttajalle (kasvattajalle ei taas juuri mitään)".
Alla tarinaa alemmista keskusteluista:
HOKEMA: "Ilmainen ruoka"
TOTUUS: Maatalousyrittäjä ostaa ruokansa marketin tarjouksesta kuten kuka tahansa muukin. Tulee halvemmaksi sieltä kuin itse kasvatettuna. KMa viittasikin, että ilmaista rehuako ne kantturat syövät, kun omin kustannuksin kasvatettu liha muuttuu ilmaiseksi ruuaksi kasvattajansa pöydässä?
Eläinten hoitoonhan sisältyy muutakin kuin ruokakulut. Sitähän nämä palikat ei täällä tunnu tajuavan. Samoin kuin viljely on muutakin kuin että viskotaan jyvät multaan ja odotellaan satoa.
Juu, tai en kasvihuonepuolesta tiedä, mutta ainakin avomaan vihannesviljelyssä löytyy Suomesta jopa kovaakin kilpailua ja hinnat saattaa tippua kesällä kun tarjontaa löytyy hyvinkin alhaisiksi. Keväällä se joka saa ensimmäisenä tavaraa myyntiin nettoaa kyllä ihan mukavasti.
selityksen velkaa. Yritin tuolla kirjoituksella huomauttaa kuluttajille noista myrkkyjen käytöstä.
Mielestäni niitä asioita ei tuoda selkeästi esiin.
En kylläkään tiedä onko noissa ulkolaisissa vihanneksissa minkäverran myrkkyjäämiä, mutta itse
en kyllä niitä käytä.
Vielä noista myrkkymääristä.Ei minulla ole niistä.
mitään tarkkaa tietoa, on vain joistain kirjoituksista jäänyt mieleen.
E-Amerikassa hyönteismyrkkyjä käytetään ainakin enemmän kuin Euroopassa. Tästä tuli dokumentti joku aika sitten.
Ihme touhua kun muuta argumenttia ei sitten keksitäkään kuin muka myrkytön suomalainen ruoka heheh, vettäkös ruiskuttavat 3-4 kertaa vuodessa pelloille?
Kummaa vettä kun yritän "niin auvoisessa maalaismaisemassa" pyöräillä tai kävellä niin tukehtua meinaa kun on vahva myrkkyjen katku.
Ohjeet sun muut on mitä on eri juttu kuka niitä noudattaa.
Veijo, mikä sinua eniten suomalaisessa maataloudessa kismittää? Tuet? Elintarvikkeiden hinta tai laatu? Veroetuja viljelijöille? Paskan haju? Vai mikä? Pystytkö asioita tarkastelemaan ilman ennakkoarvioita?
Arvaan kyllä, että taas "ottaa pattiin" kun tämmöistä linkitän tänne...
Jossain kitkuaa ehkä enemmän?? Ymmärtääkseni muualla on hieman nousua, Suomessa pysytty noissa selvästi alle kg/ha...
http://www.mmm.fi/mittarit/maatalous/torjunta_aineet.html
Torjunta-aineiden käytön vähentäminen mahdollisuuksien mukaan ja käytön turvallisuus ovat Suomen ja EU:n ympäristöpolitiikan tavoitteita. Torjunta-aineita eli kasvinsuojeluaineita käytetään kasvitautien (fungisidit), tuhoeläinten (insektisidit, akarisidit, rodentisidit) ja rikkakasvien (herbisidit) torjuntaan. Torjunta-aineiden käyttötarve ja –määrät vaihtelevat kasvintuhoojien runsauden, ilmasto-olosuhteiden ja viljelykasvin mukaan. Myös käytössä olevat viljelymenetelmät ja taloudelliset tekijät vaikuttavat torjunta-aineiden käyttöön. Suomessa torjunta-aineita käytetään suhteellisesti vähemmän kuin muissa EU-maissa. Eniten torjunta-aineita peltohehtaaria kohti käytetään Belgiassa, jossa vuonna 1996 tehoaineita käytettiin keskimäärin 12.5 kg/ha (Suomessa vuonna 1996 0.4 kg/ha).
Omaa juttua:
Ruiskutukset esim viljalle:
rikkakasvitorjunta: 12 gr/ha
tuholaistorjunta 200gr/ha
tautitorjunta 200 gr/ha
laontorjunta 200 gr/ha
Aika moni jättää noin 3 viimeistä pois...
Noista ei tule paljon hajua. Se "myrkylle" haiseva on yleensä MCPA ( MonoCloridePhosporAcid tms)-aineita, joka on tavallaan kasvun kiihdyttäjä, saa rikkakasvin kasvamaan niin nopeasti, etä kuolee siihen. itse aina hajoaa aika nopeasti luonnossa. Toisaalta ei aivan vaaraton käytön aikaan. Nuo nykyaikaisemmmat gramma-aineet sotkevat yhteyttämistapahtuman yhden tietyn prosessin ja rikkakasvi lakastuu ja kuolee siihen.
Tiedätkö mikä on LD-arvo? Liittyy näihin torjunta-aineisiin...
Veijon pyristely tarkistettuja tosiasioita vastaan "heheh" -tason mutuargumenteilla sen kun jatkuu. Seuraan mielenkiinnolla. Nyt kun et olekaan häipynyt palstalta, olistko ystävällinen ja kävisit vastaamassa myös minun kysymyksiini, joita Sinulle tuolla alempana esitin.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000024&conference=4500000000000713&posting=22000000006068893
Se nyt vaan on aika paha jos jää kiinni siitä ettei ruiskuta säädösten mukaan. EU kuitenkin kun ihan valvookin säätämiään asioita. Mistä päättelet, että Suomessa rikottaisiin sääntöjä muita maita enemmän? Eikä vähäisempi ruiskutus tarkoita pelkästään myrkytöntä ruokaa vaan myös myrkyttömämpää ympäristöä; pohjavettä, jne. Jos myrkkyjen katku on noin korventanut aivosi, suosittelen että siirryt Kaisaniemenkadun raikkaaseen ilmaan pysyvästi. Sitä ei maanviljelelijä ole vielä tuhonnut!
Kepuhan tätä maatalouden alasajoa johtaa.Kysy aholta,vanhaselta,väistöltä ja vihriälältä miksi ne haluaa tappaa talonpojat?