Isommat koirat pelkää pienempää, mistä johtuu?

Unohtui mainita että, että välillä huudahdan iloisesti ja reippaasti isompien omistajien koirille " ei ole mitään hätää ohi tässä vain mennään" ja heilautan kättäni rauhan merkiksi. Olen kuitenkin lopettanut sen, koska huomasin tämän tavan vain kiihdyttävän vastapuolen isompaa koiraa enemmän ja omistajat eivät hirveästi näemmä tykänneet tästä eleestä. Nykyään tyydyn vain hymyilemään itsekseen vienosti alta kulmien.

Sinä et nyt varmaankaan tulkitse oikein koirien käyttäytymistä. Ei isommat koirat pienempää pelkää, päinvastoin. Remmirähjäys ei johdu pelosta vaan se on uhoamista. Pelkäävä koira kyyristelee, menee taaksesi ja on hiljaa, ehkä vapiseekin.

Luultavasti oman koirasi elekieli (jota sinä pidät iloisena) on vastaantulijoiden mielestä röyhkeää: katsekontakti, hyvä ryhti ja häntä pystyssä. Röyhkeän koiran käytös on siis provosoivaa toisille.

Liiallinen huomion kiinnittäminen vastaantulijoihin ei ole hyvä asia. Siisteimmin ohitukset sujuvat kun oma koirasi on kontaktissa sinuun eikä tuijota vastaantulijaa. Mutta varmaan erityisesti vastaantulleet isot koirat ovat koulutuksen tarpeessa. Ei pitäisi provosoitua, varsinkaan pienestä koirasta.

Kiitoksia selvennyksestä. En tosiaan ole kiinnittänyt oman koirani eleisiin niinkään huomioita kun en mitään oikein ymmärrä mitä se milloinkin yrittää sanoa. Kerran päästin isomman koiran joka haukkui paljon haistamaan koiraani kun se oli rauhoittunut. Kun isompi haisteli ja omani liikahti hypähti tämä isompi peloissaan omistajansa taakse ja rupesi haukkumaan uudestaan. Tästä päättelin, että se pelkää omaani.
Oma koirani ei ole kyllä missään "kontaktissa". Kunhan yritetään kävellä rauhassa eespäin muista niin välittämättä. Välillä se pysähtelee ja tuijottelee muita koiria, mutta jatketaan matkaa sitten muista niin välittämättä vaikka muut rupeavatkin haukkumaan.En ole sitä erityisemmin kouluttanut kun ei omasta mielestä siihen niin tarvetta ole ollut. Mökilläkin vapaana kuljeskelee ja luokse tulee nätisti.
Toinen mistä isommat koirat eivät näemmä tykkää on kun pissatan koiraa taloni lähettyvillä. Aina kun koira on tarpeillaan niin isommat ohi menevät saavat näitä hakkukohtauksia. Omani vaan tekee tarpeensa rauhassa ja katselee ihmeissään.
Onko tässä nyt sitten käynyt niin, että vastaantulevat isommat koirat ovatkin sitten koulutuksen tarpeessa? Omani sitten olen kai "vahingossa" kouluttanut hyvin vaikka en ymmärrä koirien kouluttamisesta tuon taivaallista. Istumaan ja maahan käskyt olen ainoastaan opettanut kirjan ja namien avulla.

Hei, usein kyllä nämä isojen koirien omistajat vaikuttavat ihan mukavan oloisilta ihmisiltä. En ole heidän puoleltaan minkäänlaista isottelua vielä nähnyt. Yrittävät kovasti vain, että koira kulkisi nätisti. Heidän sielunelämästään en kyllä tosiaan tiedä mitään kuten en muiden vieraiden ihmistenkään.

Hei, minulla n. 30kg seropi narttu joka hyvin dominoiva.
Esim lenkeillä olen huomannut että mikään koira ei liian lähelle saa tulla ( oli koko mikä tahansa )ja sitten myökin jos vastaan tuleva koira on myös sominoiva tai näyttää merkkejä isottelusta, niin silloin meidän narttu aloittaa isottelun ja lopuksi murina/haukku.

Koira joka olemuksellaan antaa ymmärtää että hihna poistettaessa tunkee iholle, saa aikaan vastapuolessa rähjän mikäli karkoittava koira ei luota että omistaja hoitaa homman.

Mulla koita 75kiloa, ei pelkää ketään, ei mitään.Pikukoirien kanssa tulee juttuun, leikkii ja haistelee varovasti,ettei pikkuinen hermostu ;)

Pysähdy hetkeksi.

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1986

Hyvää kevättä takatalven keskelle.

Pieni koirasi todennäköisesti huokuu iloisella käytöksellään itsevarmuutta. Liiallinen itsevarmuus voi hermostuttaa muita koiria siinä missä epävarmuuskin. (Epävarmat koirat ovat usein arvaamattomia = vaara) Itsevarma koira on peloton. Peloton vastus on huolestuttava vastus.

Peloton, vieras koira on muiden koirien mielestä helposti pelottava, oli koko mikä vaan, koska silläkin on hampaat. Toiset koirat rähinöivät varmuuden varalta, viesti on "älä saa mitään ideoita, pysy poissa, jos tulet lähelle, täältä pesee". Rähisevä koira voi olla joko suht peloton koira, joka luulee, että sen tehtävä on heikon ihmisen puolustaminen tai sitten pelokas koira, joka uhoaa, etteivät uhkaavat olennot lähestyisi.

Tässä tapauksessa molemmat osapuolet puhuvat "koiraa" vähän heikonlaisesti. Jos koirasi tulkitsisi muita koiria paremmin, se tajuaisi ujuttaa käytökseensä myös rauhoittavia eleitä. Ei ole hirveän fiksua liikkua kaikkialla maailmanomistajan elkein, odottaen, että muut koirat alistuvat.

En myöskään menisi vannomaan, että oma koirasi on täysi enkeli. Noin itsevarma koira ei välttämättä peräänny, jos toinen koira tulee liian lähelle ja käyttäytyy aggressiivisesti tai ei alistu tälle pikku egoistillesi. Tappelu voi olla hyvinkin mahdollinen, joten kannattaa harkita tarkkaan millaisten koirien luo koirasi päästät.

Sinänsä itsevarmuus koirassa on hieno ominaisuus! Koirasi ei stressaa ja kykenee toimimaan monissa tilanteissa paremmin kuin jos olisi hermoheikkp yksilö. Mutta kannattaa pitää mielessä se, että koira, joka kulkee maailmanomistajan elkein liikkuu ikään kuin keskari pystyssä, ja siinä on omat vaaransa.

Aika lailla samaa mieltä ylläolevan postaajan kanssa. Kyllähän sitä näkee suht. paljonkin koiria jotka kulkevat maailmanomistajan elkein. Jos ei koira niin omistaja sitten. Jotkut enemmän tietoisesti ja toiset taas eivät selvästi vain ymmärrä. Monesti siinä omaan nilkkaansa omistaja "kusee" kun lähtee liikaa rehentelemään tai tahalleen ärsyttämään. Sitä kiertää päässään sitä samaa kehää.
Mielestäni varman yksilön ei tarvitse tehdä itsestään numeroa ns. arkipäiväisissä asioissa. Varmuudesta kertoo myös se, että kykenee/ uskaltaa antaa rauhoittavia merkkejä toiselle vaikka toinen käykin kuumana on pelokas tai turhautunut kuten ylläoleva postaaja sanoi.
Koiria on kuitenkin niin paljon eri luonteisia ja kokoisia, että kun lähdetään vertailemaan kunnolla voidaan melkein jo puhua eri eläinlajeista. On niitä jotka on luotu haastamaan melkein kaikkea liikkuvaa. Jotkut on jalostettu alunperin jo reagoimaan eri tavoin "ärsykkeisiin" ja sitten vielä kun otetaan erilaiset hermorakenteet mukaan niin siinähän sitä mietiskeltävää on kun pitäisi saada koirakko toimimaan yks yhteen omistajan kanssa. Koulutuksella tai ennemminkin oikeaan suuntaan ohjaamisella on toki suuri merkitys sitä ei voi kieltää. En itse tykkää käyttää sanaa koulutus, koska usein monet mieltävät sen ainoastaan komentoihin/ käskyihin. No, koirat on koiria ja sopu sijaa kuitenkin antaa lenkkipoluilla.

Tämä nyt ei varsinaisesti liity tähän, mutta tänään näin kun alle 10v. lapsi ulkoilutti yksin isohkoa saksanpaimenkoiraa. Ihan nätistihän se meni ja pikkukoirat haukkuivat sille, mutta kun vastaan tulikin vietikkäämpi samankokoinen ja lajia oleva kikkailija niin oli todella vaikea lapsen pidellä koiraa. Koira veti perässään lasta ja toinen karjui, että "pidä nyt se piskisi kurissa!!" Toinen sitten pääsi juoksien alta pois juuri ja juuri. Huh, mitä draamaa! Sydän tykytti itselläkin melkein kahtasataa. Luulisi vanhempien nyt vähän ymmärtävän, että isoa koiraa EI anneta pikkulasten talutettavaksi. Se voi mennä nätisti vanhempien kanssa, mutta kun se on yksin heikomman kanssa voi se kokea olevansa vapaata riistaa remmin päässä.