Sunnuntaina 17.4. oli WWF:n mukaan Suomen ylikulutuspäivä, jolloin olemme käyttäneet oman osuutemme vuoden aikana uusiutuvista maailman luonnonvaroista. (Hesari 18.4.16)
Eipä hyvältä näytä! Olemmeko tuhlareita, koska muun maailman ylikulutuspäivä on vasta elokuussa.
Osa Suomen kulutuksesta johtuu mm. siitä, että täällä käytetään eläinten rehussa paljon soijaa, jota kasvatetaan sademetsiin kestämättömästi raivatuilla alueilla.
Myös kasvihuonepäästöt ovat korkeammat kuin minkä Suomen metsät pystyvät sitomaan. Soijan alkuperästä pitäisi puhua enemmän. En minä ainakaan tiennyt, missä sitä tuotetaan. - Mitä mahtavat kansanedustajamme sanoa, Sipilä HOI!
Mietiskelin, että Aurinko- ja tuulivoima varmaan ovat pelastus siellä, missä kumpaakin on riittävästi, mutta eihän meillä ole oikein kumpaakaan. Teoriassa Aurinko paistaa vuorokaudet ympäri koko kesän, mutta siihen ei voi luottaa. Eikä Suomessa tuule! Atlantin tuulien ja meidän tuulivoimaloittemme välillä on tehokkaat vuoret, jotka laimentavat tuulen voiman.
Korkea elintaso maksaa. Säästöistä on puhuttu pitkään ja hartaasti viime aikoina. Nyt pitää vielä ruveta säästämään ruuan tuotannossa ja tarkkailla entistä enemmän ilmansaasteita.
Eipä hyvältä näytä! Olemmeko tuhlareita, koska muun maailman ylikulutuspäivä on vasta elokuussa.
Osa Suomen kulutuksesta johtuu mm. siitä, että täällä käytetään eläinten rehussa paljon soijaa, jota kasvatetaan sademetsiin kestämättömästi raivatuilla alueilla.
Myös kasvihuonepäästöt ovat korkeammat kuin minkä Suomen metsät pystyvät sitomaan. Soijan alkuperästä pitäisi puhua enemmän. En minä ainakaan tiennyt, missä sitä tuotetaan. - Mitä mahtavat kansanedustajamme sanoa, Sipilä HOI!
Mietiskelin, että Aurinko- ja tuulivoima varmaan ovat pelastus siellä, missä kumpaakin on riittävästi, mutta eihän meillä ole oikein kumpaakaan. Teoriassa Aurinko paistaa vuorokaudet ympäri koko kesän, mutta siihen ei voi luottaa. Eikä Suomessa tuule! Atlantin tuulien ja meidän tuulivoimaloittemme välillä on tehokkaat vuoret, jotka laimentavat tuulen voiman.
Korkea elintaso maksaa. Säästöistä on puhuttu pitkään ja hartaasti viime aikoina. Nyt pitää vielä ruveta säästämään ruuan tuotannossa ja tarkkailla entistä enemmän ilmansaasteita.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Ja ihan vitut sanon minä elän tasan niinkuin haluan. Tippaakaan en piittaa kun en ylikuluta periaatteessa yhtään mitään. Menköön itseensä oikeat ylikuluttajat joille mikään ei riitä!
Juustohöylää, jakolasku! Sillä tavalla maailma pelastuu!
Suomikin pelastuu kun käytetään juustohöylää sekä teräviä leikkureita!
....ja maailma pelastuu....!
Uskon veli pääsee taivaaseen hyvien tekojensa vuoksi tai seurauksena!
Onko Uskon veli kovinkin sairaana?
Taloutemme laskiessa kulutus vähenee
Voisko ajatella kun kaupat on auki yöt, päivät ja juhlapyhinäkin niin saadaan kassaan varmasti haalittua rahat jotka normaalisti on tulleet vanhoina aukioloaikoina. Utopiaa ehkä.
Se on kaikkein älyttömintä, että lämpimistä maista tungetaan tänne kylmään eläteiksi. Ensin siellä lisääntyvät holtittomasti, sitten saadaan sotia aikaan ja sen varjolla kaikki ryntää elintason perässä tänne, missä on työtäkin osattu tehdä. Nuoret terveet miehet etunenässä, sitten haetaan loputkin suvusta tänne lentokoneilla. Miksei siellä puolusteta omaa maata kuten meidän isänmaassamme. Suomelle pitäisi lämpimien maiden antaa apua, eikä päinvastoin.
" Älytöntä "
Ylikulutuksesta oli puhe, toki pakalaismäärä vaikuttaa kuormitustamme hitusen.
Asiaa on havainnollistettu myös laskemalla,miten monta maapalloa tarvitsisimme nykyisen kulutuksen ylläpitoon. Eurooppalainen keskiarvo on 2,8, Pohjois-Amerikka 4,7. Seuraava on lainausta blogista,jossa on luotettavan tuntuiset lähdeviittaukset.
http://biologi-jari.blogspot.fi/2016/04/suomalaisten-ylikulutuspaiva.html
"Suomen kulutustasolla tarve olisi 3,4 maapalloa. Suomi on kuitenkin sikäli hyvässä asemassa, että maamme biokapasiteetti ylittää ekologisen jalanjälkemme. Suomessa biokapasiteetti (13,4 globaalihehtaaria/asukas) on yli kaksinkertainen ekologiseen jalanjälkeemme (5,9 globaalihehtaaria/asukas) verrattuna eli biokapasiteetti ylittää ekologisen jalanjäljen noin 127 prosentilla.
Asukasta kohden laskettuna Suomi siis tuottaa laskennallisesti resursseja enemmän kuin mitä me kulutamme."
Jotain ristiriitaa mielestäni on tuossa, että Suomen ylikulutuspäivä on jo tässä kuussa. Tietysti kylmä ilmasto ja pitkät välimatkat selittävät, kuten myös korkea elintaso ja sen myötä kulutustaso. Lihansyöntimme sanotaan olevan kaksinkertainen ravintosuosituksiin nähden.
Tuotantoeläinten ruokkiminen on ilman muuta tärkeä kysymys. Mitä lehmät ennen Suomessa söivät, eivät ainakaan soijaa. Miksei kotimaassa kasvateta tarpeeksi rehua, siihen varmasti liittyy maatalouspolitiikka ja käsittämätön tukipolitiikka. Samahan se on energian tuotannossamme, mitä tuetaan...se on politiikkaa.
Ihmeen vähän puhutaan maapallon liikakansoituksesta, siitähän on kyse myös siinä, että lämpimistä maista paetaan tänne Pohjolaan, missä pitää talot lämmittää ja rakentaa kalliilla lämmönpitäviksi, tietkin pitää aurata ja jäät murtaa jotta liikkumaan päästään.
Kun ajaa maanteitämme Suomessa mihin tahansa suuntaan, voi havaita, ettei ole peltoja enää. Pelkkää pusikkoa tien varret, niin että tuntee kulkevansa vihreässä tunnelissa koko matkan. Järvetkin ovat hävinneet pensaikkoihin.
Eikö edes heinän viljely enää kannata? Tuontirehulla ruokitaan lehmät?
Kun täällä moneen kertaan on vedetty uskon asiat esiin monissa kysymyksissä, niin vedetäänpä nytkin. Niissä maissa, missä uskonto kieltää perhesuunnittelun, perheet ovat monilapsiset, toimeentulo vaikeaa, maa köyhtynyttä, kaupunkien slummit täynnä väkeä, joiden jätehuolto on hoitamatta. Mitä liikakansoitetumpi alue on, sitä helpommin syntyy konflikteja ja sotia.
Koskahan paavi herää? Pitääköhän odottaa useampia paaveja, ennen kuin ymmärretään, että vaikka Jumala sanoi täyttäkää maa, niin ei Hän varmaan tarkoittanut tällaista liikakansoitusta! Ihmisten lukumäärä on varmaan kolminkertaistunut meidän elinaikanamme. Ja suunta jatkuu.
No voi voi Makriina kulttuuripitäjässämme ei pääse muutenkaan lähelle Tuusulanjärveä. Osa rannoista on yksityisten kuten esim. kulttuurinkehto rantatie, toisella puolella ituniskat häärää pelloillansa. Niin no näkyyhän joskus vilauksia järvestä. Järven ympäri on tehty kävely/pyörätie joka on kovassa käytössä.
Lehmät ja lampaat teki työtä vuorotta ennen. Siivosivat maisemat rantoihin asti. Ennen myös siivottiin ojanpientareet nykyään nekin on pensaiden vallassa.
Jakolaskun murheeseen voi yhtyä. Kun ei ole edes peltohommia eikä karjaa hoidettavana, niin mihin se aika menee, kun ei pusikoita enää hoideta pois ja pientareita pidetä matalana. Joka maajussilla on työkoneet, joilla voisi hoitaa metsät ja mannut. Miksi se on nyt niin vaikeaa? Eikä EU maksa tukia maiseman hoidosta?
EU maksaa käsittääkseni tukia myös maiseman hoidosta, samoin kansalliset ELY-keskukset. Kävin vähän hakemassa tietoa, mihin voi ympäristötukena korvausta saada :
Kosteikkojen hoito
Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito (perinnebiotoopit, luonnonlaitumet)
Kurki-, hanhi- ja joutsenpellot
Alkuperäisrotujen kasvattaminen
Alkuperäiskasvien viljelysopimus on geenipankkitoimenpide ja sitä voivat hakea ne viljelijät, joiden viljelemä alkuperäiskasvilajike on hyväksytty Suomen kansalliseen kasvilajikeluetteloon (Eviran ylläpitämä).
Kyläyhdistykset tekevät maisemanhoitotyötä, aivan ihastuttavia perinnemaisemia on talkootyönä pelastettu. Luonnosuojeluliitto järjestää esimerkiksi rantaniittyjen hoitotalkoita. Ainakin Espoon Fiskarsinmäen yhteydessä olevaa rantaruovikkoa ovat lehmät pitäneet kurissa, muuallakin olen sitä nähnyt. Lammaskatraita näkee siellä täällä uutterassa työssä pitämässä laidunta yllä.
Valitettavasti pusikoituminen on vallitseva näky, esimerkiksi Siniseksi tieksi nimetty tie Vaasasta Joensuuhun voisi ihania järvimaisemia paljon enemmänkin kulkijoille paljastaa, puhumattakaan tavallisista teistä. Kartassa monet tiet noudattelevat rantaviivaa, mutta vettä ei monessa kohtaa näy. Työttömille ja turvapaikanhakijoille näitä hommia on ehdoteltu, mutta varmasti byrokratia estää sen, vaikka halukkuutta olisikin. Joka askareeseen pitää olla ainakin lupahakemus, vakuutus ja vähintään hygieniapassi, jos aikoo muonittaa työporukan. Raivaussahaa enkä pienintäkään vesuria enää uskalla käteeni ottaa, mutta huoltojoukkoihin kelpaisin.
Meidän mökin ympäristö oli kasvanut niin tukkoon , että oli tehtävä puukauppa, o,8 ha. Kuun puut olivat poissa, oli raiskio kammottavan näköinen. Yritimme saada urakoitsijaa tekemään siivousta, koska hänellä oli tarvittava työkone. Lupasi sen tehdä ennen lumia. Talvella tuli sitten lasku, jonka pienuutta ihmettelimme, onpa maalla työ halpaa! Keväällä sitten kävi ilmi, että oli korjannut pois pihan tuntumasta havut, rangat ja oksat ja vienyt jonnekin myös minun keräämäni oksakasan, johon oli metsän reunaan vienyt 30 vuotta oksia ja risuja. Itse metsäalue oli siivoamaton, ja kaiken lisäksi metsänhoitoyhdistys oli jo istuttanut sinne taimet, joten risut ja kannot törröttävät nyt siellä maailman tappiin asti. Sanoin ihan kauhuissani, että metsähän on nyt pilalla, sinne ei voi enää vuosiin mennä katkomatta luitaan. Minulle typerälle kaupunkilaismuijalle oli helppo ylimielisenä sanoa, että metsään nyt kuuluu risut ja männynkävyt, sinnehän ne maatuvat ja lannoittavat metsää. Omista metsistään kyllä korjaavat lepät ja pihlajat metrien korkuisiin kasoihin tien vierelle, josta ne haetaan hakkeeksi.
Se siitä maisemoinnista.