Paljonko on suositeltu pesuhuoneen betonilattian lämpötila? Itse olen pitänyt sen 40c kesät talvet ja huomannut että kyllä suihkun jälkeen lattia kuivuu aika nopeesti. En ole missään nähnyt suositusta.
Lattian lämpötila
Heppu
444364
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 44
Vanhimmat
mutta olet tehnyt oikean havainnon pesuhuoneen kuivaamisesta, kun lattialämmitys ja ilmanvaihto pelaa kosteissa tiloissa ei ongelmia ilmene.
Sinulla ei tarvitse olla vesieristettä lattioissa kunhan kaadot ovat hyvät sekä silikonisaumat tiiviit seinän ja lattian yhtymäkohdissa.
Näissä pesutiloissa joissa ilmenee kosteusvaurioita on aina käyttäjässä tai tilojen toteutuksessa vikaa. Monesti kummassakin.
Vai ei vesieristettä tarvita?????????????!!!!!!!!
Asia on aivan kuten rkm sen esitti.
Jos:
-kaadot ovat hyvät
-ilmanvaihto pelaa
-silikonitiivistykset kunnossa
-lämpöä riittää
-ja vielä kun noheva suihkuttelija jaksaa vetää lastalla enimmät pois suihkun jälkeen
...niin ei käytännössä tarvita vesieristettä.
Tosin märkätiloihin nykyään pitää tehdä asianmukaiset vesieristykset, ja hyvä onkin, kun monilla se silikonien vaihtoväli on yhtä pitkä kuin remontin välikin. Sellaisille asujille paras vaihtoehto olisikin altaallinen, neljällä seinällä varustettu suihkukaappi.
Liian korkea lämpötila saattaa pilata kosteuseristyksen.
Varmasti kyllä, mutta missä se raja menee?
Kuvittelisi, että esim. lattian korkea lämpötila hmm...30-35°C ei vielä moista tee.
kirjoittaa nimimerkki rkm (rakennusmestari?). Ettei mukatarvita pesuhuoneessa vedeneristystä, mikäli on lattialämmitys ja silikonit saumoissa?
Onko rkm vakavissaan, vaiko onko joku provo kätkeytynyt nimimerkin taakse.
Siis jälleen kerran: Märkätiloissa rakentamismääräysten mukaan vedeneristys (massa, muovimatto tmv.) on pakollinen, toistan PAKOLLINEN.
ei tälläkään hetkellä ole suuressa osaa pesuhuoneista ja ne eivät ole homeessa.
Vain pieni osa asuntokannasta kärsii kosteusongelmista ja suuri syy löytyy käyttäjistä, joskin lattialämmityksen epäkunto tai käyttämättömyys, pesutilojen hullon laiminlyönnit sekä ilmanvaihdon toimimattomuus, aiheuttavat valitettavat kosteus- ja homeongelmat.
Rakentamismääräyksillä pyritään eliminoimaan lähinnä ongelmakäyttäjien ja rakentajien aikaansaamat vahingot asuntokannassa.
Nyt pitää lähteä siitä, että vaikka sinulla on vesieriste kylppärissä, kaadot pielessä, ja ilmanvaihto OFF asennossa niin sinulle tulee home ja kosteus sisään.
Kyllä käyttäjällä pitää olla järki päässä ja vastuuntunto.
on merkittävin rakennusvirhe kjosteusvaurioiden syntyyn. Rakentamismääräysten mukaan märkätiloissa VAADITAAN vedeneristys.
On vastuuntunnottomuutta muuta väittää.
Eipähän se vesieriste ole pakollinen pelkästään suihkuttelijoiden varalta, vaan märkätiloissa tulee varautua monenlaisiin vesivahinkoihi. Pesukonekin voi rikkoutuessaan sinne päästää vetensä ja tuhot voi olla melkoiset. Eipä silloin kannata vakuutuksistakaan penätä korvauksia, kas kun eivät korvaa rakennusvirhetapauksissa.
ongelmia luetun ymmärtämisessä.
En ole väittänyt ettei tarvitse rakentaa uutta rakennusta määräysten edellyttämällä tavalla.
Lähdetään nyt kuitenkin siitä, että vanhat asunnot jotka on rakennettu vanhojen määräysten mukaan, ovat ihan hyviä asuntoja vaikka siellä ei ole vesieristystä edellyttäen, että asukkaat huolehtivat aijemmin mainitsemistani asioista.
Nikke "Mikko" on lukenut tällä palstalla olleita kirjoituksia liian totisesti. Ei sinun tarvitse soveltaa täällä käsiteltyjä kärjistyksiä niin vakavasti.
jos joku laite rikkoutuu ja pääsee vesi tulvimaan menee se ovien alta koko rakennukseen. Ei se vesieristys pesutiloissa pelasta mitään.
Tuli heti huono omatunto, kun luin kirjoituksesi. Mitä tarkoitat käyttäjien omalla syyllä? Millä tavalla pesutiloja muuten pitäisi huoltaa kuin ne välillä pesemällä? Muistan kyllä aina melalla pyyhkiä vedet pois lattialta ja ikkunakin on aina suihkuhuoneessa rakosellaan, mutta mitä muita huoltotoimia suihkutilat tarvitsevat, jotta hometta ei syntyisi?? Vettä kyllä kuluu suihkussa meidän taloudessa aika paljon ja ja tosi pitkään - lapseni ovat oikein supersuihkussa kävijöitä -onneksi on kaukolämpö..
huonoa omaatuntoa, jos yhden kerran vuodessa laskeudut lattialle ja tarkistat, että silikonisauma on kunnossa eikä rakoja ole.
Samalla tarkistat, että lattialämmitys toimii ja koneellinen ilmanvaihto on pesutiloissa oikein säädetty.
Tuo pesutilojen kuivaaminen on hyvä toimenpide eikä suihkussa leikkiminen voi jatkua 2-3 tuntia pitempään kerralla, joten tilojen kuivamiseen jää vielä 21 tuntia.
"Vain pieni osa asuntokannasta kärsii kosteusongelmista."
Tämäkin on uutta tietoa.Mistä tällainen tilastotieto lienee peräisin ?
Kyllä ne märkätilat on jo vanhojenkin määräysten mukaan pitänyt rakentaa niin ettei vesi pääse ympäröiviin tiloihin.Se tarkoittaa kunnon kallistusten lisäksi myös riittäviä kynnyksiä.
täällä saa sellaisen käsityksen, että suomen asunnoista 99% on homeessa.
Jos Suomen asunnoista on 1% homeasuntoja riittää niitä jokaiseen kuntaan n.50 kpl. ja 5%:n homekanta edellyttää jokaiseen pieneenkin kuntaan 250 homeasuntoa.
Suuri osa asuntokannasta kärsii kosteusongelmista. Asiasta on tehty useampiakin kattavia tutkimuksia ja selvityksiä (mm. Kansanterveyslaitoksen koordinoimana) ja jopa väitöskirjatasoinen tutkimus.
Yli puolessa asuntokannasta löytyy näiden tutkimusten mukaan kosteusvaurioita ja jopa 40 %:ssa vauriot ovat merkittäviä.
Tämä valtava ongelma on pääosin seurausta viime vuosikymmeninä yleistyneestä fuskurakentamisesta ja asumistottumusten muutoksista.
asuntokanta. Sinä annat sellaisen käsityksen, että Suomen asuntokanta on viimme vuosikymmeniltä. Kysymyksessä ei ole näin rajut jutut. Kuinka monta prosenttia on Suomessa kerrostaloasuntoja asuntokannasta?
Rivi- ja omakotiasunnoissa voi olla ongelmia mutta sinun esityksesi mukaan asuntokannasta jokaisessa näissä on home- ja kosteusvaurioita.
tietoa, että on syytä tarkentaa.
Asuntokanta
• Suomen asuntokanta koostuu 2,4 milj. asunnosta
• 1 milj. kerrostaloissa
• 1 milj. omakotitaloissa
• loput rivitaloissa
Sinä väität, yli 50%:ssa asunnoista on kosteusvaurioita eli 1,3 milj. asuntoa on vaurioituneita. Suomen asuntokanta on lisäksi nuorta, sillä puolet on rakennettu viimme vuosikymmenillä.
Sinun mielipiteesi mukaan kaikkissa uusissa rakennuksissa on homevaurio?
Miten vauriot jakautuvat asuntokannassa?
Suora lainaus:
"Tämä valtava ongelma on pääosin seurausta viime vuosikymmeninä yleistyneestä fuskurakentamisesta"
Miten on tutkittu? Meillä ei ole käynyt tutkijoita, enkä ole kuullut muutenkaan noista. Onkohan nollatutkimuksia tai muuten tarkoitushakuisia?
En ole rkm, enkä tiedä muuta kuin omasta kokemuksesta.
Meillä oli kaatoa suhkunurkkauksessa 11cm!!! Ei siinä muovilattialla meinannut pystyssä pysyä, kun suhkussa oli. Lattialämmitys on myöskin, ja vesi kyllä hakeutui sinne maton, ja seinän alle vaikka mikä oli!
Mutta joku tumpula oli aikaisemmin uusinut maton ja leikannut sen kaakeliseinän alareunasta, ja silikonit sinne.
Nyt laitettiin klinkkerit ja vesieristeet, ja loivennettiin n. 6 cm ja vesi menee yhtä holjasti lattiakaivoon, kuin ennenkin.
En esitä mitään henkilökohtaisia mielipiteitä tai väitteitä, vaan, kuten mainitsin niin asuntokantamme kosteusvaurioiden yleisyydestä on tehty useampiakin selvityksiä – myös kerrostaloihin liittyen. Eri tutkimusten lopputulokset eivät oleellisesti poikkea toisistaan. Kommenttini oli yleisluontoinen yhteenveto, jonka sisältämä tieto sopii näiden tutkimusten raameihin. Pientalojen ja kerrostalojen kosteusvaurioiden yleisyyden eroja voi hahmottaa esim. Kansanterveyslaitoksen ja ympäristöministeriön koordinoimasta tutkimuksesta:
Kosteusvauriojälkien esiintyvyys:
KERROSTALOT
- asunnot 60 %
- yhteistilat 87 %
- ulkovaipat 84 %
PIENTALOT 82 %
Toimenpiteitä edellyttävät kosteusvauriot:
KERROSTALOT
- asunnot 42 %
- yhteistilat 75 %
- ulkovaipat 50 %
PIENTALOT 55 %
Mikäli asia askarruttaa enemmälti joltain osin, niin kannattaa hankkia käyttöönsä nämä tutkimukset. Niistä saa yksityiskohtaisempaa tietoa myös esim. eri vuosikymmeninä valmistuneiden rakennusten vaurioiden yleisyydestä.
Tällaisia tutkimuksia voidaan tehdä ilman, että jouduttaisiin käymään jokaisessa asunnossa. Tilastotieteen perusteisiin tutustumisen myötä asia on helpommin ymmärrettävissä.
Kuten esimerkkinä mainitsin, niin asiasta on myös väitöskirjatasoinen tutkimus. Sen kyseenalaistaminen edellyttää, että arvioi oman tietämyksensä sekä tutkijan, kustoksen että vastaväittäjän yläpuolelle.
joten keskustelu on turhaa. Kai mielipiteen vaihdossa joku taso pitää olla. Suomen asuntokannasta yli 2 milj. on vaurioisia joten kunnollisia löytyy jokunen.
Asia ei askarruta, koska ko. tutkimuksia pitää osata lukea. Varsinkin lainaamalla joitakin tutkimuksen yksityiskohtia annetaan haluttu ja tarkoitusperäinen, täysin väärä kuva.
Suomen ilmastossa ei voi välttyä kosteuden tiivistymiseltä rakenteisiin joten rakenteissa on aina merkkejä kosteudesta.
Kysyisin vaan Liisa, kun on tilastotieteisiin luisuttu; entä virhemarginaali ????? Mitä tulee kyseenalaistaimisiin, sinulle se lienee itsestään selvää, että olet kaiken arvostelun ja kritiikin yläpuolella.
Olen itsekin nähnyt muutamia samanlaisia mattovirityksiä, jossa matto on uusittu jälkeenpäin ja jätetty ylösnosto seinäkaakelin alareunan tasalle. Ei hyvä tosiaankaan.
Peräät lukuja ja kun Liisa juuri niitä sitten antaa väität,että "lainaamalla tutkimuksen yksityiskohtia annetaan täysin väärä kuva."
Et muuten ole vieläkään vastannut esittämääni kysymykseen mihin tilastoihin perustuu se sinun väittämäsi,että vain pienessä osassa asuntoja on näitä ongelmia.
Kosteus ei muuten tiivisty kunnolla rakennetuissa taloissa,jos ilmanvaihdosta huolehditaan.
Noin arvelinkin, että on tilastotutkimus. Olen kyllä perehtynyt tilastotieteen "alkeisiin", ja siksipä osaankin epäillä. Tilastollisia menetelmiä on helppo käyttää väärin joko tarkoituksella tai vahingossa.
Voiko ylimielisyyttä muuten mitata?
löytyy niitä allaolevasta Liisan lainaamasta linkistä. Liisa vain lainaa haluamiaan kohtia joilla tulee lopulta vääristynyt kuva asioista.
Nämä on niitä tutkimuksia joita me ammattilaiset olemme lukeneet vuosia sitten. Pyydän sinua kiinnittämään huomion tutkimuksissa oleviin ehdollisiin ilmaisuihin joita Liisa ei missään tapauksessa halua lainata.
Näistä Liisan korostamista asiakirjoista voi tuoda erillaiset prosenttiluvut, jos haluaa mutta Liisa on ottanut näissä esiintyvista arvioista korkeimmat mahdolliset.
http://www.miame.net/right5eac.html?julk=4&par=38&id=53&kpl=38&kid=0
(korostus isolla kirjaimilla on rkm:n tekemä)
”Rakennusten kosteusvaurioiden yleisyys
KOSTEUSVAURIOT OVAT YLEISIN RAKENNUSTEN VAURIOMUOTO. KAIKKI RAKENNUKSET JOUTUVAT JOKA PÄIVÄ ALTTIIKSI ERI TYYPPISELLE KOSTEUSRASITUKSELLE, VAIKKA ULKONA EI SATAISIKAAN. TÄMÄN VUOKSI KOSTEUSVAURIOITA ONKIN LÄHES JOKAISESSA RAKENNUKSESSA. Puhuttaessa kosteusvaurioista yhdistämme helposti asiaan mahdolliset seuraukset eli homeen ja mikrobien kasvun. Nimittäin mikä tahansa rakennusmateriaali homehtuu, jos kosteutta on riittävästi. Mikrobikasvu alkaa, kun kosteus vastaa yli 70% suhteellista kosteutta ilmassa.”
”Eniten kosteuden aiheuttamia vaurioita havaittiin 1950- ja 1970-luvuilla rakennetuissa kerrostaloasunnoissa ja vähiten 1960-luvun asunnoissa.
Eniten kosteusvaurioita on havaittu 1960- ja 1970 -luvuilla rakennetuissa pientaloissa ja vähiten 1980- ja 90-luvun pientaloissa.”
”Kirjoittanut: Liisa 12.1.2005 klo 14.59
En esitä mitään henkilökohtaisia mielipiteitä tai väitteitä, vaan, kuten mainitsin niin asuntokantamme kosteusvaurioiden yleisyydestä on tehty useampiakin selvityksiä – myös kerrostaloihin liittyen. Eri tutkimusten lopputulokset eivät oleellisesti poikkea toisistaan. Kommenttini oli yleisluontoinen yhteenveto, jonka sisältämä tieto sopii näiden tutkimusten raameihin. Pientalojen ja kerrostalojen kosteusvaurioiden yleisyyden eroja voi hahmottaa esim. Kansanterveyslaitoksen ja ympäristöministeriön koordinoimasta tutkimuksesta:
Kosteusvauriojälkien esiintyvyys:
KERROSTALOT
- asunnot 60 %
- yhteistilat 87 %
- ulkovaipat 84 %
PIENTALOT 82 %
Toimenpiteitä edellyttävät kosteusvauriot:
KERROSTALOT
- asunnot 42 %
- yhteistilat 75 %
- ulkovaipat 50 %
PIENTALOT 55 %
Mikäli asia askarruttaa enemmälti joltain osin, niin kannattaa hankkia käyttöönsä nämä tutkimukset. Niistä saa yksityiskohtaisempaa tietoa myös esim. eri vuosikymmeninä valmistuneiden rakennusten vaurioiden yleisyydestä.”
Älähän aliarvioi lukijakunnan älykkyyttä.Liisan esittämässä ei löydy ristiriitaa.Omissa jutuissasi ei ole päätä eikä häntää.
Kirjoitit alunperin näin:
"Vain pieni osa asuntokannasta kärsii kosteusongelmista ja suuri syy löytyy käyttäjistä, joskin lattialämmityksen epäkunto tai käyttämättömyys, pesutilojen hullon laiminlyönnit sekä ilmanvaihdon toimimattomuus, aiheuttavat valitettavat kosteus- ja homeongelmat."
Antamassasi linkissä todetaan ihan päinvastoin:
"Vauriot sijaitsivat lattioissa, seinissä, ikkunoissa, välikatoissa, yläpohjissa ja vesiputkistoissa. Asuinkerrostalojen yhteisissä tiloissa tai ulkovaipassa oli jälkiä kosteusvaurioista lähes kaikissa rakennuksissa. Eri vuosikymmenillä valmistuneiden talojen välillä ei ollut suuria eroja. Eniten vaurioita oli pyykkitupien, löylyhuoneiden ja varastojen lattia- ja seinärakenteissa. Vesikattovuotoja ja ulkoseinävaurioita oli joka toisessa kohteessa ja sadevesijärjestelmän aiheuttamia vaurioita joka neljännessä. Maanpinnan kallistukset olivat riittävät rakennusten vierellä joka toisessa rakennuksessa, kun taas koko piha-alueen kallistukset, lumen läjityspaikat ja sadevesikaivot olivat asianmukaiset useimmissa tapauksissa."
Etkä vieläkään kertonut mihin perustuu se oma väitteesi,että vain pieni osa asuntokannasta kärsii kosteusongelmista,
Ja "ymmärtämisen" kanssa. Ei tullut mieleen?
LUETUN LUKEMINEN JA LUETUN YMMÄRTÄMINEN, OVAT KAKSI ERI ASIAA.
( ennakoivaa, alitajuista tietämistä) on turha keskustella. Jos sinä löydät tekstistä ainoastaan haluttua todistelua menee jatko inttämiseksi.
Senvuoksi en mielelläni aloita kaltaistenne kanssa ajatusten vaihtoa, koska se ei voi antaa mitään uutta. Keskustelu uskonasiasta (johon politiikkakin kuuluu) ei ole suotavaa.
Ei voi olla itsetarkoitus osoittaa jollekin tuntemattomalle "ällästikun kanssa" mitä siinä lukee, kun hän itse ei halua sitä lukea ja jolta kaiken lisäksi, herra on vienyt saatonkin.
Ei ole yhtään epäselvää miksi et halua keskustella asiasta enemmälti,mutta vastaa jo vihdoinkin,mihin tietoon perustui väitteesi,että vain pienessä osassa asuntoja on kosteusvaurio.Vai oliko se vain intuitio tai uskonasia?
Lue koko juttu, älä lainaile "valittuja" sitattejasi. Ja vielä Raksystem-nimisen yhtiön "havainto" materiaalin käytttö yksistään ko. kirjoituksen pohjana, vielä epäilyttävämpää. Siis kerran vielä: LUE JA YMMÄRRÄ SISÄISTÄ LUKEMASI.
kuivausliikkeen auto seisoi pihassa. Eikö silloin ole kosteusvaurio?
Tuuli huulia heiluttaa ja valheen läpi laskee.
otannan miten oli otettu:
"Pientalotutkimuksen aineisto ja menetelmät
Tutkimusaineistona oli 450 pientaloa kolmesta sisämaan ja kahdesta rannikkokaupungista.
Tutkimuskohteet valittiin satunnaisotannalla kaupunkien rakennusluparekistereistä ja ne edustivat
1950-, 60-, 70- ja -80-luvuilla valmistuneita taloja. Kohteista 80% oli omakotitaloja ja loput rivitaloja.
Tutkimus tehtiin paikan päällä haastattelemalla asukkaita ennalta laaditun kyselykaavakkeen
mukaisesti ja tarkastamalla rakennukset aistihavaintojen ja pintakosteusmittareiden avulla, pintoja rikkomatta."
Tälläinen haastattelu tutkimus ja pintakosteus mittauksilla ja sitten täällä joku esittää tuloksia ehdottomana totuutena.
Liisan tapa "julkaista" tarkoituksenhakuisesti haluamaansa tietoa, jo pidemmän aikaa. Toivottavasti yhä useampi Liisaan tukeutunut henkilö tajuaa, mihin sudenkuoppaan ovat astuneet, kun ovat ko. henkilön totuutta pitäneet ainoana oikeana.
Haloo haloo järjen jättiläs.luin itsekin ja siinähän on tietoja vain yhdestä ja vain pientaloja koskevasta tutkimuksesta ja kaiken lisäksi sekin stemmaa Liisan kertomiin lukuihin.
Mistäköhän ne tilastotiedot sinun intiutio tietioihin saisi(jos vaihtelee nimimerkkiä,ei kannata tehdä samoja kirjoitusvirheitä).
kannata mesoa täällä nyt. Odota parempaa aikaa ja rauhoitu. Tuossa otannassa ei ole mitään tieteellistä perustetta, jota olet painottanut mielipiteissäsi.
Kirjoitusvirheiden etsiminen täällä osoittaa henkilön kapasiteetin loppumista.
Meikäläisessä löytyy kyllä munaa esiintyä ihan omana itsenä.Odottelen tässä edelleen rkm:n (sinun) intuitio tutkimuksen tarkempia tietoja,jotta pääsis niiden tieteellistä tasoa tutkistelemaan.
Ukolla, kun jankkaa samaa vaan. Kokeilehan mitä naperot harrastaa, kun eivät saa tahtoansa läpi.
Omalla mittarilla tarkoitan jalkapohjia. Jos kuumalta tuntuu, silloin liikaa lämpöä ja toisinpäin. 30-35 astetta lienee sopiva.
turhan kuumia neuvoja. Kunnioitan silti Jocun ja talkkarin osviittoja. Nytten asustelen SKANSKAN
rakentamassa kerrostalossa. Saamamme kodin käsikirjan mukaan suihkuhuoneen suosituslämpö 24-27C Suljin välittmästi lattialäämmityksen, jonka kulutus olisi mennyt mittariimme. Tänään viiden vuoden jälkeen lämpö 25C ilman lattialämmitystä käyttöveden pattereilla.
Vanhempi vaihteiden sähkölämmittäjä täältä Akaan kulmilta, entinen Stadin kundi
tahvo