Ruotsin kieliset paikan nimet väkisin??

Luuletko että Eira on suomea? Tulee nimestä Eir.

FennoOnTyhmä kirjoitti:

Luuletko että Eira on suomea? Tulee nimestä Eir.

En luule.
Mutta jos paikan nimi olisi suomeksi Dkfjfjdkj, niin ÄRKKOPEE vinkuisi niin kauan, että joka paikassa se kirjoitettaisiin muumiksi: Dkfjfjdkj.

Svedupetteri luuli olevansa fiksu.

Precis, först EIRA, som området heter, och sedan en översättning åt fennotollon som döpte om stället.

1300–1400-luvuilla Uudenmaan rannikoille saapunut ruotsalaisasutus oli Helsingin perustamisen aikaan ilmeisesti sulauttanut kokonaan itseensä sitä edeltäneen varhaisemman suomalaisasutuksen. Sen muisto on jäänyt elämään ainoastaan joukossa ruotsalaistuneita paikannimiä.

http://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk125/helsinki/index.shtml


http://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk125/helsinki/

Kohta svekot ryntäävät kertomaan että Britanniassa ei asunnut ketään ja ruotsalaiset olivat ensimmäisiä aluetta asuttaneet. Perusteluksi sanotaan "jos et usko niin katso vaikka paikannimiä".

Svekologiikka on melko yksinkertaista.

Uskomatonta propagandaa. Pelkästään Ruotsissa on jo valtava määrä suomenkielisiä paikannimiä ruotsitettu - on suorastaan suuri ihme, että sentään muutamiin paikkoihin on nimi jätetty sellaisenaan (pajala tai Jukkasjärvi esimerkiksi). Korpilompolostakin on tehty "Korpilombolo", Haaparannasta " Haparanda", Kainuusta Kalix jne. Jne. myös rannikoilla Suomessa nimenomaan nimet vaihdettiin suomen kielestä ruotsinkielisiksi. Haenpa sinulle tästäkin kertovan jutun, odota hetki.

ei siis pelkästään ole todistettu sitä, että 60 % silloisista "ruotsinkielisistä" suvuista oli kielenvaihtajia nimenomaan SUOMEN kielest6ä (25% taas Venäjältä, Baltiasta tai Keski-Euroopasta tulleita)

http://www.suomalaisuudenliitto.fi/?page_id=317 (tutkijoina mm. LINNUS, Olavi

MANNINEN, Antero

RAUNIO, Ilkka

TERÄSVUORI, Kaarlo )

vaan myös mm. Pohjanmaan nimistön tiedetään suurimmaksi osaksi olleen alkujaan suomenkielistä:

"Ensimäisenä todistuksena ovat Suomenkieliset paikan­nimet Ruotsinväen paikkakunnassa. Pitkin koko Ruotsalaisten aluetta Lapväärtistä Kokkolaan saakka on koko rantamaa täynnänsä suomenkielisiä nimiä, ei ainoastaan Suomenväen rajoilla, vaan etäisemmässäkin ulko-saaristossa. Määrätön olisi tässä luetella kaikkia, muutamia meidän kuitenkin täytyy mainita, varsinkin Merenkurkun avarasta saaristosta. Jo Merenkurkun ruotsalainen nimi “Qvarcken”, joka on suomen-alaisesta vään­netty, näyttää todistavan, että Suomalaiset olivat ensimäiset kulkijat näillä vesillä. Muut nimet todistavat samalle päin. Mustasaari, Raippaluoto (”Replot“), Koivulahti (“Qveflax“) ja Maksamo ( “Maxmö”) ovat ne seurakunnat, jotka tämän saa­riston käsittävät. Päätteet: -sor (saari), -lot (luoto) ja -lax (läksi, lahti), sekä pääte -mo, joka myöskin on suomalainen, *45 ovat näillä seuduin hyvin tavalliset. Maksamon saaristossa tavataan esm. Pirkkaluoto (“Pirklot“, ehkä Pirkkalaisten luoto?), Riitaluoto (“Riitalot“), “Korpislot “, “Ernlot“, “Tosplot“, “Pudimo“, “Wilkmo“, “Särkimo“, “Teugmo”, “Qvimo” (Kuivimo?). Mannermaalla taas ovat useat kylän-nimet ruotsalaisissa seura­kunnissa suomenkielisiä, esm. Vöyrissä: Oravainen, Tukkur (Tuhkuri), Rekipelto, Rökiö, Mäkipää, Karvat (Karvatti), Kovijoki, — ja Mustasaaren pitäjässä: Iskmo, Wassor, Wasklot, Aniksor (Annikansaari), Petsmo, Höstves (Höystövesi?) j. n. e. Tämän luettelon voisimme kovin pitkäksi venyttää, jos lähdemme etelään taikka pohjaseen. Tavallisissa kartoissakin tapaamme etelään mennessä nimet: Maalahti, Petalahti, Pielahti, Tiukka (Tjöck). Erityisillä taloillakin on toisinansa suomalaiset nimet, esm. Pietarsaaren pitäjässä useat Tarvosen-nimiset talot eri-paikoilla, ja Vöyrissä Bertbyn kylässä “Auras“ (Auranen) ni­minen talo, joka kuitenkin aikojen kuluessa on saanut muute­tun nimen: “Backills“ *46 — Kaikki nämä paikannimet Ruotsa­laisessa paikkakunnassa todistavat selvästi, että maa ennen oli ollut Suomalaisten hallussa, ja että nämä olivat siihen oikein asumaan asettuneet, koska heidän antamat nimet eivät muuten olisi niin luopumattomasti kiintyneet kyliinkin *47. Tosin voimme muutamista näistä paikoista arvata, että ne vasta myöhempinä aikoina ovat menneet Suomalaisten käsistä Ruotsalaisillen. Mutta tämä on voinut tapahtua ainoastaan molempien kansalli­suuksien rajalla. Jos kaikki kansan-tarinat tarkasti näiltä seuduilta ko'ottaisiin, niin voisi ehkä niistä paljon selitystä näille seikoille tulla. Sen vähän, mikä meidän on sopinut onkeemme ottaa, tahdomme tässä julkaista, toivoen muualta vielä lisää ilmaantuvan.

Oravaisten seurakunta on nykyänsä kokonaan ruotsalai­nen, mutta nämä Ruotsalaiset kuitenkin tietävät alku-asukasten olleen Suomalaisia ja juttelevatkin mistä nimi semmoinen on saatu. Eräs kalastaja oli muka ensimäinen asukas, joka rakensi kodan itsellensä asumukseksi. Jälkeen päin tuli siihen toinen­kin mies, joka myöskin haki asun-siaa. Mutta molempien oli siinä liian ahdas olla, josta syystä entinen asukas päätti pois muuttaa ja möi siis kotansa toiselle. Tämä oli tulo-matkallansa ampunut joukon oravia, joitten nahat hän nyt antoi kodan hin­nasta. Siitäpä nimi Oravainen. Sittemmin rupesi myöskin Länsi-pohjan miehiä käydä siellä kalastamassa, ensinnä ainoas­taan kesän aiaksi. Mutta vähitellen muuttivat sinne varsinai­siksi asukkaiksi. — Muutoin mainitaan että Wöyrin ja Ora­vaisten seurakunnat olivat ensialussa olleet kappelina, edellinen (Wöyri) Ison-kyrön alla ja jälkimäinen Pietarsaaren alla. Pitä­jän raja oli käynyt Tuhkurin kylän paikoilla. Kesän aikoina pitivät Iso-kyröläiset karjansa Kimon rauta-ruukin paikalla, ja oli heidän aittojansa seisonut missä nykyään ylinen hamari on *48.

Jos tämä muinais-tarina näyttää todistavan, että Oravai­sissa ensinnä oli Suomalaisia, ja että Ruotsalaiset sinne tuli­vat Länsipohjasta, niin Vöyriläisten muinais-muistot kertovat heidänkin muuttaneen Suomalaisten asunsioille, mutta ei Länsi­pohjasta, vaan Daalaen maakunnasta. Muutoin nämä muistot vahvistavat, mitä näitten ruotsalais-pitäjien kielistäkin havai­taan, että Ruotsalaiset tulivat monesta eri maakunnasta."

(Yrjö Koskinen, 1857)

Nuo suomennokset ovat joskus hyvin kenotekoisia. Esim. Espoon Bembölestä on tehty Pempyöli, vaikka oikea käännös on Hölmölä.

Ruotsinkielinen nimi on tässäkin tapauksessa tullut myöhemmin. Kuten käytännössä kaikissa muissakin - niin Suomessa kuin Ruotsissakin.

Mielestäni Helsinki on ruma kaupunki ja huono pääkaupungiksi. Toivottavasti Suomi ymmärtäusi vaihtaa myös pääkaupunkiaan, esim. Kajaani olisi aika keskeinen ja hyvä.

Rumakaupunki kirjoitti:

Mielestäni Helsinki on ruma kaupunki ja huono pääkaupungiksi. Toivottavasti Suomi ymmärtäusi vaihtaa myös pääkaupunkiaan, esim. Kajaani olisi aika keskeinen ja hyvä.

Kainuu kveeniläisten alueena kuvastaa myös suomalaisuutta paremmin.

PilvienPaimen kirjoitti:

Ruotsinkielinen nimi on tässäkin tapauksessa tullut myöhemmin. Kuten käytännössä kaikissa muissakin - niin Suomessa kuin Ruotsissakin.

Nää, är det sant? Har de givit svenskspråkiga ortsnamn åt orter i Sverige efter det att fennopellen började ge sig på ortsnamn i Finland och förvränga vackra originalnamn till sitt fula läte?
Skulle det inte ha varit lättare och bättre att lära sig uttala också annat, än högvis med konsonanter radade efter varandra?

Rumakaupunki kirjoitti:

Mielestäni Helsinki on ruma kaupunki ja huono pääkaupungiksi. Toivottavasti Suomi ymmärtäusi vaihtaa myös pääkaupunkiaan, esim. Kajaani olisi aika keskeinen ja hyvä.

Kajana som huvudstad är lite samma som om man hade obildade PerSun som ministrar. Det kan inte sluta väl.

PilvienPaimen kirjoitti:

Ruotsinkielinen nimi on tässäkin tapauksessa tullut myöhemmin. Kuten käytännössä kaikissa muissakin - niin Suomessa kuin Ruotsissakin.

Helsinki - kommer från Helsinge (dagens Vanda). Helsinge har i sin tur fått namn från att de som flyttade dit kom från Hälsingland i Sverige.

PilvienPaimen kirjoitti:

Ruotsinkielinen nimi on tässäkin tapauksessa tullut myöhemmin. Kuten käytännössä kaikissa muissakin - niin Suomessa kuin Ruotsissakin.

Vojvoivoj lilla sovjeten. Dags för fakta:

Namnet Helsingfors kommer från namnet på socknen Helsinge och Helsingån (nuvarande Vanda å) vid vars sista fors före havet staden grundades.[8] Förleden Helsing(e) i ortnamnet Helsingfors är omdiskuterad. En populär idé har att göra med hur hälsingar under 1200-talet bosatte sig vid Finska viken. En annan har att göra med att namnet kommer av flodens "hals" – det smala stället som utgjorde forsen. Samma namnled återfinns i Hälsingland och Helsingborg som båda har anknytning till ett smalare havsområde. Helsingfors förkortas ofta H:fors.

På finska heter Helsingfors Helsinki, vilket också sedan 1900-talet används på de flesta andra språk. Namnet kommer av Helsinge. På slang talar man om Stadi, vilket kommer från det svenska ordet stad. Speciellt utanför Helsingfors kallas staden för Hesa.[9] Stadi(n) och Hesa används också på finlandssvenska. På nordsamiska heter Helsingfors Helsset. Då Helsingfors blev Finlands huvudstad 1812 föreslogs att staden skulle byta namn till Alexandria, efter tsar Alexander I av Ryssland, men förslaget förföll[10].

Sedan litet om slobostilen i H:fors:

Tsar Alexander I beslöt år 1812 att Helsingfors, med 4 000 invånare, blir huvudstad i storfurstendömet Finland. Han ville avfjärma Finland från Sverige och grundade därför inte huvudstaden i Finlands största stad på den tiden, Åbo. Den tyska arkitekten Carl Ludvig Engel valdes att planera ett nytt Helsingfors efter branden i en stil värdig en rysk administrationsstad.

Så att så mycket om den saken.

Peppu-Reino kirjoitti:

Vojvoivoj lilla sovjeten. Dags för fakta:

Namnet Helsingfors kommer från namnet på socknen Helsinge och Helsingån (nuvarande Vanda å) vid vars sista fors före havet staden grundades.[8] Förleden Helsing(e) i ortnamnet Helsingfors är omdiskuterad. En populär idé har att göra med hur hälsingar under 1200-talet bosatte sig vid Finska viken. En annan har att göra med att namnet kommer av flodens "hals" – det smala stället som utgjorde forsen. Samma namnled återfinns i Hälsingland och Helsingborg som båda har anknytning till ett smalare havsområde. Helsingfors förkortas ofta H:fors.

På finska heter Helsingfors Helsinki, vilket också sedan 1900-talet används på de flesta andra språk. Namnet kommer av Helsinge. På slang talar man om Stadi, vilket kommer från det svenska ordet stad. Speciellt utanför Helsingfors kallas staden för Hesa.[9] Stadi(n) och Hesa används också på finlandssvenska. På nordsamiska heter Helsingfors Helsset. Då Helsingfors blev Finlands huvudstad 1812 föreslogs att staden skulle byta namn till Alexandria, efter tsar Alexander I av Ryssland, men förslaget förföll[10].

Sedan litet om slobostilen i H:fors:

Tsar Alexander I beslöt år 1812 att Helsingfors, med 4 000 invånare, blir huvudstad i storfurstendömet Finland. Han ville avfjärma Finland från Sverige och grundade därför inte huvudstaden i Finlands största stad på den tiden, Åbo. Den tyska arkitekten Carl Ludvig Engel valdes att planera ett nytt Helsingfors efter branden i en stil värdig en rysk administrationsstad.

Så att så mycket om den saken.

Lue lisää

Kommenttisi ovat varmaan ihan mielenkiintoisia. Mikset kirjoittaisi niitä nimimerkkisi kielellä - ensimmäisellä kotimaisella?

Catharina "Cajsa" Wahllund startade restaurangverksamheten. Så nog är det löjligt att man inte kunde behålla "j" i det finsak namnet också.

Kaisa on pelleilyä, Kajsa on alkuperäinen!

Wiki: "Catharina ”Cajsa” Wahllund (1. toukokuuta 1771 Värmlanti, Ruotsi – 13. heinäkuuta 1843 Helsinki)[1] oli ruotsalaissyntyinen ravintoloitsija, joka vaikutti 1800-luvun alkupuolella ensin Turussa ja sitten Helsingissä. Hänen mukaansa on saanut nimensä Helsingin Kaisaniemi, jonne hän perusti 1839 kaupungin vanhimman edelleen toimivan ravintolan, ravintola Kaisaniemen. Wahllundilla oli vaikutusta ylioppilaiden vapunviettoon liittyvien traditioiden syntyyn."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Catharina_Wahllund