päivä alkoi sitten taas tyylillä

Tein vasta itselleni diagnoosin BED Ahmintahäiriö. Olen hakenut pitkää mihin syöpettelyni pohjautuu..
Syön iloon turhautumiseen yksinäisyyteen suruun pahaan mieleen aikani kuluksi ja kiiressä....
Lapsuutani 'varjosti' rangaisut ruuattomuudella oli sitten kyse tekemättä jätetystä väärin ymmäretystä tai äidin mielialoista. Ensimäiseksi tavoitekseni elämässä asetinkin pois kotoa pääsyn/lähdön. Oli 19v. kun 'karkasin' tavallaan kotoa elämäni kun oli päätetty vanhempien toimesta eikä silloin olisi ollut mitään oikeutta poistua kotitilan mailta mistään syystä.

Syömisessäni ei ole kyse nälästä joka kurnii vatssa, enemmänkin kaipaan tunnetta kun vatsa on täynnä.
Myöskään syödyn ruuan määrä ei vältämättä jätä 'ravittua' tunnetta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mahalaukku
jokin aika sitten oli mediassa kirjoituksia työpaikka lounaista joilla työntekijät ahtaavat itseensä jopa 1kg ruokaa kun sen saa itse ottaa/annostella.
" Mahalaukun koko ja muoto vaihtelevat paljon eri ihmisten välillä.
Normaaliin mahalaukkuun mahtuu noin 1,5 litraa ravintoa."
Energiana lounas olisi paras kun se olisi n. 1/3 koko päivän tarpeesta aterian kcal riippuu taas siitä mistä ruoka on valmistettu lautasmalli pyrkii luomaan mielikuvaa sopivasta annoksesta helpolla jaolla menemättä yksityis kohtiin proteiinista rasvasta tai hiilihytraateista.

Kun arki kulkee kellotettuna on ateriatkin helppo jaotella sopiviksi. Kun arkea ei rytmitä säänöllisyys työn tai muun kautta ei ateria rytmikään pysy..

Kaupaan ei koskaa pidä mennä nälkäisenä tai janoisena.