Vanha suomalaista kansanluonnetta kuvaava perimätieto kertoo uudisraivaajasta, joka joen rannalla asuessaan huomaa joessa virran mukana kelluvan kirveellä veistetyn puunlastun. Mies huolestuu mahdollisesta ylävirralle liian lähelle rakentavasta naapurista.
Suomi on harvaan asuttu maa. Suomalaiset kylät poikkeavat keskieurooppalaisista, joissa asutaan tiiviisti. Täällä talot ja talousrakennukset ovat usein harvassa. Moni suomalainen kaipaa tilaa ja yksityisyyttä ympärilleen.
Elämää rakentava yhteisöllisyys
Vaikeissa elämäntilanteissa ihminen usein ymmärtää, että ei ole hyvä olla yksin. Hän tarvitsee apua, naapuriapuakin. Vaaran kohdatessa moni on huutanut apua siinä toivossa, että joku kuulee ja auttaa. On kerrottu, että sodassa monet miehet huusivat äitiään katsellessaan kuolemaa kasvoista kasvoihin.
Yhteisöllisyyden merkityksestä puhutaan usein. Monet muistavat, kuinka television käyttöönotto kodeissa 1960-luvulla muutti suomalaisten käyttäytymistä. Kyläily ja yhdelle koolle kokoontuminen kodeissa ja julkisissa tilaisuuksissa, vaikkapa yhteisissä jumalanpalveluksissa ja seuroissa, väheni. Yleisen maallistumisen myötä Jumalan sanan kuulemisen halu ja yhdelle koolle tulemisen merkitys pieneni ihmisten mielissä ja sydämissä viihteen maailman avautuessa omassa kodissa.
Nyt meillä monilla on viihdekeskus taskuissamme. Elämmekö jälleen aikaa, joka viihteen kautta ohentaa kokoontumisen kulttuuria? Mistä jäämme paitsi, jos luovumme sellaisesta yhteisöllisyydestä, joka rakentaa elämää ja yhteiskuntaa sekä erityisesti omaa uskonelämäämme?
Kokoontumisten merkitys
Sanoma Kristuksen ylösnousemuksesta lähti tyhjältä haudalta. Enkeli ja ylösnoussut Kristus itse ilmestyivät haudalle saapuneille naisille. He kehottivat kertomaan opetuslapsille, mitä oli tapahtunut. (Matt. 28:1–10.)
Yhteisiin jumalanpalveluksiin tai seuratilaisuuksiin kokoontumisen merkitys on säilynyt perimmältään samana: kokoonnumme yhdessä kuulemaan Jumalan sanaa. Toivomme kuulevamme hyviä taivaan terveisiä: Kristus on ylösnoussut! Vapahtajamme elää! Jumalan lupaukset ovat täyttyneet. Syntimme on sovitettu. Kun Kristus kuoli puolestamme, me saamme elää.
Kristuksen ennen taivaaseen astumistaan antama lähetyskäsky sisältää kehotuksen; Jeesus käski puhua kaikille ihmisille Jumalan valtakunnasta, saarnata parannusta ja syntien anteeksiantamista alkaen Jerusalemista (Luuk. 24:46–48). Parannussaarna on aina myös kutsu Jumalan valtakunnan kansalaisuuteen. Jeesus itse on Jumalan valtakunnan kuningas.
Uskovien joukko
Vaikka Kristuksen kutsu ja hänen seuraamisensa uskossa, opissa ja elämässä ovat henkilökohtaisia asioita, ilmenee elävä usko myös yhteisöllisyytenä. Kristinuskon sanoman omistamiseen liittyy kokemus ja ymmärrys uskovien joukosta, Jumalan perheväestä, johon Kristukseen uskovat kuuluvat.
Apostoli Paavali kirjoittaa ylhäällä olevasta taivaallisesta Jerusalemista ja nimittää sitä kaikkien Kristukseen uskovien äidiksi, joka on vapaa (Gal. 4:26–28). Paavali liittää tähän yhteyteen uskon, joka muistuttaa Jumalan lupausten täyttymisestä Abrahamin ja kaikkien Kristukseen uskovien ja häntä seuraavien kohdalla.
Kristuksen valtakunnassa vallitsee vapaus, ilo ja rauha. Jumalan Pyhä Henki kutsuu, kokoaa, valaisee ja pyhittää elävän seurakunnan. Jumalan valtakunnan kansalaisuus on paras turva, jonka ihminen voi täällä synnin ja kuoleman varjon maassa omistaa. Jumalan perheväkeen kuuluvat armolapset saavat ylösnousemuksen päivänä siirtyä armon valtakunnasta kunnian valtakuntaan taivaaseen.
___
Päivämiehessä oli juttua tästä asiasta 20.4.2016. Kaikki sielläkään eivät siis kuulune uuteen tekijänoikeuslakieriseuraan.
Suomi on harvaan asuttu maa. Suomalaiset kylät poikkeavat keskieurooppalaisista, joissa asutaan tiiviisti. Täällä talot ja talousrakennukset ovat usein harvassa. Moni suomalainen kaipaa tilaa ja yksityisyyttä ympärilleen.
Elämää rakentava yhteisöllisyys
Vaikeissa elämäntilanteissa ihminen usein ymmärtää, että ei ole hyvä olla yksin. Hän tarvitsee apua, naapuriapuakin. Vaaran kohdatessa moni on huutanut apua siinä toivossa, että joku kuulee ja auttaa. On kerrottu, että sodassa monet miehet huusivat äitiään katsellessaan kuolemaa kasvoista kasvoihin.
Yhteisöllisyyden merkityksestä puhutaan usein. Monet muistavat, kuinka television käyttöönotto kodeissa 1960-luvulla muutti suomalaisten käyttäytymistä. Kyläily ja yhdelle koolle kokoontuminen kodeissa ja julkisissa tilaisuuksissa, vaikkapa yhteisissä jumalanpalveluksissa ja seuroissa, väheni. Yleisen maallistumisen myötä Jumalan sanan kuulemisen halu ja yhdelle koolle tulemisen merkitys pieneni ihmisten mielissä ja sydämissä viihteen maailman avautuessa omassa kodissa.
Nyt meillä monilla on viihdekeskus taskuissamme. Elämmekö jälleen aikaa, joka viihteen kautta ohentaa kokoontumisen kulttuuria? Mistä jäämme paitsi, jos luovumme sellaisesta yhteisöllisyydestä, joka rakentaa elämää ja yhteiskuntaa sekä erityisesti omaa uskonelämäämme?
Kokoontumisten merkitys
Sanoma Kristuksen ylösnousemuksesta lähti tyhjältä haudalta. Enkeli ja ylösnoussut Kristus itse ilmestyivät haudalle saapuneille naisille. He kehottivat kertomaan opetuslapsille, mitä oli tapahtunut. (Matt. 28:1–10.)
Yhteisiin jumalanpalveluksiin tai seuratilaisuuksiin kokoontumisen merkitys on säilynyt perimmältään samana: kokoonnumme yhdessä kuulemaan Jumalan sanaa. Toivomme kuulevamme hyviä taivaan terveisiä: Kristus on ylösnoussut! Vapahtajamme elää! Jumalan lupaukset ovat täyttyneet. Syntimme on sovitettu. Kun Kristus kuoli puolestamme, me saamme elää.
Kristuksen ennen taivaaseen astumistaan antama lähetyskäsky sisältää kehotuksen; Jeesus käski puhua kaikille ihmisille Jumalan valtakunnasta, saarnata parannusta ja syntien anteeksiantamista alkaen Jerusalemista (Luuk. 24:46–48). Parannussaarna on aina myös kutsu Jumalan valtakunnan kansalaisuuteen. Jeesus itse on Jumalan valtakunnan kuningas.
Uskovien joukko
Vaikka Kristuksen kutsu ja hänen seuraamisensa uskossa, opissa ja elämässä ovat henkilökohtaisia asioita, ilmenee elävä usko myös yhteisöllisyytenä. Kristinuskon sanoman omistamiseen liittyy kokemus ja ymmärrys uskovien joukosta, Jumalan perheväestä, johon Kristukseen uskovat kuuluvat.
Apostoli Paavali kirjoittaa ylhäällä olevasta taivaallisesta Jerusalemista ja nimittää sitä kaikkien Kristukseen uskovien äidiksi, joka on vapaa (Gal. 4:26–28). Paavali liittää tähän yhteyteen uskon, joka muistuttaa Jumalan lupausten täyttymisestä Abrahamin ja kaikkien Kristukseen uskovien ja häntä seuraavien kohdalla.
Kristuksen valtakunnassa vallitsee vapaus, ilo ja rauha. Jumalan Pyhä Henki kutsuu, kokoaa, valaisee ja pyhittää elävän seurakunnan. Jumalan valtakunnan kansalaisuus on paras turva, jonka ihminen voi täällä synnin ja kuoleman varjon maassa omistaa. Jumalan perheväkeen kuuluvat armolapset saavat ylösnousemuksen päivänä siirtyä armon valtakunnasta kunnian valtakuntaan taivaaseen.
___
Päivämiehessä oli juttua tästä asiasta 20.4.2016. Kaikki sielläkään eivät siis kuulune uuteen tekijänoikeuslakieriseuraan.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Päivämiehen sisältö sopii, ja on oikein hyvää lannoitetta pelloille.Jotkut ovat jopa sanoneet sen olevan parempaa kuin perinteinen lanta.
Eikö se kaveri käyny kirveellä lopettamassa sen tunkeilijan? Nythän meille tulee noita kutsumattomia vieraita, joten kai me jotakin olemme oppineet, kun emme kirves kädessä ole niitä ottamassa vastaan.