meillä vaimoni kanssa kolme naperoa - neljäs tulossa helmikuussa. vilinää riittää ja siihen päälle vielä iso koira! rahanmeno ei sinänsä huoleta, autoilukin on hanskassa, mutta asuntoasia alkaa huolettamaan.
asumme tällä hetkellä 78,5 neliömetrisessä asunnossa, joka on siis 3h k. ...ja vuokralla. olemme katselleet omaa taloa, mutta emme saa lainaa pankista a)meillä ei ole kuin noin puolet omasta 15% summasta (esim 100t€ > 15t€...) ja b)meillä ei ole takaajaa ko summalle...kulutusluotolla en viitsisi tuota vajetta täyttää korkeiden korkojen vuoksi.
ongelman ydin on siis siinä, että meillä olisi varaa (noh - emme ole siis mitään rikkaita vaan tavallisia suomalaisia, isä töissä - äiti kotona) maksaa lainan lyhennyksiä mutta emme saa rahaa ulos pankista...onko kenelläkään muulla vastaavaa ongelmaa tai jopa ratkaisua tähän?!
kai tässä täytyy alkaa muuttamaan olohuonetta lastenhuoneeksi...
asumme tällä hetkellä 78,5 neliömetrisessä asunnossa, joka on siis 3h k. ...ja vuokralla. olemme katselleet omaa taloa, mutta emme saa lainaa pankista a)meillä ei ole kuin noin puolet omasta 15% summasta (esim 100t€ > 15t€...) ja b)meillä ei ole takaajaa ko summalle...kulutusluotolla en viitsisi tuota vajetta täyttää korkeiden korkojen vuoksi.
ongelman ydin on siis siinä, että meillä olisi varaa (noh - emme ole siis mitään rikkaita vaan tavallisia suomalaisia, isä töissä - äiti kotona) maksaa lainan lyhennyksiä mutta emme saa rahaa ulos pankista...onko kenelläkään muulla vastaavaa ongelmaa tai jopa ratkaisua tähän?!
kai tässä täytyy alkaa muuttamaan olohuonetta lastenhuoneeksi...
Vastaukset 30
Vanhimmat
pyydä tarjoukset joka pankista , niillä on eri käytäntöjä.
Joo, tuo pankki juttu kannattaa tosiaan tarkastaa. Osuuspankki laski meidän elävän 500 euroa miinuksella joka kuukausi, Samposta tarjosivat sitten sitä 130000,-. Vaihdoimme pankkia. Emmekä todellakaan elä miinuksella.
Meillä oli sama ongelma. Kävimme Sampo Pankissa lainaneuvotteluissa ja kartoitimme vaihtoehtoja. Olemme molemmat vakituisessa työssä, joten he tarjosivat meille 130 000 euroa ilman vakuuksia. Ainoastaan lainan korko olisi ollut hieman korkeampi kuin jos vakuudet/takaajat olisivat olleet.
Asumme pääkaupunkiseudulla ja tuolla summalla ei täältä meidän tarpeisiin vaadittavaa isoa asuntoa löydy. Ainoaksi vaihtoehdoksi jäi, joko maksaa hillitöntä vuokraa tai asumisoikeusasunto.
Valitsimme asumisoikeusasunnon. Aso-todistus käy lainan vakuudeksi sellaisenaan, koska riskiä arvon alentumisesta ei ole. Aso-maksu on n. 15% asunnon hinnasta. Saimme siis riittävän ison asunnon (5h+k+p+s). Lyhennämme lainaa 200,-/kk lisäksi maksamme asunnosta käyttövastiketta.
Kymmenen vuoden kuluttua olemme lainan maksaneet ja meillä on ihan kiva summa, joka todennäköisesti riittää siihen, että saamme pankista talolainan. Silloin olemme vasta n. 40v, joten ei varmaan vielä liian myöhäistä alkaa omaa maksamaan.
vai että tarjosivat lainaa ilman vakuuksia. hrmph. olemme myös sampon asiakkaita...
tässä asumisessa on myös toinen puoli > tällä hetkellä maksamme 78 neliön kolmiosta saunavuoro 2xautopaikasta noin 510€/kk joten halpaahan tämä on...laskuopilla, että lyhentäisimme lainaa saman summan kuukaudessa 30 vuotta > asuntomme hinta pitäisi liikkua 1-110t€. ja tottahan se on, että ei tuolla summalla paljasjalkainen helsinkiläisperhe saa mitään kotiseudultaan...helsinkiläistyneet maalaiset nostavat hinnat meidän ulottumattomiin. olen ollut jo pitkään sitä mieltä, että minkä vuoksi helsinki toimii kuten toimii eli otetaan tänne kaikki ketä vain haluavat; puistot alkavat olla kortilla ja asuialueet alkavat muuttua slummeksi.
tahtoisin todella asua helsingissä, mutta kuten totesittekin - ei suurella perheellä ole siihen varaa.
Junaradan varrelta! Täällä Hyvinkäällä asunnot ovat jo huomattavasti halvempia. Me myös muutimme pääkaupunkiseudulta halvemman asunnon perässä. asuimme pohjoishelsingissä pienessä kolmiossa, täältä saimme sen hinnalla 60-luvun omakotitalon, missä on 4h k, kellarissa sauna ja takkahuone. ihana iso piha, omenapuita....
Matka Hesaan ei ole kohtuuton, jos on töissä siellä. Junalla 40min.
Muutto pois Helsingistä on mahdoton, ellei sitten vaihda työpaikkaa. Minä ja mieheni olemme vuorotyöläisiä, joten työmatka esim. Hyvinkäältä ei onnistu, ellei hommaa kahta suht. uutta autoa.
Joten halvemman asumisen hyöty menisi siihen.
Työvuoromme alkavat aamuisin n. klo 5 ja iltavuoro kestää aamuyöhön klo 3:een. Lisäksi n. 40 min työmatka súuntaansa pidentäisi mielestäni kohtuuttomasti lasteni hoitopäivää. Nyt asumme metroradan varressa, jolloin työmatka päivällä kestää n. 15 min. Hankalina aikoina meille on järjestetty kuljetus työnantajan puolesta.
niin - ja minä olen töissä porvoon kilpilahdessa. asumme etelä haagassa...hyvinkää menee hiukan sivuun. ja toisekseen tahtoisin asua siellä missä olen syntynytkin!
omasta mielestämme pystyisimme maksamaan lainaa tietyn summan,koska maksammehan joka kuukausi vuokrankin.
Meillä ei ole yhtään säästössä joten me tarvitsisimme kaksi takaajaa tuolle 100 000 eurolle jonka osuuspankki kahdella takaajalla kyllä antaisi.
Mutta kun ei ole kuin yksi takaaja tiedossa.
Meillekkin käytännössä jää kuukaudessa "ylimääräistä",mutta pankin mukaan me ollaan miinuksella....
Kysele muistakin pankeista. Itse otimme lainan v.´96 Nordeasta. Meillä oli puuttuvalle summalle takaajat, mutta saimme lainaa koko talon hinnan koska säästöjä meillä ei ollut. Maksoimme silloin lyhennystä vain vähän enemmän (500mk) kun mitä maksoimme vuokraa ennen lainaa.
Mutta kysymykseesi; silloin ainakin oli mahdollista saada valtion takaamaa lainaa, en muista mitä ehtoja siinä oli, mutta sitä kannattaisi kysyä jos sitä saisi vieläkin. Korko oli vähän korkeampi kuin takaajien kanssa, mutta kai sitä mieluummin korkoa maksaa kun vuokraa. Korko sentään loppuu joskus, mutta vuokrat vaan nousee!
Toivotan onnea jo uuteen kotiin!
Meillä on oma asunto, 78,5 neliötä, tuttu numero. Ollaan aika nuoria eikä ole kiiretta. Saa aina omaa aikaa, voi mennä toiseen huoneeseen lukemaan. Ensin ostetaan oma talo (jos onnistuu) tai isompi asunto ja vasta sitten tehdään lapsia.
Meillä on tällä hetkellä 1 olohuone 2 huonetta (makuuhuone työhuone). 1 tai 2 lasta mahtuis jos yks huone olisi vapaa, mutta miten 3(tai 4?!) mahtuu => 78,5?
Olen kuullut, että kaupunki vuokraa omakotitaloja "köyhille" suurperheille, se on yks edullinen vaihtoehto! Toinen vaihtoehto on säästää ennen 5. (6,7,8,9) lapsen tekemistä. Siihen auttaa kondomi. ;)
tahtoo suunnitella niin siitä vaan. itse kuten vaimonikin olemme ajatelleet asian niin päin, että antaa lasten tulla peräkkäin. tai oikeastaan emme ole edes ajatelleet - elämä vie eteen päin. iso syy miksi olen tulossa neljännen kerran isäksi ja ikaa on 28 v - on se, että tahdon noin neljänkympin korvilla alkaa ajelemaan moottoripyörällä! heh...kun odotelleet ja suunnitelleet perheen isät/äidit vaihtelevat vaippoja minä poika se ajelen triumhilla auringonlaskuun...elämä on kuitenkin loppujen lopuksi aika lyhyt. ajatelkaapa, jos olisin nyt kymmenen vuotta vanhempi (oma talo ja blaablaa etc) niin olisin noin 60-vuotias kun viimeinen lapsi alkaisi pärjäillä itsekseen (ja saati vuonna 2036 edes saa ajella millään bensiinivehkeillä!)...tällä iällä ollaan noin 4-kympin puolivälissä eli ehtii elää vielä vaivatontakin elämää ja nauttia lapsen lapsista!
em kirjoittajan vihjaukseen "köyhistä" tahtoisin todeta, että elämme nytkin täysillä eli saahan sitä vähän sukan varteenkin, mutta periaate on että esim jääkaapista PITÄÄ löytyä kaapin täydeltä ruokaa ja leivän päälle muutakin kuin ylähuuli...osan tuloista syövät kolme harrasteautoa (kupla ja 2xchevrolet) - joista en luopuisi mistään hinnasta. käyttöautona palvelee tilava farmari, joka kyllä sekin täytynee vaihtaa tila-autoon tässä talven aikana. että enpä usko meidän kuuluvan kaupungin "köyhien" listoille. sääli.
ai niin - kondomi on mielestäni aikamoinen romantiikan/erotiikan tappaja vakinaisessa suhteessa. toisekseen naisethan ovat parhaassa hedelmöitymisiässä alle kolmenkympin iässä - eihän moni edes tiedä kun odottelee 3-35 ikään, että ei voikaan saada lapsia tai hedelmöityminen on huonontunut. jot näin. rok.
ps. ja omaa aikaa saa kyllä - ei perhe sido kuten kuvitellaan.
asiaa..
Niin suunnitteli entinenkin mieskin, mutta kun muijja lähtikin toisen matkaan. Ei jäänyt muuta kuin tuulen huuhtoma persuus ja laskut perään.
Toivottavasti suhteenne kestää, sillä se on aika harvinaista nykyään. Nelikymppisenä ehtii vielä uusperheenkin perustaa. Toisella kierroksella olevat ovat yli 60v kun nuorisoo on vielä kotosalla. Eiks ne kaikenmaailman hedelmättömyys hoidot ole nykyään aika tehokkaita?
eikös luonto olekin tarkoittanut jotain sillä, että lasten saaminen vaikeutuu kolmenkympin jälkeen? ...tai että niitä ei saa? suhde kestää kun sitä jaksaa vaalia ja hoitaa. onhan tässä nyt jo kymmenisen vuotta takana - mihinkäs se tästä muuttuisi? arki on arkea ja pari liki eroakin on ollut. ei se ruoho ole sen vihreämpää aidan takana...aattelin muutenkin käydä pistämässä kaapelit poikki nyt neljännen tai sitten viimeistään viidennen naperon jälkeen. eiköhän siinä ole jo yhden suvun jatkeeksi. suunnitelmahan se on tämäkin.
Ihan asiaa kirjoitit. Näin mekin asian nimittäin olemme miehen kanssa pähkäilleet. Näillä näkymin meidän viimeinen lapsi syntyi kun mulla oli ikää 28 vuotta. Miehelle totesin että yli 30- vuotiaana en lapsia enää hanki. Ja hyvä päätös tuo oli, tämä viimeinen raskaus ja synnytyksestä toipuminen olivat huomattavasti työläämpiä kuin nuo kolme aiempaa. Ja tämän pistän ihan iän piikkiin.
Kyllä me miehen kanssa ehdimme sitten hankkimaan mammonaa ja mukavuutta kun lapset ovat isoja :)
hmm... Luulen, että meille kaksi lasta riittää, jotkut monistautuu kuin kanit ja jotkut taas ei ...
Itse en haluais olla neljäs/viides lapsi kolmiossa, ehkä jotkut vanhemmat kuvittelee, että siinä vasta onnellinen lapsuus.
1>tai oikeastaan emme ole edes ajatelleet
- näinkin se toimii ...
2>kondomi on mielestäni aikamoinen >romantiikan/erotiikan tappaja
- suosittelen sitten ehkäisylaastaria, se ei tapa
;)
3>osan tuloista syövät kolme harrasteautoa (kupla ja >2xchevrolet)... tilava farmari
- siis kolme autoa pihalla ja muutama lapsi yhdessä huoneessa? -> (1)
>kun odotelleet ja suunnitelleet perheen >isät/äidit vaihtelevat vaippoja
- ehditaan ihan hyvin hankkia omakotitalo ja sen jälkeen tehdä 1 tai 2 lasta. Teidän päämäärä taitaa olla 10, joten ymmärrän et on kiiretta.
>ja omaa aikaa saa kyllä - ei perhe sido kuten >kuvitellaan.
- mä taas ajattelin, että perhe sitoo... Jotkut ei ymmärrä mitä hyvää on omassa huoneessa.
>Niin suunnitteli entinenkin mieskin, mutta kun >muijja lähtikin toisen matkaan.
- Ja sun pointti on mikä? Ettei kannata suunnitella koska sitten muija lähtee?
- Siis ensin 10 lasta, ei suunnitteluja ja sitten ero ja elätysmaksut? Mitäs hyvää siinä on ...
>Toivottavasti suhteenne kestää, sillä se on aika >harvinaista nykyään.
- Ei tartte mennä henkilökohtaisuuksiin. Mistä voit tietää, miten pitkään kestää alkuperäisen kirjoittajan suhde? Ja kaikesta tärkeintä: Ei tartte olla pessimisti.
>Nelikymppisenä ehtii vielä uusperheenkin >perustaa.
- Jos vältämättä haluaa. En ole pessimisti enkä laske milloin ehtisin perustaa uusioperheen. Uusioperheetkin hajoaa nykyään.
Jotkut menee naimisiin ja ovat yhdessä ja rakastavat toisiaan loppuun saakka. Jotkut eroaa kymmenen kertaa ja perustaa uusioperheitä. Mitäs siinä.
>Eiks ne kaikenmaailman hedelmättömyys hoidot ole >nykyään aika tehokkaita?
- Sä varmaan tiedät. Kun osaa käyttää ehkäisyä, ei tartte tehdä mitään loppullista ;)
On tuo ongelmanne hivenen tuttu. Kuopuksen syntyessä asuimme vielä mun työsuhdeasunnossa, huimat 65 neliötä ;D Ja kehtaan väittää että mahduttiin.
Mahdutaan edelleen, ja on jopa väljempää kuin tuolloin. Pikkuisen kikkailua tämä vaatii, ja hyvän pohjaratkaisun asunnolta.
Me olemme tehneet niin, että isot pojat (11 ja 9) jakavat yhden huoneen. Toisella on parvisänky, toisella sellainen ikean systeemi missä on kaapit alla. Vaatekaapit ja koulupöydät mahtuvat samaan huoneeseen, leikkitilaakin jää vielä vähän.
Toisessa makuuhuoneessa asustimme minä, mies ja vauva alkuun, samassa tilassa oli myös hoitopöytä/ lipasto.
Tyttö (6) majali tuolloin parvisängyssä olohuoneessa, sängyn alaosa oli hänen "huoneensa".
Nyt vauvan kasvettua jo irti rinnasta, jakavat tyttö ja kuopus tuon toisen makuuhuoneen, ja minä miehen kanssa majailen olohuoneessa.
Ei tämä herkkua ole, mutta toimii.
No niin meillä on 87 n 4h ja keittiö meillä on 6 lasta ja 2 aikuista, aika ahdasta koko ajan etsimme isompaa ok taloa vaan eipä näy olevan tarjolla. vaihtoehto 2 vyorasin 2 vanhimmalle pojalle naapurihuoneiston 18 ja 16 v opiskelevat molemmat.tuli vähän enemmän tilaa ja pojat saivat lukurauhan ja tuettua opettelua omaan asumiseen.
vaihtakaa paikkakuntaa..tuollakin summalla saisi torniosta LUKSUSASUNNON!!
vaikka rakentais ite ja ostais oman tontin ni senki saa alle 130 000€
onhan tämä pieni paikka mutta kiva!
ihmisiä täälä on kyl n.23 000
ulkomaillekkin on kivenheiton matka..ruotsi.. =)
tänne vain kaikki!!
ja jättäisin turvaverkot eli sukulaiset ja ystävät tänne helsinkiin? ohhoh. työllisyystilannekkin on tekniikan alan ihmisillä etelä suomessa kohdillaan, mutta tottahan se olisi kiva muuttaa vaikka minne. totuus vain on, että se on mahdotonta...
juu niinhän se on..ei tääl ole mitään..ei töitä ei mitään..=/ paitsi tietty jotain hommia on.. =)
kaikki "lappalaiset" täältä etelään suuntaa..
töitten perässä.. *wirn*
pakkohan se oli jotain ehottaa.. =)
Harmi, että pääkaupunkiseudulla niin älöttämät asuntohinnat. Kaikki sanoo, että pian ne romahtaa muttei näytä siltä.
Kaksi entistä opiskelukaveriani (lääkärit) muutti Joensuun ja osti pienellä hinnalla ison omakotitalon. Onneksi lääkärit saa töitä ihan mistä vaan, muiden pitää pysyä täällä :(
ja oman alankin, mutta kuka haluaa muuttaa pois turvaverkon ulottuvilta? ja metsässä voin käydä mökilläkin.
siis miksi tarrautua sukulaisiin ja turvaverkkoon? eiköhän jokaisen pitäisi se elämä rakentaa itsenäiseksi ja siellä missä se sujuu. Lapsuudessani on muutettu toiselle puolelle suomea, ja oman perheeni kanssa toiselle paikkakunnille jne. en siis ole ns. paikkakuntasidonnainen. Autollahan niihin sukulaisiin tarvittaessa pääsee. Pikemminkin elinpiiri laajenee. Vielä tulevaisuudessa muutan paikkakuntaa 300 km päähän, mutta vasta sitten kun lapset käyvät täällä koulunsa.
Asunnosta vielä itse asun 4 h k s vuokralla, hinta autopaikkoineen, vesineen 640e/kk, rivitalon pääty. 4 lasta ja 1 aikuinen.
Jäi sanomatta että töitä ja ystäviä olen jokaiselta paikkakunnalta saanut.
Minulla mieheni kanssa ei ole vielä yhtään lasta, ainoastaan lemmikkejä. Ostimme uudehkon talon (5h k s) maalta ja siksi näinkin suuren, että mahtuvat tulevat lapsemmekin sitten aikanaan =). En ymmärrä ihmisiä/perheitä, jotka ostavat esim. kaksion omaksi - eihän sellaiseen mahdu perhettä kasvattamaan!
Kaksio yleensä kelpaa hyvin ensimmäiseks asunnoks. Jotkut ensin asuu omassa kaksiossa ja ostaa isomman kämpän/talon kun elämäntilanne muuttuu. Kyllä se vuokramaksun voittaa ;)
No tottakai jos rikkaita oltais niin heti oltais ostettu kunnon omakotitalo, mut tilanne sillon oli, ku kerrostalo kolmion ostettiin, et minä opiskelin ja mies töissä. Eikä miehenkään työpaikka ollut paras eikä lopullinen. Pankki antoi juuri ja juuri meille lainan kolmioon. On se parempi maksaa omaa, kuin vuokraa jollekkin rikkaalle äijälle, jolla muutenkin on talous kunnossa. Nyt saamme joka kuu hyvillä mielin maksaa lainanlyhennystä pois-ja ajatella että maksamme sitä itselle. Sitten kun perhe kasvaa, talous on paremmalla mallilla niin ostamme omakotitalon ja toivon mukaan olisimme sitten maksaneet sen verran tätä nykyistä asuntoa pois, ettei takaajia tarvittaisi siihen omakotitaloon. Olisihan se unelma päästä omakotitaloon mahdollisimman pian...