Heinola kulkee omaa tietään, sitä kaupungin elinvoimaa kuihduttavaa. Itä-Hämeessä 20.4. Heikki Helin vertaili Päijät-Hämeen kuntien tilinpäätöksiä. Heinolan osalta Helin toteaa: "Heinolan energiarahastossa oli 76,9 miljoonaa euroa ja konsernin lainakanta oli 64 miljoonaa euroa. - Heinola voisi siis halutesaan kuitata kaikki velkansa".
Kuulostaa hyvältä taloudenpidolta, mitäs muutosjohtajaa tai aktiivista valtuustoa täällä tarvittaisiinkaan? Meidän asukkaiden on kuitenkin syytä tarkastella taloudenpitoa veronmaksajien näkökulmasta ja erityisesti Heinolan tulevaisuuden kannalta. Ei päätöksentekoa puoltaen tai päättäjien päätä silitellen. Totuus kun on toisenlainen.
Lainakanta (tarkastuskertomus) v. -14 oli 45,5 milj. eli 3.345 €/asukas (asukkaita 1360)
Lainakunta IH:n artikkelin mukaan on 64 milj. eli 4.705 €/asukas (asukkaita 1360)
vaikka Itä-Hämeen taulukossa (20.4.) Heinolan konsernilainat ovat €/asukas on 3.233.
Eli mikä luku lienee oikein. Vuoden 2015 tarkastuskertomus ei vielä ole tiedossamme.
Kun lainaa on otettu lisää niin mihin se on käytetty? Entisen lainan maksuun vai esimerkiksi paisuviin kaupungin työvoimakustannuksiin?
Työvoimakustannukset nousivat 2,8 % ja olivat 53,5 miljoonaa, lisäksi tulevat muut sivukulut 2,7 miljoonaa. (Katso henkilöstökertomus sekä talouskatsaus)
Vuoden 2016 henkilöstökuluiksi on budjetoitu 55,8 miljoonaa muut sivukulut 2,9 miljoonaa. Lisäystä yli kaksi miljoonaa, vaikka asukasmäärä väheni (1914 jo 200:lla) ja verotulojen arvioidaan vähenevän 2 miljoonalla ja myös valtion avustuksen arvioidaan vähenevän.
INVESTOINTISUMA
Heinolan investointisuma on nopeasti kasvanut, kun välttämättömät investoinnit on jätetty tekemättä. Koulujen korjausten sijaan joudutaan kouluja purkamaan ja rakentamaan uusia jne.
Investointimenot tuleville vuosille ovat noin 40 miljoonaa Hopeasillan ja uimahallin lisäksi, ellei investointisumaa pureta lopettamalla toimintoja ja kouluja.
1. Myllyojan koulu, uudisrakennus 8,8 miljoonaa
2. Lukion peruskorjaus tai uudisrakennus 11 miljoonaa
3. Tommola-talo 2,6 miljoonaa
4. Kirkonkylän koulu 6,2 miljoonaa
5. Lyseonmäen koulu, lisärakentaminen 2,2 miljoonaa
6. Niemelä-talo, peruskorjaus 7,7 miljoonaa
7. Jyrängön koulu ja päiväkoti 3,3 1,3 miljoonaa, yht. 4,6 miljoonaa
Kohdat 1-7 yhteensä noin 43 miljoonaa
Lisäksi tulevat jo aloitettu (Skanska) vanhusten palvelutalo Hopeasilta (60 asukkaalle) noin 8 miljoonaa ja uimahallin peruskorjaus noin 8 miljoonaa eli 16 miljoonaa.
Kaikki yhteensä 59 miljoonaa.
Valtuusto on varmaankin jo käsitellyt investointiasian ja päättänyt, että tärkeimpiä kohteita ovat homeeton (peruskorjattu) Hopeasilta ja uimahalli, mutta muut kohteet saavat odottaa kaupungin kuihtumista ja lapsiperheiden poismuuttoa, jotta kouluja tai päiväkoteja ei enää tarvitakaan. Toki pitäisi myös huolehtia infrasta, teiden kunnosta, kaavoituksesta jne.
Heinolan verotulojen arvioidaan olevan tänä vuonna 69 miljoonaa euroa.
Lainakanta on 64 miljoonaa euroa.
Investointisuma on arviolta noin 60 miljoonaa.
Henkilöstömenot ovat arviolta 60 miljoonaa.
Energiarahastossa oli 76,9 miljoonaa - joten mihinkä se energiarahasto riittäisikään jos investoinnit toteutetaan, palkat maksetaan ja lainaa lyhennetään.
Toisin sanoen uutta lainaa on otettava entisen maksuun ja ennenkaikkea investointeihin.
Lisäksi pitäisi toteuttaa kaikki lakisääteiset palvelut: sote-palvelut, sivistys- ja kulttuuripalvelut sekä liikuntapalvelut - ainakin toistaiseksi. (Sote siirtynee ensimmäisenä Päijät-Hämeen sote-alueelle). Heinolassa pohdistaan kuitenkin kuutta eri mallia... Heinolan "terveysmallit" ovat Itä-Hämeen mukaan pohdittavana kaupunginhallituksessa sekä sitten 21.4. valtuustoseminaarissa. Onko päätöksenteko siirretty Heinolan valtuustolta ja valtuuston kokouksista valtuustoseminaareihin, joiden esityslistoja tai pöytäkirjoja eivät asukkaat tule näkemään? Kunhan kaupunginhallitus on niitä ensin pohtinut ja lautakunta kenties puntaroinut.
Kuulostaa hyvältä taloudenpidolta, mitäs muutosjohtajaa tai aktiivista valtuustoa täällä tarvittaisiinkaan? Meidän asukkaiden on kuitenkin syytä tarkastella taloudenpitoa veronmaksajien näkökulmasta ja erityisesti Heinolan tulevaisuuden kannalta. Ei päätöksentekoa puoltaen tai päättäjien päätä silitellen. Totuus kun on toisenlainen.
Lainakanta (tarkastuskertomus) v. -14 oli 45,5 milj. eli 3.345 €/asukas (asukkaita 1360)
Lainakunta IH:n artikkelin mukaan on 64 milj. eli 4.705 €/asukas (asukkaita 1360)
vaikka Itä-Hämeen taulukossa (20.4.) Heinolan konsernilainat ovat €/asukas on 3.233.
Eli mikä luku lienee oikein. Vuoden 2015 tarkastuskertomus ei vielä ole tiedossamme.
Kun lainaa on otettu lisää niin mihin se on käytetty? Entisen lainan maksuun vai esimerkiksi paisuviin kaupungin työvoimakustannuksiin?
Työvoimakustannukset nousivat 2,8 % ja olivat 53,5 miljoonaa, lisäksi tulevat muut sivukulut 2,7 miljoonaa. (Katso henkilöstökertomus sekä talouskatsaus)
Vuoden 2016 henkilöstökuluiksi on budjetoitu 55,8 miljoonaa muut sivukulut 2,9 miljoonaa. Lisäystä yli kaksi miljoonaa, vaikka asukasmäärä väheni (1914 jo 200:lla) ja verotulojen arvioidaan vähenevän 2 miljoonalla ja myös valtion avustuksen arvioidaan vähenevän.
INVESTOINTISUMA
Heinolan investointisuma on nopeasti kasvanut, kun välttämättömät investoinnit on jätetty tekemättä. Koulujen korjausten sijaan joudutaan kouluja purkamaan ja rakentamaan uusia jne.
Investointimenot tuleville vuosille ovat noin 40 miljoonaa Hopeasillan ja uimahallin lisäksi, ellei investointisumaa pureta lopettamalla toimintoja ja kouluja.
1. Myllyojan koulu, uudisrakennus 8,8 miljoonaa
2. Lukion peruskorjaus tai uudisrakennus 11 miljoonaa
3. Tommola-talo 2,6 miljoonaa
4. Kirkonkylän koulu 6,2 miljoonaa
5. Lyseonmäen koulu, lisärakentaminen 2,2 miljoonaa
6. Niemelä-talo, peruskorjaus 7,7 miljoonaa
7. Jyrängön koulu ja päiväkoti 3,3 1,3 miljoonaa, yht. 4,6 miljoonaa
Kohdat 1-7 yhteensä noin 43 miljoonaa
Lisäksi tulevat jo aloitettu (Skanska) vanhusten palvelutalo Hopeasilta (60 asukkaalle) noin 8 miljoonaa ja uimahallin peruskorjaus noin 8 miljoonaa eli 16 miljoonaa.
Kaikki yhteensä 59 miljoonaa.
Valtuusto on varmaankin jo käsitellyt investointiasian ja päättänyt, että tärkeimpiä kohteita ovat homeeton (peruskorjattu) Hopeasilta ja uimahalli, mutta muut kohteet saavat odottaa kaupungin kuihtumista ja lapsiperheiden poismuuttoa, jotta kouluja tai päiväkoteja ei enää tarvitakaan. Toki pitäisi myös huolehtia infrasta, teiden kunnosta, kaavoituksesta jne.
Heinolan verotulojen arvioidaan olevan tänä vuonna 69 miljoonaa euroa.
Lainakanta on 64 miljoonaa euroa.
Investointisuma on arviolta noin 60 miljoonaa.
Henkilöstömenot ovat arviolta 60 miljoonaa.
Energiarahastossa oli 76,9 miljoonaa - joten mihinkä se energiarahasto riittäisikään jos investoinnit toteutetaan, palkat maksetaan ja lainaa lyhennetään.
Toisin sanoen uutta lainaa on otettava entisen maksuun ja ennenkaikkea investointeihin.
Lisäksi pitäisi toteuttaa kaikki lakisääteiset palvelut: sote-palvelut, sivistys- ja kulttuuripalvelut sekä liikuntapalvelut - ainakin toistaiseksi. (Sote siirtynee ensimmäisenä Päijät-Hämeen sote-alueelle). Heinolassa pohdistaan kuitenkin kuutta eri mallia... Heinolan "terveysmallit" ovat Itä-Hämeen mukaan pohdittavana kaupunginhallituksessa sekä sitten 21.4. valtuustoseminaarissa. Onko päätöksenteko siirretty Heinolan valtuustolta ja valtuuston kokouksista valtuustoseminaareihin, joiden esityslistoja tai pöytäkirjoja eivät asukkaat tule näkemään? Kunhan kaupunginhallitus on niitä ensin pohtinut ja lautakunta kenties puntaroinut.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Korjaus edelliseen: lainakanta v. 1914 oli 45,5 miljoonaa ja 19.500 asukasta kohden laskettuna 2.333/asukas.
Lainakanta 1915 oli 64 miljoonaa ja 19.500 asukasta kohden 3.282 euroa/asukas.
Mihin siis lainaraha on käytetty, kun investointivelka on melkoinen?
Heinolan väkiluku oli maaliskuun lopussa enää 19 501. Vähennystä vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana 88 henkeä. Jos väkikato jatkuu samana, vuoden lopussa on enää 19 149 heinolalaista. Tarttisko jotain tehdä?
Onkohan Laitinen ja Seppä muuttaneet jo pois Heinolasta?
Onkohan 30 liikeyrittäjää muuttanut Heinolasta, kun 30 liiketilaa on tyhjänä? Kauppakatu näyttää tyhjenevän erikoisen nopeaan tahtiin.
Mie niin kovin toivon et tuo viel toteutuu, ja kaik muuttais pois.
Kaikki ne joiden nimi alkaa aakkosissa muilla kuin h tai J tai n tai t muuttaisivat pois, niin olis sit semmoinen kaupunki. Autiota ja tyhjää katuja.
Mie muutan.
Toria ollaan taas kehittämässä ja elävöittämässä. Sitä ennen piti kuitenkin Raili Hildeenin epäilemälle kesäteatterin kuitittoman viinanmyynnin paljastaneelle yrittäjälle kostaa kunnon demariperinteen mukaisesti . Tämäkö oli syynä, että elinkeinojohtaja Mäkilä oli hipihiljaa Hildeenin torin autiottamista ajaneen hankkeen aikana. Olisi luullut, että yrittäjänä itsekin toiminut Mäkilä olisi ymmärtänyt, miten kannattavaa liiketoimintaa voidaan harjoittaa ja tullut ulos kolostaan puolustamaan keskustan elinvoimaisuutta.
Heikki Mäkilän mielipidettä olisi pitänyt kuulla myös kulttuuritoimiston muuttohankkeessa Lamberttiin.
Kämärin Heikki, jo loppui leikki. Kenen oli syy kun baari ei myy.
Kiinni oli kuppila kesän, miksiköhän. Kaupungin syytä.
HephepHeili. Ravintola Heinolan Heili tulee olemaan suljettuna vuosikausia ja kaupunki menettää 62 000 vuodessa vuokratuloja. Oliskohan kannattanut tukea uutteraa yrittäjää ja kohtuullista vuokra? EI EI HEINOLASSA. Yrittäjät pois, pois, pois... Heinolasta.
Ai että oikein uutteraa yrittäjää. Miksi Heili oli viime kesän kiinni parhaan sesongin aikaan ??????????????????????????????????
Kämäriä on tuettu verovaroin aivan riittävästi.
Heili myyntiin ja heti.
Kyllä se on päinvastoin. Ahkera yrittäjäpariskunta teki parhaansa, mutta kuolevassa pikkukaupungissa, Heinolassa, ravintolan pito ei kannata. Kun kaupunki peri käsittämättömän suurta kiskurivuokraa eli 62.000 euroa vuodessa, se oli Heinolan Heilin loppu. 62.000 vuosivuokraa ei Heinolassa yksikään ravintola pysty maksamaan. Niinpä määräaikaan mennessä ei tullut yhtä ainoatakaan uutta hakijaa, vaikka kaupunki lupasi parannuksia vuokrasopimukseen. Jos Heinolan Heilistä maksettiin vuokraa 10 vuotta, kaupungin vuokratulo oli 620.000 euroa - jos 20 vuotta, niin kaupungin vuokratulo oli yli toista miljoonaa. Eli kysymys kuuluukin, olisiko kaupungin pitänyt tukea ahkeraa yrittäjää ja antaa mahdollisuus yrittämiseen kohtuullistamalla vuokra? Kuka ostaisi Heinolan Heilin ja mihin hintaan? Olisiko vuoden vuokra, eli 62.000 euroa riittävä hinta? Uskaltaisiko joku lähteä yrittämään. Sehän tiedetään, että edes kesäteatterin esityskaudella ei Heilin talous kukoistanut, kun kesäteatterin kävijät eivät saaneet poistua kesäteatterialueelta muuta kuin lähtölinja-autoon. Väliaikatarjoilut on hoidettu WPK-talolla (aiempina vuosina kesäteatterissa kenkälaatikko kassana ja ilman kuitteja). Ostaisiko joku kannattamattoman ravintolan, kun vanhusten Heinolassa ei ravintolan pito kannata, edes kesällä? Ehkäpä siihenkin tulee kirpputori, jota pidetään niin kauan kuin starttirahaa riittää tai sitten rakennus homehtuu purkukuntoon.
Heinolaan ei kannata yrittämään tulla. Entiset lopettavat, keskusta kuihtuu. Pitkälti surkean politiikan tulosta.
Heinolan yritysystävällisyys tuli kyllä todistettua.
Poliitikkojen agenda ajaa kyllä kaiken yli, vaikka sitten veronmaksajien edunkin.
Nyt on Heili tyhjillään ja veronmaksajille kertyy tappiota joka ikinen kuukausi. Harmillista, ettei päättäjistä löytynyt ilmeisesti ainuttakaan laskutaitoista henkilöä ymmärtämään, että vuokran kohtuullistaminen olisi koitunut veronmaksajien eduksi. Nyt sitten ryssittiin tämänkin asia.
Kuka "hallinnoi" nyt kyseistä korttelia ja halusi Heinolan Heilin yrittäjäperheelle konkurssia? Kaupunginhallitus? Kaupunginvaltuusto? Lautakunta? Kuka?
Miksi kohtuuttoman suurta vuokraa ei kohtuullistettu ja annettu yrittäjälle mahdollisuus harjoittaa liiketoimintaa.
Ehkäpä esimerkiksi vanhojen kesäteatteriesitysten julistenäyttely sopisi Heinolan Heilin tiloihin? Ettei heinolaisilta unohdu mille on naurettu.
Mitä me tehdään elinkeinojohta Mäkilällä, joka piiloutuu kaupunginhallituksen akkojen hameisiin, kun pitäisi olla puolustamassa yrityselämää ja keskustan elinvoimaisuutta?
Heinola velkaantuu älytöntä tahtia ja elinkeinotoiminta on nähtävissä Heilin tapauksessa. Ei kannata ihmetellä kaupungin taantumista! Ei paljon energiarahastot auta kun velka kasvaa äkkiä 50 miljoonalla..