Tarkoitus olisi maadoittaa masto köliin. Vene on vanha brittipalvelja, jossa masto on asennettu kannelle ja köli on lyijyä.
Rakenne on siinä mielessä erikoinen, että kölipultit ovat haudattu paksun lasikuitukerroksen alle eikä siinä ole kuin kymmenensenttiä syvä pilssi sen kölin pituudella.
Suunnitelmissa on porata n. 16 mm reikä siitä keskeltä lyijyyn ja sitten 12mm reikä siihen lyijyyn, johon sitten voisi kertää kierteellisen vaarnan sitä maadoituskaapelia varten.
Lopuksi sitten täyttää hartsilla se tyhjä tila siitä reijästä.
Kun en oikein tunne noita purjeveneen kölirakenteita, niin ajattelin kysellä kuinka ylös se kölin pää nousee sinne kölitaskuun? Ulkopuolella sitä kölijalkaa(kölitaskua?) on n. 35cm pohjasta alaspäin.
Tämä pähkäily sitä varten että voisi arvioida kuinka pitkävartinen pora tarvitaan.
Kinnostaisi kuulla onko kukaan tehnyt maadoitusta jälkikäteen? Ja miten se on toteutettu.
Rakenne on siinä mielessä erikoinen, että kölipultit ovat haudattu paksun lasikuitukerroksen alle eikä siinä ole kuin kymmenensenttiä syvä pilssi sen kölin pituudella.
Suunnitelmissa on porata n. 16 mm reikä siitä keskeltä lyijyyn ja sitten 12mm reikä siihen lyijyyn, johon sitten voisi kertää kierteellisen vaarnan sitä maadoituskaapelia varten.
Lopuksi sitten täyttää hartsilla se tyhjä tila siitä reijästä.
Kun en oikein tunne noita purjeveneen kölirakenteita, niin ajattelin kysellä kuinka ylös se kölin pää nousee sinne kölitaskuun? Ulkopuolella sitä kölijalkaa(kölitaskua?) on n. 35cm pohjasta alaspäin.
Tämä pähkäily sitä varten että voisi arvioida kuinka pitkävartinen pora tarvitaan.
Kinnostaisi kuulla onko kukaan tehnyt maadoitusta jälkikäteen? Ja miten se on toteutettu.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Älä ylläty jos tulee rautaoksidia tms vastaan. Omassa kontruktiossa oli kölipulttien aluslevyt muuttuneet kukkamullaksi em. Kaltaisen laminaattisuojan alla. Tuli iso operaatio. Eihän se ollut kuin turvallisuuskysymys sekään.
"Kun en oikein tunne noita purjeveneen kölirakenteita, niin ajattelin kysellä kuinka ylös se kölin pää nousee sinne kölitaskuun?"
Eri venemerkkien eri malleilla jokaisella eri määrän.
Lienee mahdotonta arvata netin välityksellä mikä veneesi merkki ja malli on. Tarkat tiedot on tietysti ainoastaan valmistajalla, sekä kenties niillä venekorjaamoilla jotka kyseisen mallista venettä ovat kyseisestä kohdasta jo korjanneet, mikäli enää muistavat mittoja tai ovat niitäkoskaan ylös kirjanneet.
Ajattelin että noin yleisesti saisi infoa lyijykölin dimensoista. En haluaisi avautua veneeni merkistä koska se on ainoa mallinsa edustaja maassamme.
Jotenkin vierastan ajatusta olla omana itsenä somessa - ehkä se on vanhanaikaista, kuka tietää...
Veneilijän sähköoppaassa neuvotaan yksinkertaisesti: Käynnistyskaapeli vantista mereen.
Tarkoittanet “Sähkö ja Vene” nimistä opasta, jonka uusin painos julkaisiin vuosi sitten.
http://www.stek.fi/Sahkoturvallisuus/veneilijan_sahkoturvallisuus/fi_FI/Sahko_ja_vene_opas/
Opas kannataa lukea, koska siellä on asiatietoa myös salamasuojauksesta. Tekstissä todetaan mm. että kaikkien salamsuojausjohtojen pitäisi kulkea lähellä veneen ulkoreunoja. Liittimien ja liitosten pitää olla tukevia jo koroosiokestäviä. Jollei käytetä veneen pohjassa erillistä maadoituslevyä, tulisi veneen köli olla osittain maalaamatta.
Johtimien minimipoikkipinnat ovat 21 mm2 kuparia tai 40 mm2 alumiinia.
Oppaassa selostetaan maston maadoitus ja kerrotaan lopuksi hätäratkaisuista:
“Jos edellä mainitut maadoitusvaihtoehdot ovat jääneet jostain syystä hoitamatta ja ukonilma lähestyy, voi vielä ryhtyä muutamiin varotoimenpiteisiin”. Niistä yhtenä kerrotaan käynnistyspaakeleilla tehty vanttien maadoitus. Se tehdään kummaltakin puolelta eivä vain yhdestä vantista.
Mielestäni annat virheellistä infoa, jos väität käynnistyskaapelin olevan riittävä salamasuojaus.
Jos köli tai kölipultit ovat laminaatin sisällä, eikö erillisen maadoituslevyn asentaminen olisi parempi ratkaisu? Aikanaan laitoin omaan veneeseeni erilisen maadoituslevyn, jolla salamansuojauksen lisäksi oli toinenkin funktio. Se toimi lyhyaaltoradion maadoituslevynä (SSB-radio pallonkierrolla). Näkitkään eivät kiinnittyneet paljaaseen kuparilevyyn.
Maadoituslevyä varten joutuisi tekemään läpivienninkin. En kyllä muista koskaan nähneeni veneen pohjassa maadoituslevyä.
Joku vuosi sitten luin amerikkalaisen venjulkaisun sivuilta, että täytyy olla vähintäin neliöjalan suuruinen kuparilevy johtamassa sitä virtaa veteen.
Tietysti mikä tahansa metallijohto siellä vedessä on parempi kuin odotella että se virta itse etsii tiensä laminaatin läpi ulos.
"et muista koskaan nähneesi"
Ehkä et ole kiinnittynyt huomiota. Meikäläisillä telakoilla maadoituslevyjä näkee harvakseltaan, mutta ei oma veneeni suinkaan ole ainoa. Niissä maissa, joissa ukonilmoja on usein, maadoituslevyjäkin näkee paljon useammin kuin meillä. Katselepa esim. Floridassa, jos poikkeat sinne.
Maadoituslevyistä löytyy runsaasti kirjoituksia. Tässä pari valikoitua.
http://www.marinelightning.com/GStrip.htm
http://www.frugal-mariner.com/Lightning_and_your_boat.html
Jälkimmäisessä artikkelissa on linkkejä, jotka kannattaa myös katsoa.
Edellisessä veneessäni oli 2 kpl Guest Dynaplate maadoituslevyjä. Niiden materiaali oli pronssia samoin kuin kiinnityspulttien. Kaapelit kiinnitetään pultteihin. Tiivistys sikafleksillä.
Guest Dynaplate valmistaa neljää eri kokoista maadoituslevyä. Pienimmät Dynaplatet eivät taida vastata sitä pinta-alaa, jota salamaniskulta suojaus edellyttää. Pienimmänkin pinta-ala on kuitenkin monikymmenkertinen verrattuna vedessä roikkuvaan kaapeliin tai ketjuun (vrt “auton käynnistyskaapeli vantista mereen”).
Näkyvätkö kölipulttien päät? Voisiko sellaisen kaivaa esiin ja kiinnittää siihen päälle tuon johdon. Liitoksen ei välttämättä tarvitse olla edes kovin hyvä, sillä salaman korkean jännitteen takia sähkö hyppää siinä helposti johtimesta toiseen.
Ne kölipultinpäät ovat todella paksun laminaattikerroksen peitossa. Ainoastaan ääriviivoista voi päätellä niiden sijainnin.
En uskalla mennä sitä kaivamaan esille ja siksi ajattelin istuttaa ylimääräisen vaarnan sitä maadoitusjohtoa varten.
Suunnitelin porata niihin pultteihin nähden keskelle köliä sen tapin reijän ja vetää sitten sen paksun kaapelin suoraan mastontyvestä siihen vaarnan päähän.
Ei ole mitään mieltä porata köliin asti. Varaus on meren pinnalla eikä pinnan alla. Kannattaa kerrata Faradayn opit.
Helpoimmalla pääset, kun pulttaat takapeiliin kuparilevyn, josta teet johtimen, joka tulee melko suorana mastoon. levyn ei tarvitse tietenkään olla takana, mutta siellä se häiritsee vähiten ja sitä kautta on helpointa vetää kaapeli.
Toisaalta sivusta on lyhyempi matka ja sitä sähkö tykkää noudattaa. Kuparilevy vesirajassa kyljessä voi tietenkin näyttää jonkun silmään hassulta. Keulassa jaloteräs ei puolestaan ole niin kummallisen näköinen.
Jos laitat levyt kylkiin ja keulaan, niin veneestä voi tulla faradayn häkki eikä jännite sisäpuolella nouse lainkaan ja tv säilyy ehjänä...
Kiitos kommentista, mutta kaikki info, jonka olen kerännyt kehottaa tekemään mahdollisimman suoran vedon mastosta köliin.
Tässäkin edellä mainitussa Sähkö ja Vene oppaassakin on yhdessä kohdassa maininta tuosta suoraan johtamisesta.
Toisaalta siinä on kuva kannella olevasta mastosta, jossa maadotusjohdot on vetetty laitoja pitkin alas.
Olen myös tutustunut tämän professori Pesosen tuotantoon ja siellä erityisesti painotetaan että mutkia ei saa olla, sillä se purkaus kuullemma oikaisee niissä mutkissa.
Myös niissä ulkomaalaisissa julkaisuissa joita olen lukenut puhutaan tuosta suoraan johtamisesta - olipa eräässä jutussa annettu joitakin astelukujakin.
Suora veto voi olla kulmassa mastoon nähden. Pesonen on ihan fiksu kaveri, mutta Faradaykään ei ollut ihan tollo.
Suoralla vedolla tarkoitataan sitä, ettei kaapeli saa tehdä mutkia koska sähkö kyllä hyppii niiden ohi. Jo noudatat ohjetta pilkulleen, niin poraat maston alta suoran reiän kölin läpi mereen. Poran pituuden pitää olla pari metriä - sitähän sä kysyit :D
Pane akkukaapeli vantista mereen,toimii satamissa mutta liikenteessä vähän vaikeampaa.