Työkaveri ja pomo mulla pysyy samana sekä salilla tulee nähtyä sillon ja tällön vakioporukkaa. Noide lisäks mulla ei oikeen oo ihmisiä kenen kanssa liikkuisin ja juttelisin (olisi kyl entisiä luokkakavereita ja mukaviakin, mutta mua ei kiinnosta), mutta mä pärjään näin oikein hyvin. Vapaa-ajalla luen, katson sarjoja, liikun luonnossa, kuntoilen ynnämuuta, siis pidän itteni aktiivisena.
Mua kiinnostaa että miten yleistä tämmönen on, että ollaan yksinäisiä omasta tai ei omasta tahdosta ja ollaan siihen tilanteeseen melko tyytyväisiä?
Ei mulla ole kumppaniakaan, eikä mitään paineita sellasen hankkimiseenkaan, mut joskus kun tapaa jonkun kivan ja nätin nuoren naisen, niin alkaa miettimään että tulisko siitä kuitenkaa mitään. Itse kun olen tämmönen niin on vaikea kuvitella seurustelevansa jonkun sosiaalista toimintaa kaipaavan naisen kanssa.
Mua kiinnostaa että miten yleistä tämmönen on, että ollaan yksinäisiä omasta tai ei omasta tahdosta ja ollaan siihen tilanteeseen melko tyytyväisiä?
Ei mulla ole kumppaniakaan, eikä mitään paineita sellasen hankkimiseenkaan, mut joskus kun tapaa jonkun kivan ja nätin nuoren naisen, niin alkaa miettimään että tulisko siitä kuitenkaa mitään. Itse kun olen tämmönen niin on vaikea kuvitella seurustelevansa jonkun sosiaalista toimintaa kaipaavan naisen kanssa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.