Haluaisin sanoa sinulle jotain

Mutta minulla ei ole enää sanoja.
Ei lohduttavia hymyjä
ei toiveikkaita vilkaisuja
ei alta kulmain virnistyksiä
ei soljuvia säveliä
eikä roihuavia runoja.
On vain ihmetys
ja pelko ettet palaa
ja kysymys mitä tapahtui
ja huuto - et ymmärrä.
Toive, että ymmärtäisit
näkisit ja tuntisit
ettet voi kerta toisensa perään vain tulla ja paeta
olla välittämättä
tuudittautua etten välitä.
Minä jään sinua aina kaipaamaan
kerta kerralta enemmän
sillä kun jotain kerran syttyy
sitä ei hiljaisuuskaan voi sammuttaa
eivät järkisyyt tai ymmärrys
periksiantaminen tai luovuttaminen.
Se vain on, tiedät sen
yhtä hyvin kuin minäkin.
Ja silti..lähdet aina, sanoitta,
ja minä kärsin
oman äänettömyyteni keskellä.
En tiedä pitäisikö minun rakastaa sinua,
vai vihata.
4306
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Luen kaikkien runot, en vain ymmärrä miksi ylipäätään ajattelet että pitäiskö vihata.

Runo on runo, älä vihaa sillä puno :)

Äänestä
  • Siis tarkoitan sitä, että jos koet tulleesi hyväksikäytetyksi, niin valitse tiesi. Viha pilaa vain oman elämäsi.

    Äänestä

  • Nainenjokakävi kirjoitti:

    Siis tarkoitan sitä, että jos koet tulleesi hyväksikäytetyksi, niin valitse tiesi. Viha pilaa vain oman elämäsi.

    En koe mitään sellaista! Vihaan sitä ettei hän ikinä jää muttei se ole kenenkään syy. Joskus kun tunne on liian suuri kestää olisi sitä helpompi kyseenalaistaa kuin vaalia? Jos joskus vihaan jotain ihmistä, vihaan on oikea realistinen ja konkreettinen syy. Pelkät tunteet eivät ole sitä, tai sattuma, tai elämä. Ollaan rauhassa kaikki:)

    Äänestä

Oletko väsynyt, onko hänkin? Kun maltat pydähtyä, saat voimaa taas. Katso tarkemmin, kuuntele herkemmin.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Metsien_nainen kirjoitti:

Mutta minulla ei ole enää sanoja.
Ei lohduttavia hymyjä
ei toiveikkaita vilkaisuja
ei alta kulmain virnistyksiä
ei soljuvia säveliä
eikä roihuavia runoja.
On vain ihmetys
ja pelko ettet palaa
ja kysymys mitä tapahtui
ja huuto - et ymmärrä.
Toive, että ymmärtäisit
näkisit ja tuntisit
ettet voi kerta toisensa perään vain tulla ja paeta
olla välittämättä
tuudittautua etten välitä.
Minä jään sinua aina kaipaamaan
kerta kerralta enemmän
sillä kun jotain kerran syttyy
sitä ei hiljaisuuskaan voi sammuttaa
eivät järkisyyt tai ymmärrys
periksiantaminen tai luovuttaminen.
Se vain on, tiedät sen
yhtä hyvin kuin minäkin.
Ja silti..lähdet aina, sanoitta,
ja minä kärsin
oman äänettömyyteni keskellä.
En tiedä pitäisikö minun rakastaa sinua,
vai vihata.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu