Kumpi CNC kierteittämisen lopputulos on parempi ja tiiviimpi: mahdollisimman terävä kierteen harja vaiko tylppä? Materiaalina ruostumaton teräs.
Kiitokset vastauksista!
Kiitokset vastauksista!
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kierteen sovituksen ja tiiviyden tavallisissa lieriömuotoisissa kierteissä määrittää sisä- ja ulkokierteen kylkihalkaisija, kun kierteen profiili on sama. Kun ruuvin ja mutterin kylkihalkaisijat ovat melkein samat, sovitus on välyksetön. Kierteen toleranssiluokka kertoo, kuinka väljä tai välyksetön sovitus saa olla, metrisissä käytössä normaalisti ulkokierteelle 6g ja sisäkierteelle 6H luokka. 6H tarkoittaa, että toleranssialue on nollasta plussalle päin ja 6g hieman nollan alapuolelta miinukseen päin, eli ruuvin ja mutterin väliin jää jonkun verran "ilmaa".
Ulkokierteen harja ja sisäkierteen reikä on koneistettava niin, etteivät ne jää kantamaan ja monesti mm. sisäkierteiden alkureiät tehdään reilusti isommaksi kuin ohjearvo, jos kierteytetään tapilla kovaan aineeseen. Liian iso alkureikä tai matala harja luonnollisesti heikentävät kierrettä.
Kierretoleraattorista löytyy lähes kaikki tarvittavat tiedot kierteytykseen. Parhaiten tiivistävä kierre saadaan, kun sorvataan ulkokierre kartioksi ja sisäkierre lieriöksi, jolloin kierre on itsetiivistävä. Austeniittisissa teräksissä vahvemman kierteen saa valssaamalla.
Kiitos paljon asiantuntevasta, perusteellisesta vastauksesta!
Alkuperäispostauksessa unohtui mainita, että kyse on tosiaan pultista, ei sisäkierteestä. Ymmärsinkö tuon oikein "Parhaiten tiivistävä kierre saadaan, kun sorvataan ulkokierre kartioksi..." , että pultin kierre kannattaa aina tehdä mieluummin teräväksi, positiivisella toleranssilla?
Tämä on ihan arvailua, mutta voiko pultin terävä kierre vaurioitua sitten herkemmin? Kyseessä haponkestävä teräs.
Pultin harja/ulkohalkaisija kannattaa unohtaa kokonaan, pultti ja mutteri ovat kontaktissa toisiinsa vain kyljistä. Kun sorvaa kierteen täysprofiilipalalla, eli sellaisella kierretyökalulla, joka luo standardinmukaisen kierreprofiilin, niin näkee ja tuntee, että harjasta ei tule terävä, vaan hieman pyöreähkö, jotta siihen ei satuta sormiaan eikä harja lyttäänny niin helposti. Harjakorkeuden mitaksi tulee tällöin noin kympin pari nimellismitan alle, riippuen minkä kokoista kierrettä ollaan tekemässä.
Havainnollistava kuva https://en.wikipedia.org/wiki/ISO_metric_screw_thread#/media/File:ISO_and_UTS_Thread_Dimensions.svg
Tässä Dmaj on pultin (kuvassa alempana) ulkohalkaisija; jos se nousee, ruuvi alkaa hiertämään pultin pohjaa. Sen sijaan sitä voi laskea melko vapaasti. Sama logiikka mutterin (ylempi) alkureikään, joka on Dmin. Dp eli kylkihalkaisija ratkaisee! Tässä kuvassa se on sama pultilla ja mutterilla, eli kylkien välissä ei ole ollenkaan "ilmaa" ja on täten tiivis. Pultin kylkihalkaisijaa voidaan mitata joko kierremikrometrillä tai lankamenetelmällä, yleisin tapa on mikrometri. Mutterin kylkihalkaisijaa ei yleensä mitata (sekin on mahdollista vaikkakin konepajoissa vähemmän tuttua), vaan käytetään kierretulkkia.
Saanko kysyä mihin tarvitset tietoa?
Kiitokset jälleen asiantuntevasta ja selkeästä vastauksesta, kierteyttäjä! Asia taisi itselleni selvitä. Pitää teettää yksi veneilyprojektin osa, niin yritin ymmärtää vähän käsitteistöä ja periaatteita...
Ei se terävä harja taida oikein tiivistää mitään, kannattaa tehdä taulukon mukaan. Kierteyttäjä sen sanoikin että se saattaa jäädä kantamaan ja siitä ei tule kuin ongelmia. Kartiomaisella kierteellä tarkoitettiin vastaavanlaista kierrettä kuin esim NPT-kierre, jossa ulkokierteen halkaisija kasvaa kierteen pituussuunnassa, Z-suunta.
Ruostumattomassa ja happosessa olen sisäkierteelle tehnyt hieman suosituksia isomman reiän.
Rosteripultti rosterireikään pitäisi käyttää välissä jotain rasvaa, en nyt muista mitä se oli, sellaista tummanharmaata.
Kiitokset tiedoista, Runcnc.
Kierteyttäjä tuossa sanoi "Liian iso alkureikä tai matala harja luonnollisesti heikentävät kierrettä. " Niin eikö matala harja tarkoita nimenomaan tylppää/typistettyä harjaa? Ja eikö teräväharjainen pultin kierre ulotu pidemmälle kohdekierteeseen ja tiivistää siten paremmin? Näin maalaisjärjellä ajateltuna, kun ei valitettavasti ole vielä mitään kokemusta asiasta...
Kierteillä on std:n mukainen moduuli, se katsotaan tulkilla, likimääräisarvo voi olla 6/8 x H max..
Kiitos tiedosta!
Kierrepaloissahan on profiili valmiina nousun mukaan!
Eli tekee harjaan pyöristyksen! Ei se terävä kuulu olla.
Täysprofiilipaloissa on profiili valmiina nousun mukaan. V-profiilipaloilla eli yleispaloilla voi tehdä kierteitä eri nousulla niin syvälle kuin leikkuu riitää. (täysprofiilipalalla voi myös tehdä hieman pienempää kierrettä)
Näin juurikin.
Kierteen kuuluu tiivistää kyljistä. Mittaa kylkihalkaisija kierremikrometrillä tai tulkilla, sisäkierre (aina?) tulkilla. Valitse haluamasi tiukkuus ja sitä vastaavat toleranssit,
Ulkokierteen kärki ei saa pohjata sisäkierteen pohjaan. Kärki murtuu ensimmäisessä kiristyksessä. Sama on kartiokierteessäkin kyljet tiivistää.
Alkureiän pieni suurentaminen vaikuttaa yllättävän vähän lujuuteen jos kylkihalkaisija on kohdallaan, helpottaa tappikierteitystä sitkeään aineeseen. Siitäkin löytyy taulukoita.