Esimerkiksi ohjelmointia kun miettii, niin en näe, että pari kurssia koulussa tai esim. MOOC-alustoilla riittäisi siihen, että oppisi jonkin ohjelmointikielen riittävän hyvin työmarkkinoita silmällä pitäen. Toki sen luulisi antavan eväät oppia enemmän ja helpommin kuin täysin itseopiskelemalla, mutta uskoisin, että parhaat ohjelmoijat ovat suurimman osan taidoistaan kartuttaneet muualla kuin kouluympäristössä. Miten on?
ICT-alan koulutus ja oma oppiminen
Autodidacticism
30895
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Työmarkkinoille ei riitä, että osaa jonkun ohjelmointikielen.
Ohjelmointikieli on työkalu, ja se valitaan projektin/komponentin mukaisesti. Ohjelmointitaitoinen käyttää toki sitä kieltä mikä tilanteeseen sopii ja jos se on uusi niin se omaksutaan siinä sivussa saman tien.
Vaatimustaso toki työmarkkinoilla on noussut, että tällainen perustason ohjelmointi ei riitä. Tarvitsee olla sellainen ohjelmistokehittäjä joka saa ohjelmasta kuvauksen ja määrittelee sitten itse yksityiskohdat, toteuttaa, testaa ja saa sen toimimaan.
Nykyään tuokaan ei oikein riitä vaan pitäisi myös ymmärtää liiketoimintaa, myyntiä, markkinointia, lakia jne. eli olla sellainen digikonsultti. Sellaisia työmarkkinoilla tarvitaan.
Se, että tietää jonkun yksittäisen ohjelmointikielen toimintoja ja saa annetun speksin kirjoitettua toimimaan yhdellä kielellä ei oikein ole olennaista. Intialaiset tekee sitä muutaman euron tunti ja kuka tahansa ammattilainen tekee saman tehokkaammin. Se taito ei vaan riitä työelämään.
Juuri näin se tahtoo olla.
Kieli on vain työkalu.
Matilla pitäisi työntekijän käytännössä toimia yrittäjänä, mutta antaa Matille siivu liikevaihdosta, ihan vain jostain syystä. Yrittäjäksi soveltuvat kuitenkin rekisteröivät mieluummin oman toiminimensä, joten tuollainen välistävetofirma ei kannattanut.
Ahistaako jokin asia nykypäivän työelämässä?
Niin, katsos kun se, että osaa juuri ja juuri rekisteröidä firman, ei tee vielä kenestäkään johtajaa.
Johtajan täytyy osata jakaa työtehtävät firman palveluksessa olevien, oman osa-alueensa hallitsevien spesialistien tehtäväksi. Sitten täytyy myös tietää, mitkä osa-alueet voidaan ulkoistaa vaikka sinne Intiaan. Ei niin, että kaikkien pitäisi osata kaikkea tai että jokainen työntekijä olisi oma yhden hengen yrityksensä.
Otetaan nyt henkilö, olkoon hänen nimensä vaikka Masa. Masa ei tällaisiin johtotehtäviin oikein kykene, ja lisäksi Masalla on vähintäänkin kummalliset käsitykset Suomen lainsäädännöstä. Jopa työehtosopimusten yleissitovuuden kaltaiset perusasiat ovat Masalle perin hämäriä. Siksi Masan kannattaisi yrittää hankkia spesialistin hommia mahdolliselta omalta osaamisalueeltaan ja jättää johtaminen muille. Tosin ex-yrittäjien voi olla vaikea päästä spesialistin tehtäviin.
Onko ongelmasi se, että et osaa johtaa? Eikö duunarin hommat kelpaa?
Omiakin ongelmia eittämättä minulta löytyy, mutta ei niistä sen enempää. Kuvitteellisen henkilömme, Masan, ongelma taitaa olla se, että Masa ei osannut johtaa, eikä epäonnisen sähellyksensä jälkeen enää kelpaa duunarin hommiin.
Heh heh.. et muuten sinäkään osaa johtaa!
Eikös se nykyään malli ole vähän se, että pyritään löytämään ihmisiä jotka ovat mahdollisimman omatoimisia ja kykenevät itsenäiseen työskentelyyn.
Työtehtävien jakaminen sinäänsä lienee helppo homma kenelle vain, siihen ei varmaankan kovin paljon johtaja taitoja tarvita? Se lienee taas oma kysymyksensä miten mielekästä kaikkia hommia vaikkapa softaprojektissakaan on jakaa ylhäältä päin.
Ne varsinaiset haasteet johtamisessa liittynee enempi siihen, miten saada ihmiset motivoitua. Miten saada herätettyä tekijöissä sisäien motivaatio tehdä se asia kunnolla (jolloin ei tarvita kontrolloivaa johtamista ja mikromanagerointia, mitkä nekin ovat motivaatiota heikentäviä tekijöitä liiallisesti toteutettuna), ja miten luoda sellaiset olosuhteet, että kommunikaatio pelaa, tiimi puhalta yhteen hiileen ja ongelmat sekä ideat tuodaan avoimesti esille, jne. Yhteishengen ja luottamuksen rakentaminen.
Ongelmat voinee liittyä myös siihen, miten löydetään päteviä ihmisiä, jotka ovat sellaisia, että sopivat tiimityöskentelyyn ja pystyvät toimimaan siinä?
Sellaiset 2 centtiä tähän.
Menestyksellisimmät yrittäjät ovat yleensä niitä jotka ovat jo toisella tai kolmannella kierroksella yrittäjinä.
Epäonnistuminenhan yleensä on mitä paras oppimiskokemus.
Kuten joku viisas on aikoinaan sanonut, silloin kun kaikki menee päin persettä, oppii yleensä 100 kertaa enemmän kuin silloin kun kaikki meni hyvin.
Niin, johtamistapoja on monia, mutta olennaista on se, että työyhteisön täytyy olla enemmän kuin vain osiensa summa. Jos tätä ei käsitä, niin ollaan aika heikoilla jäillä. Nimitttäin heille, joilla on kykyä ja halua täysin omatoimiseen työskentelyyn, on kannattavampaa pistää oma toiminimi pystyyn. Vaikka kuvitteellisen henkilömme, Masan, mielestä se saattaa olla hyvinkin vaativa suoritus, niin ei se Suomessa lopultakaan ole niin hirveän vaikeaa.
Toiminimen perustaminen ei ole vaikeata.
Tässä maassa ongelmana on yrittäjän sosiaaliturva, että tämän hetkisessä taloustilanteessa kun työt vähenee niin sitten toiminimi jos on niin ei käytännössä saa mistään rahaa vaan pitää velkaantua. Ja sitten kun tilanne venyy pidemmän aikaa niin ollaan kusessa.
Tarvitsisi lakimuutoksen joka mahdollistaisi työn tekemisen yrittäjämäisesti, palkkatyönä eri työnantajille jossa kaikki työ mitä onnistuu tekemään on hyödyllistä ja jos menee joku kuukausi perseelleen niin saisi edes muutaman satasen jotain tukea millä ostaa maitoa kaupasta. Ts. joku jatkuva perustulo, töitä voi tehdä vaikka sataan firmaan tunteja ja sitten vähennetään etuudet jostain veronpalautuksista tai laitetaan mätkyä, tai niitä voi itse maksaa takaisin.
Se on ongelmallista tässä maassa kun onnistuu työllistämään itseään vaikka 100h, virkailija päättää että on töissä/yrittäjä, katkoo tuet, sitten tulee pari paskaa kuukautta jossa työtä onkin vain 5h kuussa ja sitten virkailija miettii 3kk että onko työtön vai ei. Joka kuukausi pitäisi kuitenkin saada lyhennettyä lainat, ostettua maitoa kaupasta, maksettua vuokra jne.
Yrittäjätaustaa omaavat taitaa olla halutuimpia työmarkkinoilla. Etenkin IT-hommissa, kun pitäisi siitä liiketoiminnastakin jotain ymmärtää.
Voisin jopa suositella rahan keräämistä, yrityksen perustamista just for fun, luukuttaa omaa juttuaan Slushissa ja messuilla sellaisilla panoksilla, että se saa vaikka failata ilman suurempaa vitutusta. Siitä saa sellaista kokemusta millä irtoaa työtä.
Itse olen sellaisessa tilanteessa että viikottain puhelin soi ja tarjotaan työtä ja rahaa ja sitten joutuu sanomaan, että sori, katsotaan kuukauden kuluttua kun oon jo varattuna tän kuukauden. Ja minulla ei ole vakituista työtä.
Samaan aikaan suomessa on jotain sataa tuhatta työtöntä jotka kirjoittelee 1000 CV:tä kuukaudessa eikä saa mistään työtä... Joten, en ota stressiä työllistymisestä ja rahan saamisesta. Voin hyvin olla elämäntapaintiaani, tehdä töitä, sijoittaa rahoja ja nostella pääaomatuloja samalla kun kehittelen jotain uutta bisnestä.
Voi sen sanoa niinkin.
Tosin ohjelmointikielen hallitseminen on vain yksi osa ohjelmistojen kehitystä. Kyllä se pitää paikkaansa, että käytännössä sitä täytyy harjoitella itse. Tekee kokoajan pieniä juttuja ja kokeilee uusia asioita, niin ymmärrys pikkuhiljaa syvenee ja muutaman vuoden päästä havahtuu huomaamaan, että osaaminen onkin jo aika hyvä verrattuna lähtö tasoon.
Koulukaan ei kuitenkaan ole turhaa. Koulussa voidaan opettaa enempi periaatteita liittyen suunnitteluun, testaukseen, jne. Siellä oppii prosesseja, malleja, miten jotakin ongelmaa kannattaa ratkaista ja mitä valmiita ratkaisuja on jo olemassa. Siellä oppii myös alalla käytettyjä työvälineitä ja kommunikointivälineitä ja saa tavallaan sysäyksen oikeaan suuntaan siitä, mitä kannattaa opetella seuraavaksi.
Hyvä softakehittäjä yleensä osaa useampaa kieltä ja kun periaatteet kehityksestä ymmärtää, niin kokonaan uudellakin kielellä pääsee alkuun hyvinkin nopeasti. Useimpien valtavirta kielien suurin ero perusasioisa on lähinnä syntaksi. On sitten toki muutakin, kun enempi tarvitsee tehdä ja kullakin kielellä on omat sovellusalueensa, missä ne ovat erityisen vahvoilla.
"Tosin ohjelmointikielen hallitseminen on vain yksi osa ohjelmistojen kehitystä."
Melko merkityksetön vielä loppujen lopuksi. Ohjelmointikielellä (ja eri rajapinnoilla) lähinnä vaan ilmaistaan omia ajatuksia mitä tietokoneen tarvitsisi tehdä. Tavallaan oikeinkirjoitusta.
Voisi sanoa vielä sen, että parhaat tekijät melkein alalta kuin alalta ovat kartuttaneet osaamisensa pääosin sillä, että heillä on oikea kiinnostus aiheeseen ja siten he ovat todennäköisesti miettineet ja opetelleet asioita myös itsenäisesti.
AP täällä, hei! Tarkoitin ICT-osaamista ylipäänsä ja tuo ohjelmointi oli vain yksi konkreettinen esimerkki. Meinasin sanoa, että oli kyse sitten mistä tahansa ICT-alan osa-alueesta ja siihen liittyvästä kompetenssista, niin oletan, että pelkkä koulu ei riitä. Siis työpaikan hakemiseen ja ehkä hyvällä lykyllä haastatteluunkin toki voi riittää, mutta siinä joutuu toteamaan, että "just ain't gonna work out" siinä vaiheessa kun selvitetään, osaako hakija asian oikeasti tai onko tällä resursseja omaksua asia kyllin lyhyellä perehdyttämisellä ilman, että joutuu olemaan muiden riesana koko ajan katseluoppilaana. Vai miten tuo rekrytointi käytännössä sitten toimiikaan ICT-alalla nykyään?
Jos käyt sen koulun oikealla asenteella ja olet myös itse aktiivinen asioiden ymmärtämiessä, niin miksei saisi "jalkaansa oven väliin".
Jos tuntuu ettei koulusta saa tarpeeksi sitten sitä itse ohjelmointitaitoa, niin se kuitenkin on asia jota pystyt opiskelemaan itsenäisesti varsin helposti tänä päivänä. Kun pääset alkuun, voit ottaa osaa johonkin open source projektiin, missä ymmärrys karttuu entisestään. Koulusta ja open source projekteista voi myös löytää ihmisiä, joiden kautta taas voi se työpaikkakin löytyä helpommin.
Vai mitä ajat takaa kysymyksen asettelulla? :)
ITC-alan koulutus on melkoista soopaa ollut pitkän aikaa, tosin jos ihminen kiinostunut voi hänestä tulla huippu.
Omaoppineet taas hallitsee kohtalaisen hyvin kiinostuksensa, mutta laajempi näkemys puuttuu usein.
Lisäksi juurikaan ei osata kuin windowsia, josta seuraa se, että putkinäkö kokonaisuudesta kapenee entisestään.
Joo ei Windowsin hallinnalla oikein IT-töitä saa kun firman servereissä on kuitenkin linuxit ja kuka tahansa osaa siitä läppäristä laittaa virrat pois ja päälle.
Meillä ei ole oikeastaan yhtään koulusta tullutta ohjelmoijaa, kaikki ne on jossainmäärin itseoppineita!
ITC koulutus on edellen hanurista, Ne ei oikeesti osaa mitään!
Toki kolmen vuoden koulutus tarvitaan, että osaa kanniskella koneita ja tulostimia paikasta toiseen!
Miitään muutahan se opetus ei opeta
Asenteesta se pitää lähteä.
Lähtötilanteena on ongelmatilanne. Alunperin joko oma tai asiakkaan. Ongelma pitää ratkaista. Oletusarvoisesti kukaan ei auta ja se on sinun ongelma, kunnes toisin osoitat. Ja itse sen ongelman sitten ratkaiset joko delegoimalla todelliselle vastuuhenkilölle tai teet itse kun muut ei pysty.
Ongelmatilanne on todennäköisesti uusi, sellainen mitä ei ole ikinä aikaisemmin nähnyt tai ajatellut sellaisen olevan mahdollista. Ongelma voi tulla kielellä kuten venäjä, ruotsi, K&R C vuodelta 1977, brainfuck, kesä Esan dokumentoimaton Javascript oksennus, dokumentoimattoman tietokannan SQL rimpsut tai muinaislatina. Sillä ei ole mitään väliä vaikka et osaisi venäjää tai brainfuckia mutta ammattilainen omaksuu ja ratkoo sen ongelman.
Näitä ongelmia pitää saada hoideltua ja taputeltua pois päiväjärjestyksestä n. 12 päivässä.
Sitten on näitä jotka itkee TES-palkkauksen perään ja odottaa, että heidät perehdytettäisiin K&R C:n tai venäjään kun työnantaja maksaa palkkaa niin ehei, työn kuvaus kun on sitä että työntekijän pitää ihan itse perehdyttää itsensä erikoisiin ongelmatilanteisiin ja ratkoa ne. Sitä on se ICT-työ. Ongelmanratkaisukyky on se juttu ja aivot on se työkalu.
Tuo vähän liittyy siihen ohjelmointikieleen, että uusi kieli on ihan normaali juttu ja se omaksutaan eikä siihen käytetä aikaa mitään vuoden koulutusta vaan vilkuillaan dokumentaatiota ja aletaan käyttämään.
Mikä Matti olet itse koulutukseltasi? Mitä tutkintoja ja mistä oppilaitoksista tai minkä tahon järjestäminä? Vai etkö halua kertoa?
Hiljaista on...
Ennenhän toi oli tietoliikenne- ja tietotekniikan koulutus ja valmistui elektroniilka-asentajaksi, joka olenkin ammatiltani. C tuli väännettyä silloin, CADSia/Eagle. Enemmän minua kiinnostaa softa puoli mutta rautaki menee siinä samassa. Vaikka olenkin ajantasalla maailman menosta niin joutuisin luultavasti käymään jonkun ICT-asentajan täydennys koulutuksen.
ICT-asentaja on ammatillinen perustutkinto, joka on ammattiopistoissa (entisessä ammattikouluinstituutiossa) vaihtoehto datanomille, joka on tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto. Varmasti saisit siitäkin aikuiskoulutuksena enemmän irti kuin suoraan peruskoulusta tulevat, mutta luulenpa sinun silti tarkoittavan jotakin tieto- ja viestintätekniikan ammattitutkintoa, esim. järjestelmäasiantuntijaa. Ammatillisia perustutkintoja voi muuten suorittaa myös yo-pohjaisena ja siinä tapauksessa voi kai vuodessakin käydä läpi sen sisällön, mitä peruskoululinjalta tulevat tankkaavat kolmisen vuotta.
Nykyiset ammatilliset perustutkinnot eli esim. nykyiset datanomit ovat eri asia kuin aikoinaan vanhanmallisista opistoista valmistuneet yo-datanomit. Datanomi oli opistoasteen tutkinto, mutta on laskenut sittemmin toisen asteen tutkinnoksi eli ammattikoulututkinnoksi. Vanhanmallinen opistoasteen yo-datanomi lienee nyk. datanomin ja it-tradenomin/AMK-insinöörin välimaastossa. Luulen, että tällaisia yo-datanomeja valmistui mm. entisestä ATK-instituutista.
"Enemmän minua kiinnostaa softapuoli mutta rautaki menee siinä samassa"
-Mitä työelämässä ICT-alalla voisivat olla rautapuolen (hardware) tuntemusta vaativat asiat?
"Mitä työelämässä ICT-alalla voisivat olla rautapuolen (hardware) tuntemusta vaativat asiat?"
Piirisuunnittelu, eli osaa formaalisti todistaa virheettömiä juttuja ja hallita Verilog/VHDL, kaikennäköisten anturien suunnittelu ja rakentaminen, datakeskuksessa vikaselvitykset ja komponenttien vaihdot.
Perus toimisto IT:ssä rautajutut aika olematonta. Mustekasettia vaihdetaan tulostimeen ja kärrätään vanhat koneet poistoon ja blankotetaan kiintolevyt ja tilataan uudet koneet.
Tällä palstalla näkyy välillä joku käsittämätön kuvitelma, että jos kasaa tietokoneen komponenteista niin se olisi jotenkin todella kehittävää.
Softapuoli ei ole sekään varmasti helppoa kun syvennytään asioihin, mutta miten kun minusta tuntuu, että yksityiskohtainen hardware-tieto sekä siihen liittyvät sähköjutut, elektroniikka, mekaniikka yms. mukaanlukien ikään kuin kylkiäisenä tulevat ja pakollisiksi luokiteltavat MAFYKE-oppiaineet ovat kaikista työläimpiä sisäistää. Lisäksi näihin liittyen sähköjutuista pakko todeta, että vaikka "amis" on "amis", niin vilkaistuani mm. sähkömiehen opintojen sisältöä tulin siihen tulokseen, että ei kyllä ole läpihuutojuttu jos sisältö on hallittava.
Kiitos vastauksista, joita olette antaneet tähän mennessä!