Ankkuri keulasta perään

Niinkuin Bossu jo totesi ankkurin laskun jälkeen tarvitset miehistöä, joka siirtää ketjun keulasta perään (käytän ankkurivinssissä pelkkää ketjua) . Venettäkin täytyy samalla ohjata. Siksi menettely ei ole hyvä varsinkaan yksinpurjehduksessa. Helpompi ratkaisu on erillinen keyempi peräankkuri, jossa on 5-10m ketjua sekä köysi.
Itse yksinpeurjehtijana jään mieluummin redille keula-ankkurin varaan ja menen jollala maihin. Jos haluan rantautua ankkurin avulla, lasken perästä Fortressin kopion (saksalainen Bulldog).
Eikö jokasessa matkaveneessä ole ainakin kaksi ankkuria?

" 22 naulan bruce",
montako syltä tarvitaan rodea?

Tarkoitti varmaankin 22 paunaa, mutta sotki asiat, koska on nimimerkkinsä mukainen.

"Naula" on US painon yksikkö = pauna, SI-järjestelmän yksiköissä ilmaistuna 0.454 kg. Bruce on "aito" bruce.

ssppss kirjoitti:

" 22 naulan bruce",
montako syltä tarvitaan rodea?

Mikä on rode? Paljonko on syli metreinä? Voiko rodea mitata metreinä vai vain syleinä?

Miksei laittaisi perään toista vinssiä?

Römpötti kirjoitti:

Miksei laittaisi perään toista vinssiä?

Painaa ja maksaa.

Dididodld kirjoitti:

Painaa ja maksaa.

OK! En ymmärtänyt, että oli jollasta kyse.
Halvallakin vinssin nykyään saa.

Ja voi jopa jättää ankkurin perään. Kotimaan tyvenissä lahdelmissa ainakaan ei useimmiten ole väliä, kummin päin vene on ankkurissa. Perä ankkurissa voisi jopa olla parempi, jottei herkkä peräsin ole ekana rantakivikossa. Joku nihilisti-puristi voi tulla haukkumaan, mutta sitä varten voi pitää mukana ilmakivääriä.

Bossu kirjoitti:

Ja voi jopa jättää ankkurin perään. Kotimaan tyvenissä lahdelmissa ainakaan ei useimmiten ole väliä, kummin päin vene on ankkurissa. Perä ankkurissa voisi jopa olla parempi, jottei herkkä peräsin ole ekana rantakivikossa. Joku nihilisti-puristi voi tulla haukkumaan, mutta sitä varten voi pitää mukana ilmakivääriä.

Lue lisää

Tuossa tavassa syntyy juuri tyvenessä riski että ankkuriköysi sohlaantuu peräsimeen tai potkuriin kun köysi on löysällä ja vene ajelehtii ympäriinsä. Varsinkin liina menee helposti skegin ja peräsimen tai peräsimen ja rungon väliin. Tuulessa taas perä aallokkoon päin aiheuttaa aikamoista jymähtelyä.

Noin sääntönä voi sanoa että ankkurointi kannattaa aina tehdä samalla tavalla ja oikein. Jos yöllä tulee ajolähtö rekaavasta ankkurista, se on unisen sekavana helpompaa hoitaa kun ankkurointi on tehty totutusti ja oikein. Rekaamisriskikin on pienempi kun sekä tuulelle että aallokolle on tarjolla keulan sutjakoita muotoja leveän perän ja sprayhoodin kidan sijasta. Keulassa käytetään ketjua ja se ei ole perästä mahdollista juuri missään veneessä.

Laiturikiinnittäytymisessä ankkuri tietenkin lasketaan keulasta ja vene pakitetaan laituriin.

Ariel371 kirjoitti:

Tuossa tavassa syntyy juuri tyvenessä riski että ankkuriköysi sohlaantuu peräsimeen tai potkuriin kun köysi on löysällä ja vene ajelehtii ympäriinsä. Varsinkin liina menee helposti skegin ja peräsimen tai peräsimen ja rungon väliin. Tuulessa taas perä aallokkoon päin aiheuttaa aikamoista jymähtelyä.

Noin sääntönä voi sanoa että ankkurointi kannattaa aina tehdä samalla tavalla ja oikein. Jos yöllä tulee ajolähtö rekaavasta ankkurista, se on unisen sekavana helpompaa hoitaa kun ankkurointi on tehty totutusti ja oikein. Rekaamisriskikin on pienempi kun sekä tuulelle että aallokolle on tarjolla keulan sutjakoita muotoja leveän perän ja sprayhoodin kidan sijasta. Keulassa käytetään ketjua ja se ei ole perästä mahdollista juuri missään veneessä.

Laiturikiinnittäytymisessä ankkuri tietenkin lasketaan keulasta ja vene pakitetaan laituriin.

Lue lisää

Rannan suuntaiseen laituriin Suomessa mennään keula edellä, koska laiturit ovat yleensä matalassa vedessä. Pistolaiturin päähän mennään keula edellä, koska silloin sinne mahtuu useampi vene ilman, että laiturille pitää mennä toisen veneen kautta.

Ariel371 kirjoitti:

Tuossa tavassa syntyy juuri tyvenessä riski että ankkuriköysi sohlaantuu peräsimeen tai potkuriin kun köysi on löysällä ja vene ajelehtii ympäriinsä. Varsinkin liina menee helposti skegin ja peräsimen tai peräsimen ja rungon väliin. Tuulessa taas perä aallokkoon päin aiheuttaa aikamoista jymähtelyä.

Noin sääntönä voi sanoa että ankkurointi kannattaa aina tehdä samalla tavalla ja oikein. Jos yöllä tulee ajolähtö rekaavasta ankkurista, se on unisen sekavana helpompaa hoitaa kun ankkurointi on tehty totutusti ja oikein. Rekaamisriskikin on pienempi kun sekä tuulelle että aallokolle on tarjolla keulan sutjakoita muotoja leveän perän ja sprayhoodin kidan sijasta. Keulassa käytetään ketjua ja se ei ole perästä mahdollista juuri missään veneessä.

Laiturikiinnittäytymisessä ankkuri tietenkin lasketaan keulasta ja vene pakitetaan laituriin.

Lue lisää

Luonnonsatamaan mennään keula edellä.

Ariel371 kirjoitti:

Tuossa tavassa syntyy juuri tyvenessä riski että ankkuriköysi sohlaantuu peräsimeen tai potkuriin kun köysi on löysällä ja vene ajelehtii ympäriinsä. Varsinkin liina menee helposti skegin ja peräsimen tai peräsimen ja rungon väliin. Tuulessa taas perä aallokkoon päin aiheuttaa aikamoista jymähtelyä.

Noin sääntönä voi sanoa että ankkurointi kannattaa aina tehdä samalla tavalla ja oikein. Jos yöllä tulee ajolähtö rekaavasta ankkurista, se on unisen sekavana helpompaa hoitaa kun ankkurointi on tehty totutusti ja oikein. Rekaamisriskikin on pienempi kun sekä tuulelle että aallokolle on tarjolla keulan sutjakoita muotoja leveän perän ja sprayhoodin kidan sijasta. Keulassa käytetään ketjua ja se ei ole perästä mahdollista juuri missään veneessä.

Laiturikiinnittäytymisessä ankkuri tietenkin lasketaan keulasta ja vene pakitetaan laituriin.

Lue lisää

Onhan se riski toki olemassa. Tyvenessä uppoava köysi kyllä on suoraan alaspäin eikä vene ajelehdi. Oma veneeni on silloin tällöin ollut tuolla tavalla kiinni, eikä ole ollut ongelmia. Mä en ole kyllä koskaan käyttänyt liinoja. Erikoinen ongelma kävi Erling Tambsille matkalla Tyynellä valtamerellä puisella ja moottorittomalla Colin Archerilla. Vene oli pitkään ankkuriketjussa ja pyöri välillä ympäri. Lopulta ketju oli pyörinyt ankkuriin kiinni niin, että ne olisivat nousseet yhtenä pakettina, eikä Tambs jaksanut nostaa. Hän oli jo jättämässä ankkurin pohjaan, kunnes läheiseltä laivalta lähetettiin 4 riskiä miestä kiskomaan ankkuri ketju ylös. Toisen kerran vene meinasi upota, kun se oli muutaman kuukauden ankkurissa. Vesilinjan yläpuoliset laudat olivat kuivuneet niin, että vettä tuli solkenaan sisälle, kun he lähtivät purjehtimaan ja vene alkoi kallistella.

Ariel371 kirjoitti:

Tuossa tavassa syntyy juuri tyvenessä riski että ankkuriköysi sohlaantuu peräsimeen tai potkuriin kun köysi on löysällä ja vene ajelehtii ympäriinsä. Varsinkin liina menee helposti skegin ja peräsimen tai peräsimen ja rungon väliin. Tuulessa taas perä aallokkoon päin aiheuttaa aikamoista jymähtelyä.

Noin sääntönä voi sanoa että ankkurointi kannattaa aina tehdä samalla tavalla ja oikein. Jos yöllä tulee ajolähtö rekaavasta ankkurista, se on unisen sekavana helpompaa hoitaa kun ankkurointi on tehty totutusti ja oikein. Rekaamisriskikin on pienempi kun sekä tuulelle että aallokolle on tarjolla keulan sutjakoita muotoja leveän perän ja sprayhoodin kidan sijasta. Keulassa käytetään ketjua ja se ei ole perästä mahdollista juuri missään veneessä.

Laiturikiinnittäytymisessä ankkuri tietenkin lasketaan keulasta ja vene pakitetaan laituriin.

Lue lisää

Tässä veneessä näyttäisi olevan ankkuri ketjuineen myös takana:

http://3.bp.blogspot.com/-LSFkrT0_Fso/Vq4R_9_12yI/AAAAAAAAAsU/8ozSNqeA3Dc/s1600/IMG_5009.JPG

Seppomartin "tieto" on nyt tavallista erikoisempi. Ehkäpä ranskanpulla käyttäytyy noin, mutta ei ainakaan oma veneeni - ei nykyinen eikä aikaisemmatkaan. Mukavinta ja turvallisinta ankkurissa on keula tuuleen. Eli ankkuri keulasta niin, että vene pääsee kääntymään tuulen mukana. Se on helpoin tapa. Sprayhoodin hajoamistakaan ei tarvitse pelätä ukkosmyräkässä. Ehkä seppomartin vene kieppuu keula-ankkurin varassa. Kaikki veneet eivät sitä tee. Kullakin on oma käytäntönsä.

YW on Skip Novakin kanssa tehnyt youtube-videoita mm. ankkuroinnista. Kannattaa katsoa, jos aikoo ankkuroida muuallakin kuin sisäsaariston suojassa.

"Tietoni" on yleispätevä ja sopii saariston suojaan- siis Suomi24 lukijoiden merialueelle.. Olen nähnyt mutten ole itse käyttänyt koska 70m 10mm kettinkiä ja 40m köyttä eivät ole siirrettävissä keulavinssiltä.
Keulasta ankkuroidessa veneet tosiaan kieppuvat tasapainottomasti, sitä enemmän mitä tuulee. Tähän astinen ennätykseni on ollut 38-40 kts Karbialla ja Välimerellä.. Myrskyfokka takastaagissa auttaa ongelmaan.
Ruotsin lipun alla oleva kosteri käytti Kreikassa peräankkurointia muutama viikko sitten ja oli aivan stabiilisti saaren takana vallinneissa puuskissa. Teoria on yksinkertainen, vähän sama kuin heittäisi vasaraa vastatuuleen. Toisin päin on parempi kuin toisin.
Mietippä sitä,

seppomartti kirjoitti:

"Tietoni" on yleispätevä ja sopii saariston suojaan- siis Suomi24 lukijoiden merialueelle.. Olen nähnyt mutten ole itse käyttänyt koska 70m 10mm kettinkiä ja 40m köyttä eivät ole siirrettävissä keulavinssiltä.
Keulasta ankkuroidessa veneet tosiaan kieppuvat tasapainottomasti, sitä enemmän mitä tuulee. Tähän astinen ennätykseni on ollut 38-40 kts Karbialla ja Välimerellä.. Myrskyfokka takastaagissa auttaa ongelmaan.
Ruotsin lipun alla oleva kosteri käytti Kreikassa peräankkurointia muutama viikko sitten ja oli aivan stabiilisti saaren takana vallinneissa puuskissa. Teoria on yksinkertainen, vähän sama kuin heittäisi vasaraa vastatuuleen. Toisin päin on parempi kuin toisin.
Mietippä sitä,

Lue lisää

Olisikohan kuitenkin syytä perehtyä muihinkin ankkuroiuntiohjeeseen ennenkuin omaksuu seppomartin Välimeri-Karibia-retkien ideologiaa:
https://www.youtube.com/watch?v=qgJywOAVXmI
https://www.youtube.com/watch?v=rYfoki6vW-M

“Älä koskaan ankkuroi pelkästään perästä” todetaan BoatSafe.com ankkurointiohjeissa, jotka aloittelevan purjehtijan olisi hyvä lukea. Tuo “ei koskaan” on kyllä kärjistystä. Omassa kotisaaristossamme ankkuripaikat ovat harvoin myrskyisiä eikä niissä ole korkeaa aallokkoa. Ehkä noin tiukka ohje sopii niille merialueille, jossa toisinaan tarvitaan ankkurivahtijärjestelmää.
http://www.boatsafe.com/nauticalknowhow/anchorsteps.htm

Uteliaisuuttani yritin googlata seppomartin kehumaa peräankkurointia hakusanalla “stern anchoring”. Osumia tuli, mutta useimmissa kysymys oli toisen ankkurin laskemisesta veneen perästä, esim. näin http://justalittlefurther.com/the-blue-view/the-blue-view-stern-anchoring/
Jutussa kerrotaan San Blas –saarilla ankkuroinnista, joka lienee seppomartillekin tuttua Karibian saaristoa Panamassa.
Peräankkuroinnista oli myös useita foorumijuttuja: http://www.thehulltruth.com/boating-forum/307583-stern-anchor.html#b
Asiallinen näkökohta oli se, että useiden veneiden ankkuripaikoilla (tyypillistä Karibialla) veneiden kääntyileminen ankkurin varassa pitäisi olla samanlaista kolareiden välttämiseksi. Jos yksi on ankkuroinut perästä tai jopa nostanut myrskypurjeen takastaagiin, se voi olla riskinä muille keula-ankkurinsa varassa oleville.

Omilla veneilläni olen yleensä ollut pelkän keula-ankkurin varassa (sekä arktisilla vesillä että eteläisellä pallonpuoliskolla – ja tietenkin kotivesillä). Lisään keskusteluun pari näkökohtaa. 1) Myrkyiseksi muuttuvalta ankkuripaikalta voi tulla kiireinen lähtö. Siksi keula-ankkuri ja luotettava ankkurivinssi on eduksi. Pahin skenaario olisi peräankkurin köyden tai ketjun sotkeutuminen potkuriin. Tuskin takastaagiin nostettu purjekaan nopeuttaa ankkurista lähetemistä ;-)
2) Jos keula-ankkuri on varustettu pelkällä ketjulla (kuten omassa veneessäni), ketjun loppupää pitää tietenkin olla kiinnitetty ketjuboksin pohjaan. Sitä ei kuitenkaan pitäisi laittaa kiinni ilman parin metrin pituista väliköyttä! Tuo loppupään väliköysi on oleellinen siksi, että hätätilanteessa köyden voi katkaista puukolla. Parin metrin pituus siksi, että köysi ulottuu kannelle asti.

seppomartti kirjoitti:

"Tietoni" on yleispätevä ja sopii saariston suojaan- siis Suomi24 lukijoiden merialueelle.. Olen nähnyt mutten ole itse käyttänyt koska 70m 10mm kettinkiä ja 40m köyttä eivät ole siirrettävissä keulavinssiltä.
Keulasta ankkuroidessa veneet tosiaan kieppuvat tasapainottomasti, sitä enemmän mitä tuulee. Tähän astinen ennätykseni on ollut 38-40 kts Karbialla ja Välimerellä.. Myrskyfokka takastaagissa auttaa ongelmaan.
Ruotsin lipun alla oleva kosteri käytti Kreikassa peräankkurointia muutama viikko sitten ja oli aivan stabiilisti saaren takana vallinneissa puuskissa. Teoria on yksinkertainen, vähän sama kuin heittäisi vasaraa vastatuuleen. Toisin päin on parempi kuin toisin.
Mietippä sitä,

Lue lisää

Tuollaisen tuulitempoilun tuloksena 15 -kiloinen rosteritaottu Bruce vääntyi lievästi varrestaan kivikkoankkuroinnissa Saaristomerellä. Ankkuri piti, mutta varsi vääntyi joitakin asteita sivusuunnassa.

Ankkuriketjun lähtö keulasta on hiukan toispuoleinen keulastaagin takia. Tempoilu saattaisi vähentyä jos apuköydellä ketjun virittäisi keskelle keulaa, puomi tasan tarkkaan keskelle ja peräsin samoin.

Olettaisin peräsimen asennon merkityksen olevan suurin. Puuskassa ketjuaan kiristävä vene ajelehtii takaperin ja perä siihen suuntaan mihin peräsin on hiukankin kääntyneenä ja tuuli saa otteen kyljestä. Puuskan loputtua paluumatkalla lähemmäs ankkuria vene pyrkii taas kääntämään keulaa lavan kääntymän suuntaan.

Veneiden ankkurikäyttäytyminen poikkeaa veneiden kesken merkittävästi. Omani on yksi innokkaimmista näkemistäni ankkurissa seilaavista.

keula-ankkuri kirjoitti:

Olisikohan kuitenkin syytä perehtyä muihinkin ankkuroiuntiohjeeseen ennenkuin omaksuu seppomartin Välimeri-Karibia-retkien ideologiaa:
https://www.youtube.com/watch?v=qgJywOAVXmI
https://www.youtube.com/watch?v=rYfoki6vW-M

“Älä koskaan ankkuroi pelkästään perästä” todetaan BoatSafe.com ankkurointiohjeissa, jotka aloittelevan purjehtijan olisi hyvä lukea. Tuo “ei koskaan” on kyllä kärjistystä. Omassa kotisaaristossamme ankkuripaikat ovat harvoin myrskyisiä eikä niissä ole korkeaa aallokkoa. Ehkä noin tiukka ohje sopii niille merialueille, jossa toisinaan tarvitaan ankkurivahtijärjestelmää.
http://www.boatsafe.com/nauticalknowhow/anchorsteps.htm

Uteliaisuuttani yritin googlata seppomartin kehumaa peräankkurointia hakusanalla “stern anchoring”. Osumia tuli, mutta useimmissa kysymys oli toisen ankkurin laskemisesta veneen perästä, esim. näin http://justalittlefurther.com/the-blue-view/the-blue-view-stern-anchoring/
Jutussa kerrotaan San Blas –saarilla ankkuroinnista, joka lienee seppomartillekin tuttua Karibian saaristoa Panamassa.
Peräankkuroinnista oli myös useita foorumijuttuja: http://www.thehulltruth.com/boating-forum/307583-stern-anchor.html#b
Asiallinen näkökohta oli se, että useiden veneiden ankkuripaikoilla (tyypillistä Karibialla) veneiden kääntyileminen ankkurin varassa pitäisi olla samanlaista kolareiden välttämiseksi. Jos yksi on ankkuroinut perästä tai jopa nostanut myrskypurjeen takastaagiin, se voi olla riskinä muille keula-ankkurinsa varassa oleville.

Omilla veneilläni olen yleensä ollut pelkän keula-ankkurin varassa (sekä arktisilla vesillä että eteläisellä pallonpuoliskolla – ja tietenkin kotivesillä). Lisään keskusteluun pari näkökohtaa. 1) Myrkyiseksi muuttuvalta ankkuripaikalta voi tulla kiireinen lähtö. Siksi keula-ankkuri ja luotettava ankkurivinssi on eduksi. Pahin skenaario olisi peräankkurin köyden tai ketjun sotkeutuminen potkuriin. Tuskin takastaagiin nostettu purjekaan nopeuttaa ankkurista lähetemistä ;-)
2) Jos keula-ankkuri on varustettu pelkällä ketjulla (kuten omassa veneessäni), ketjun loppupää pitää tietenkin olla kiinnitetty ketjuboksin pohjaan. Sitä ei kuitenkaan pitäisi laittaa kiinni ilman parin metrin pituista väliköyttä! Tuo loppupään väliköysi on oleellinen siksi, että hätätilanteessa köyden voi katkaista puukolla. Parin metrin pituus siksi, että köysi ulottuu kannelle asti.

Lue lisää

Nyt jälleen karkasi mopo kaukomaille. Aihe: ankkurin kantaminen keulan ja perän välillä tarkoittaa tietenkin kotivesiä, missä kantamisen sijaan voi ankkuroida perästäkin.. Ei niitä kukaan kantele muualla maailmassa.
En todellakaan kehoita yleisohjeeksi perästä ankkuroimista. Eihän sitä aallokossa kukaan kärsisi. Englannin kielinen ohje kylläkin perustelee veneen täyttymisellä, uppoamisella, kaatumisella- mikä on perin teoreettinen riski.
Ankkuroidessa peräsimen asennolla ei ole merkitystä kun ei ole ohjailunopeutta. Keskelle lukitseminen on hyödyksi. Ankkuriketju tulisi kiinnittää nylonköydellä keskelle ( snubber taitaa olla eng termi) muttei se estä veneen vaeltelua. Kovassa allokossa nykäykset voivat irroittaa tai hajottaa pitävän ankkurin, kuten on kuvatu esim alumiinisista levyankkureista.
Takastaagiin kiinnitetty myrskypurje ei ole hitauseste mahdolliselle äkkipoistumiselle. Jos sitä ei osaa/ voi laskea niin sen voi jättää ja toimii tasauspurjeena.

seppomartti kirjoitti:

Nyt jälleen karkasi mopo kaukomaille. Aihe: ankkurin kantaminen keulan ja perän välillä tarkoittaa tietenkin kotivesiä, missä kantamisen sijaan voi ankkuroida perästäkin.. Ei niitä kukaan kantele muualla maailmassa.
En todellakaan kehoita yleisohjeeksi perästä ankkuroimista. Eihän sitä aallokossa kukaan kärsisi. Englannin kielinen ohje kylläkin perustelee veneen täyttymisellä, uppoamisella, kaatumisella- mikä on perin teoreettinen riski.
Ankkuroidessa peräsimen asennolla ei ole merkitystä kun ei ole ohjailunopeutta. Keskelle lukitseminen on hyödyksi. Ankkuriketju tulisi kiinnittää nylonköydellä keskelle ( snubber taitaa olla eng termi) muttei se estä veneen vaeltelua. Kovassa allokossa nykäykset voivat irroittaa tai hajottaa pitävän ankkurin, kuten on kuvatu esim alumiinisista levyankkureista.
Takastaagiin kiinnitetty myrskypurje ei ole hitauseste mahdolliselle äkkipoistumiselle. Jos sitä ei osaa/ voi laskea niin sen voi jättää ja toimii tasauspurjeena.

Lue lisää

Veneen ajelehtimiseen tuulessa peräsin vaikuttaa voimakkaasti. Kun lähestyn yksin satamaa, pysäytän usein tirvallisuussyistä veneen ja asetan sen kylki tuuleen ajelehtimaan siksi aikaa kun laitan köydet ja lepuuttajat. Vene pysyy tuossa asennossa kunhan peräsin on käännetty tuulta vastaan ja kyljen ja kölin suuren vedenvastuksen takia ajelehtiminen on hidasta ja stabiilia. Jos peräsin on keskellä, keula karkaa tuulen mukana. Jos peräsin on tuulen mukaan, keulan kääntyminen tuulen mukana on hyvin nopeaa.

Ankkurissa juuri se keulan tuulen mukaan lähteminen aiheuttaa tempoilua. Voisin kokeilla seuraavalla kerralla käynnistää pilotin ankkurissa ja kokeilla josko se auttaa poistamaan tempoilua. Tällöin lapa kääntyy keulan liikettä vastaan ja se saattaisi auttaa.

Hommaan on ratkaisukin, ketsin osto. Mesaanipurjeen nosto vaikuttaa rauhoittavan ankkuroidut ketsit täysin. Noin muuten ketsi ei tule kyllä kyseeseen.

Ariel37 kirjoitti:

Veneen ajelehtimiseen tuulessa peräsin vaikuttaa voimakkaasti. Kun lähestyn yksin satamaa, pysäytän usein tirvallisuussyistä veneen ja asetan sen kylki tuuleen ajelehtimaan siksi aikaa kun laitan köydet ja lepuuttajat. Vene pysyy tuossa asennossa kunhan peräsin on käännetty tuulta vastaan ja kyljen ja kölin suuren vedenvastuksen takia ajelehtiminen on hidasta ja stabiilia. Jos peräsin on keskellä, keula karkaa tuulen mukana. Jos peräsin on tuulen mukaan, keulan kääntyminen tuulen mukana on hyvin nopeaa.

Ankkurissa juuri se keulan tuulen mukaan lähteminen aiheuttaa tempoilua. Voisin kokeilla seuraavalla kerralla käynnistää pilotin ankkurissa ja kokeilla josko se auttaa poistamaan tempoilua. Tällöin lapa kääntyy keulan liikettä vastaan ja se saattaisi auttaa.

Hommaan on ratkaisukin, ketsin osto. Mesaanipurjeen nosto vaikuttaa rauhoittavan ankkuroidut ketsit täysin. Noin muuten ketsi ei tule kyllä kyseeseen.

Lue lisää

Myrskypurjekikkani vastaa juuri tuota mesaania mutta on vaan paljon pienempi ja siinä mielessä ehkä vielä parempi. Sinun veneessä olisi luokkaa 5m2.
Toki veneet ajel5ehtii hitaammin peräsin tuuleen ilman purjeita.
En osaa kuvitella mille puolelle ankkurissa peräsin pitäisi kiinnittää ja miten se edestakaisessa tempoilussa auttaisi. Kunhan kokeilet niin kerro kuinka kävi.

seppomartti kirjoitti:

"Tietoni" on yleispätevä ja sopii saariston suojaan- siis Suomi24 lukijoiden merialueelle.. Olen nähnyt mutten ole itse käyttänyt koska 70m 10mm kettinkiä ja 40m köyttä eivät ole siirrettävissä keulavinssiltä.
Keulasta ankkuroidessa veneet tosiaan kieppuvat tasapainottomasti, sitä enemmän mitä tuulee. Tähän astinen ennätykseni on ollut 38-40 kts Karbialla ja Välimerellä.. Myrskyfokka takastaagissa auttaa ongelmaan.
Ruotsin lipun alla oleva kosteri käytti Kreikassa peräankkurointia muutama viikko sitten ja oli aivan stabiilisti saaren takana vallinneissa puuskissa. Teoria on yksinkertainen, vähän sama kuin heittäisi vasaraa vastatuuleen. Toisin päin on parempi kuin toisin.
Mietippä sitä,

Lue lisää

Riippuu hyvin paljon veneestä. Perän ja rungon muodosta ja kannen ja maston tuulikuorman paikasta. Jos masto on veneen keskipisteen etupuolella, kiemurtelee keula-ankkuroitu vene ihan luonnostaan.

Itse en mistään hinnasta jättäisi leveäperäsitä venettä perästä ankkuriin yöksi, koska ankkurin rekaaminen on paljon todennäköisempää. Ikävä herätä yöllä ankkurihälyttimen ääneen.

Löytyy kirjoitti:

Riippuu hyvin paljon veneestä. Perän ja rungon muodosta ja kannen ja maston tuulikuorman paikasta. Jos masto on veneen keskipisteen etupuolella, kiemurtelee keula-ankkuroitu vene ihan luonnostaan.

Itse en mistään hinnasta jättäisi leveäperäsitä venettä perästä ankkuriin yöksi, koska ankkurin rekaaminen on paljon todennäköisempää. Ikävä herätä yöllä ankkurihälyttimen ääneen.

Lue lisää

Ankkurissa tapahtuvaa veneen vaeltelua ja tempoilua tutkin tänään 20-22 solmun tuulessa (ja puuskat päälle), mutta aallokko pientä. Kyllä venevauhti mittarissa on tasan 0, vaikka vene vaeltaa rivakasti 1-2 mittaansa puolelta toiselle. Autopilotilla tai peräsimellä ei voi ohjata ankkuroituneen venee liikkeitä. Ankkuriketjun siirtäminen keulassa köydellä keskelle eli kölilinjaan ja peräsimen sitominen keskiasentoon?. Savolaisittain voisi sanoa, ettei ainakaan pahentanut. Hieman saattoi liikettä vähentää. Ankkuriketjun kolina ja nykäisyjen rajuus vähenee huomattavasti joustavan köyden käytöllä, mikä puolestaan kylläkin narisee.

seppomartti kirjoitti:

Ankkurissa tapahtuvaa veneen vaeltelua ja tempoilua tutkin tänään 20-22 solmun tuulessa (ja puuskat päälle), mutta aallokko pientä. Kyllä venevauhti mittarissa on tasan 0, vaikka vene vaeltaa rivakasti 1-2 mittaansa puolelta toiselle. Autopilotilla tai peräsimellä ei voi ohjata ankkuroituneen venee liikkeitä. Ankkuriketjun siirtäminen keulassa köydellä keskelle eli kölilinjaan ja peräsimen sitominen keskiasentoon?. Savolaisittain voisi sanoa, ettei ainakaan pahentanut. Hieman saattoi liikettä vähentää. Ankkuriketjun kolina ja nykäisyjen rajuus vähenee huomattavasti joustavan köyden käytöllä, mikä puolestaan kylläkin narisee.

Lue lisää

Oman kokemukseni mukaan vaeltelutaipumus on eri veneillä hyvin erilainen. Nykyisellä raskaalla pitkäkölisellä teräsveneelläni ei ole lainkaan samaa taipumusta kuin oli edellisillä eväkölisillä lasikuituveneilläni. Peräsimen asennolla ei ole vaikutusta, mutta peräsin on syytä lukita ankkuroinnin ajaksi - niinkuin tietysti tiedät ja teet.
Pelkän ketjun varaan ankkurivinssille kuormitusta ei pidä jättää. Harmina ei ole pelkkä tempoilu ja kolina, vaan ankkurivinssin mahdollinen vaurioituminen (akselin vääntyminen tms). Rutiineihin kuuluu, että kuormitus siirretään aina köydellä keulaknaapiin. Kolinakin häviää kuten kerroit.
Jos ketjuköysi narisee, köyden ympärille klyyssin kohdalle on hyvä kietoa pehmeää kangasta, esim. vanha t-paita. (Muoviletku suojaa köyttä, mutta ei välttämättä poista narinaa).Tilapäinen apu yölliseen köyden natinaan on tiskiaine. Pikku loraus hankauskohtaan riittää.

Tarkoitukseni ei ole mitenkään kritisoida ohjeitasi, vaan täydentää niitä meitä nuoremmalle ikäpolvelle.

seppomartti kirjoitti:

Ankkurissa tapahtuvaa veneen vaeltelua ja tempoilua tutkin tänään 20-22 solmun tuulessa (ja puuskat päälle), mutta aallokko pientä. Kyllä venevauhti mittarissa on tasan 0, vaikka vene vaeltaa rivakasti 1-2 mittaansa puolelta toiselle. Autopilotilla tai peräsimellä ei voi ohjata ankkuroituneen venee liikkeitä. Ankkuriketjun siirtäminen keulassa köydellä keskelle eli kölilinjaan ja peräsimen sitominen keskiasentoon?. Savolaisittain voisi sanoa, ettei ainakaan pahentanut. Hieman saattoi liikettä vähentää. Ankkuriketjun kolina ja nykäisyjen rajuus vähenee huomattavasti joustavan köyden käytöllä, mikä puolestaan kylläkin narisee.

Lue lisää

Köysiäkin on erillaisia. Rakenteissa on paljon eroja ja osa narisee enemmän kuin muut.