Hyvät lapsettomat, mitä jos se teidän hartaasti odottama lapsi osoittautuukin myöhemmin sairaaksi tai vaikeavammaiseksi. Tuntuuko, että kaikki hoidot ovat menneet hukkaan, eroaisitteko, ja ottaisitte uuden kumppanin, joka pystysi "tuottamaan" terveempiä jälkeläisiä vähemmällä vaivalla. Olisitteko helpottuneita kun se vuosikausia jatkunut kiusaaminen=hoidot vihdoin loppuisivat ja voisitte viimein erota.
Vammainen7 sairas lapsi
****
41054
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Uskoakseni vammainen lapsi olisi ihan yhtä rakas kuin tervekkin. Jos todella haluaa saada lapsen, niin kyllä varmasti hyväksyy vammaisenkin lapsen. Mulla on kuulovamma ja olisin riemuissani, jos saisin kuuron lapsen. Tosin tilanne olisi kohdallani erilainen, jos joskus tulevaisuudessa tulisin raskaaksi ja syntyvä lapsi olisi sokea, kuurosokea tai puuttuisi kädet. Silloin tilanne menisi uudeksi ja täytyisi sopeutua siihen. Silmiä ja käsiä tarvitsen viittomakieleen. Olisi kyllä kiva lukea myös muiden mielipiteitä tästä vammainen/sairas lapsi.
olla tosissasi.Olisit riemuissasi kuurosta lapsesta, ehkä lapsesi ei olisi vanhempana yhtä riemuissaan. Ole kiltti ja kirjoita ettet tarkoittanut mitä kirjoitit.Olet varmaan ainoa ihminen joka toivoo vammaista lasta.
Kiitti kommentista. En tosiaankaan ole ainoa. Olen useiden kuurojen kanssa jutellut aikoinani ja moni on sanonut, että toivoo kuuroa lasta, koska itse on kuuro.
Kuuro voi olla yhtä onnellinen/onneton elämässään kuin kuulevakin. Jos saisin kuuron lapsen, niin miksi ei voisi olla riemuissaan. Hänellä olisi äiti ja isä, jotka osaavat viittomakieltä. Ajatellaampa, että kuuro syntyy täysin kuuleville vanhemmille (90% kuuroista lapsista syntyy kuuleville vanhemmille), niin siinä sitten vanhemmat joutuvat päättämään opettelevatko viittomakielen vai mitä tekevät. Leikataanko lapsi vai ei tehdä yhtään mitään. Surullista silloin, jos/kun perheellä ei ole yhteistä kieltä. Joten mielummin meille se kuuro lapsi kuin sellaiselle perheelle, joka ei halua opetella uutta kieltä ja kulttuuria.
Kuuro on toki vammainen, koska kuuloa ei ole. Mutta muuten kuurous ei näy päällepäin, jos kuuro on yksin liikkeellä. Myönnämme toki, että olemme vammaisia, mutta pidämme enemmän itseämme kielellisenä vähemmistönä. Se on sosiokulttuurinen näkökulma, ei lääketieteellinen näkökulma.
Kannattaisi tutustua kuuroihin, niin oppii enemmän tietämään näistä asioista. :)
Sairas, vaikeavammainen tai ei, silti yhtä toivottu ja odotettu! Tietenkin. Kaikkien raskaaksi aikovien pariskuntien minusta pitäisi käydä tuo keskustelu ja kysyä toisiltaan tuo samainen erittäin hyvä kysymys. Ei-terveen lapsen kanssa on varmasti raskaampaa kuin terveen lapsen kanssa, mutta sairaskin on oma, joka tarvii samalla lailla rakkautta, hellyyttä ja hoivaamista kuin tervekin lapsi. Olen varma siitä, että kotona asuva vaikeavammainenkin lapsi on onnellisempi kuin laitoksessa. Tietysti tarkoitan tilannetta, missä vanhemmat kykenevät lapsestaan huolehtimaan.
Puolisostani en hoitojenkaan jälkeen eroaisi, sillä hän ei ole lapsettomuuttamme tieten tahtoen aiheuttanut, hän on tukenut ja lohduttanut suunnattomat määrät ja sitä kautta suhteemme on kasvanut ihan toiselle ulottuvuudelle. Lapsi tai ei, sairas tai terve, meillä on toisemme niin hyvässä kuin pahassa.