Tuo termi ei ole osuva. Miksi olettaa, että tapahtui räjähdys, koska on voinut tapahtua muutakin? Alkuräjähdyksen arvoituksellisuudesta Googlessa:
Mitä tiedetään?
Alkuräjähdysteoria on vakiintunut teoria, jolla kuvataan kaikkeuden kehitystä siitä alkaen, kun se oli atomia pienempi. Teoria ei kuitenkaan kerro mitään siitä, miten tai miksi kaikkeus syntyi – eikä varsinkaan siitä, mitä oli sitä ennen.
On mahdollista, että nykykäsityksen mukaiset aika ja avaruus syntyivät alkuräjähdyksessä. Se ei kuitenkaan sulje pois sitä, että taustaa pitää etsiä jostakin, mikä oli olemassa jo sitä ennen.
Sananparren mukaan ”tyhjästä on paha nyhjäistä”. Tieteellisesti ei olekaan mahdollista ymmärtää silkasta tyhjyydestä ilmestyvää kaikkeutta. Siksi yhä useammat kosmologit pitävät alkuräjähdystä tapahtumana, jonka syy löytyy sitä edeltäneestä tilanteesta.
Yhteistä näille uusille pohdinnoille on se, että lähtökohtana on tyhjiö, joka ehkä on aina ollut olemassa ja jossa kvanttimekaniikan lait toimivat. Tältä pohjalta on mahdollista laatia teorioita, jotka ehkä vastaavat siihen, mitä ennen alkuräjähdystä tapahtui.
Yhtä teorioista kutsutaan ikuiseksi inflaatioksi. Sen mukaan ikuisessa tyhjiössä syntyy koko ajan universumeja, jotka laajenevat. Meidän kaikkeutemme on vain yksi monista, mutta muut universumit ovat niin ajan kuin avaruudenkin osalta niin kaukana, että yhteydenpito niihin on mahdotonta. Teorian mukaan tyhjiö laajenee äärimmäisen nopeasti, mikä vie yksittäiset universumit yhä kauemmas toisistaan.
Toisissa teorioissa puhutaan syklisistä universumeista, jotka syntyvät, tuhoutuvat ja syntyvät jälleen. Teoriat sisältävät ehdotuksen siitä, mitä oli ennen alkuräjähdystä, mutta sitä vastoin ne eivät ratkaise luomisen perusmysteeriä: miksi on olemassa jotakin sen sijaan, että ei ole mitään. Ongelma on vain työnnetty kauas tulevaisuuteen.
Saadaanko vastaus?
Vastaus vaatisi sitä, että tuntemassamme kaikkeudessa tavalla tai toisella voitaisiin havaita rinnakkaisten tai aiempien kaikkeuksien olemassaolo. Paras paikka etsimiseen on kosminen taustasäteily. Varmoja tuloksia ei vielä ole saatu – ja tuskin lähiaikoina saadaankaan.
---
Tiede -lehti 3/2016 s. 41 kysyy "Mitä oli ennen alkuräjähdystä?"
Siinä kerrotaan, että Lee Smolin on sitä mieltä, että ajatus univesiumin alkupisteestä tulisi hylätä kokonaan. Yksi mahdollsuus on, että räjähdys olikin ponnahdus. Tässä vaihtoehdossa universuminen keriminen alkuun ei päätykään pisteeseen, jossa on ääretön massa äärettömän pienessä tilassa, vaan jatkuu sen toiselle puolelle....
Oletus, että ennen alkuräjähdystä oli jotakin, avaisi oven selityksiin, miten universiumistamme tuli juuri okeanlaatuinen elämälle. Muussa tapauksessa meidän täytyy hyväksyä, että täydelleen sopiva universumimme on pelkkä onnenpotku tai vain yksi universumi multiversumissa, äärettömässä määrässä keskenään erilaisia univrsumeita.
---
Mikä todistaa alkuräjähdyksestä? - Kari Enqvist on sanonut, että näkeehän sen. Aikanaan todisteltiin maakeskeistä näkemystä samoin: näkeehän sen, että aurinko, kuu ja tähdet kiertävät maata.
Tarvitsemme uuden näkökulman. Luomiskertomuskin on tuota "näkemistä" parempaa, vaikka se onkin vain vertauskuvallisesti otettava.
Mitä tiedetään?
Alkuräjähdysteoria on vakiintunut teoria, jolla kuvataan kaikkeuden kehitystä siitä alkaen, kun se oli atomia pienempi. Teoria ei kuitenkaan kerro mitään siitä, miten tai miksi kaikkeus syntyi – eikä varsinkaan siitä, mitä oli sitä ennen.
On mahdollista, että nykykäsityksen mukaiset aika ja avaruus syntyivät alkuräjähdyksessä. Se ei kuitenkaan sulje pois sitä, että taustaa pitää etsiä jostakin, mikä oli olemassa jo sitä ennen.
Sananparren mukaan ”tyhjästä on paha nyhjäistä”. Tieteellisesti ei olekaan mahdollista ymmärtää silkasta tyhjyydestä ilmestyvää kaikkeutta. Siksi yhä useammat kosmologit pitävät alkuräjähdystä tapahtumana, jonka syy löytyy sitä edeltäneestä tilanteesta.
Yhteistä näille uusille pohdinnoille on se, että lähtökohtana on tyhjiö, joka ehkä on aina ollut olemassa ja jossa kvanttimekaniikan lait toimivat. Tältä pohjalta on mahdollista laatia teorioita, jotka ehkä vastaavat siihen, mitä ennen alkuräjähdystä tapahtui.
Yhtä teorioista kutsutaan ikuiseksi inflaatioksi. Sen mukaan ikuisessa tyhjiössä syntyy koko ajan universumeja, jotka laajenevat. Meidän kaikkeutemme on vain yksi monista, mutta muut universumit ovat niin ajan kuin avaruudenkin osalta niin kaukana, että yhteydenpito niihin on mahdotonta. Teorian mukaan tyhjiö laajenee äärimmäisen nopeasti, mikä vie yksittäiset universumit yhä kauemmas toisistaan.
Toisissa teorioissa puhutaan syklisistä universumeista, jotka syntyvät, tuhoutuvat ja syntyvät jälleen. Teoriat sisältävät ehdotuksen siitä, mitä oli ennen alkuräjähdystä, mutta sitä vastoin ne eivät ratkaise luomisen perusmysteeriä: miksi on olemassa jotakin sen sijaan, että ei ole mitään. Ongelma on vain työnnetty kauas tulevaisuuteen.
Saadaanko vastaus?
Vastaus vaatisi sitä, että tuntemassamme kaikkeudessa tavalla tai toisella voitaisiin havaita rinnakkaisten tai aiempien kaikkeuksien olemassaolo. Paras paikka etsimiseen on kosminen taustasäteily. Varmoja tuloksia ei vielä ole saatu – ja tuskin lähiaikoina saadaankaan.
---
Tiede -lehti 3/2016 s. 41 kysyy "Mitä oli ennen alkuräjähdystä?"
Siinä kerrotaan, että Lee Smolin on sitä mieltä, että ajatus univesiumin alkupisteestä tulisi hylätä kokonaan. Yksi mahdollsuus on, että räjähdys olikin ponnahdus. Tässä vaihtoehdossa universuminen keriminen alkuun ei päätykään pisteeseen, jossa on ääretön massa äärettömän pienessä tilassa, vaan jatkuu sen toiselle puolelle....
Oletus, että ennen alkuräjähdystä oli jotakin, avaisi oven selityksiin, miten universiumistamme tuli juuri okeanlaatuinen elämälle. Muussa tapauksessa meidän täytyy hyväksyä, että täydelleen sopiva universumimme on pelkkä onnenpotku tai vain yksi universumi multiversumissa, äärettömässä määrässä keskenään erilaisia univrsumeita.
---
Mikä todistaa alkuräjähdyksestä? - Kari Enqvist on sanonut, että näkeehän sen. Aikanaan todisteltiin maakeskeistä näkemystä samoin: näkeehän sen, että aurinko, kuu ja tähdet kiertävät maata.
Tarvitsemme uuden näkökulman. Luomiskertomuskin on tuota "näkemistä" parempaa, vaikka se onkin vain vertauskuvallisesti otettava.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.