Mielipidepankki teki muutama päivä sitten tänne ansiokkaan avauksen otsikolla ”Vuosikymmenten tärkein juttu”. Siinä hän hyvin perustein kritisoi voimakkaasti sitä, että Juha Sipilä ja Kepu edelleen uskovat alueellisen hajautuksen siunauksellisuuteen, vaikka tutkimustulokset puhuvat aivan päinvastaista, kun verrataan hajallaan olon taloudellisia vaikutuksia keskittävämpään politiikkaan:
http://keskustelu.suomi24.fi/t/14252678/vuosikymmenten-tarkein-juttu
Avaus herätti runsaasti keskustelua. Avaus tulvi vastaväitteitä, joissa väittäjät olivat heikoilla.
Eilen Mpp on tehnyt hyvän ja oikein hauskankin avauksen otsikolla ”Aluetuet ovat huonoa politiikkaa”:
http://keskustelu.suomi24.fi/t/14254445/aluetuet-ovat-huonoa-politiikkaa
Vastaväittäjät ovat ymmärtäneet olleensa heikoilla, eivätkä ole enää jatkaneet.
Tämänaamuisen Hesarin hyvän jutun inspiroimana avaan samaa aihepiiriä sivuten. Kysyn siis, että ovatko hajauttamista haluavat Sipilä, kepu ja hajauttamista kannattavat kepulaiset ainoita viisaita asiassa, ja hajauttamista vastustavat tutkijat tyhmiä? Ovatko kaikkein tyhmimpiä ne suomalaiset, jotka haluavat tulla tänne pääkaupunkiseudulle, jossa on niin kurjaa kuin eräiltä tällä palstallakin kuullaan?
Hesarin jutusta käy ilmi, että yksin Helsinkiin on rakennettu viimeisen kymmenen vuoden aikana 37 803 uutta asuntoa, ja rakentamisvauhti kiihtyy tänä vuonna ja ennakoidaan kiihtyvän vielä enemmän tulevina vuosina, kun kaavoituksessa on päästy eteenpäin. Kehyskunnissa kasvuvauhti on ollut vielä huimempaa, ja saman nähdään jatkuvan sielläkin.
Miksi noin tapahtuu, ja miksi on jo kauan tapahtunut; eivätkö ihmiset ole oppineet, että heille parasta olisi ollut pysyä paikoillaan, jonka Sipilä ja kepu näkevät suurimpana viisautena?
Tulin Helsinkiin v. 1951, jolloin Helsingissä oli vain vähän yli 400 000 asukasta. Nyt täällä on meitä jo n. 631 000. Pääkaupunkiseudun (Helsinki, Vantaa, Espoo, Kauniainen) väestö on tuon ajan jälkeen lähes kolminkertaistunut, kasvaen vajaasta 450 000:sta asukkaasta n. 1 120 000:een. Väestö on kasvanut hyvin suuresti myös kauemmissa kehyskunnissa. Helsingin vetovoima sen on tehnyt.
Mikä selittää Helsingin vetovoiman? Tietenkin se, että meissä suomalaisissa on sittenkin paljon ajattelevia, asioita ymmärtäviä ja itseensä luottavia ihmisiä. He uskovat tämän pääkaupunkiseudun tarjoavan heille parhaat elinmahdollisuudet ja he uskovat täällä omalla panoksellaan parhaiten hyödyttävän myös koko Suomea ja kaikkia suomalaisia. Oikeassa he ovat.
Tänne pääkaupunkiseudulle pitäisi politiikassamme erityisesti panostaa. Keskittää kaikkea kehitystä luovaa tänne, jossa sille parhaat synergiaedut ovat olemassa. Luoda uusia työpaikkoja ihmisille, jotka tänne joka tapauksessa tulevat, joille täällä uusia asuntoja rakennetaan. Pitäisi kaikin mahdollisin tavoin pitää huolta tämän pääkaupunkiseudun kehityksestä ja ihmisten elinmahdollisuuksista täällä.
Varmaan Sipilä ja kepun johto tämän ymmärtävät, mutta siellä tiedetään myös, että tänne kepusuomesta parempaa elämää hakevat ihmiset vieraantuvat nopeasti kepusta, joka siten menettää kannatustaan ja kepupolitiikot menettävät asemiaan. Puoluepoliittisista syistä kepu haluaa jatkaa itsekästä, maan ja kansalaisten kannalta vastuutonta politiikkaansa huolimatta siitä, että sen hajauttamisyritykset - mm. täältä muualle siirrettyjen laitosten osalta - ovat surkeasti epäonnistuneet. Eikä tule kepu nytkään onnistumaan hajauttamispyrkimyksissään.
Joten olkaamme huoletta me helsinkiläiset ja pääkaupunkiseudun ihmiset; Sipilän ja kepun ”on turha potkia tutkainta vastaan”. Koko Suomen ja kaikkien suomalaisten onneksi pääkaupunkiseutu - tämä maamme ainoa metropoli - tulee edelleen kasvamaan ja kehittymään, sillä Helsingin vetovoima säilyy vähintään samana, jollaisena se veti minutkin tänne. Niistä ajoista kertoo tämä laulu:
https://www.youtube.com/watch?v=70lGGHUacnM
Miksi pääkaupunkiseutu vetää ihmisiä?
21
239
Vastaukset
Vanhoilla ihmisillä on taipumus muistella menneitä, ja niinpä minäkin palasin tuossa avauksessani 65 vuoden takaisiin asioihin mm. tuon loppulaulun myöstä.
Helsinki ei kuitenkaan ole sellainen vanhojen ihmisten keskittymä, kuin ovat hyvin monet kepukunnat, joista nuorempi väki on kaikonnut, lähikaupunkeihin ja tänne Helsinkiinkin. Helsinkiläisten nykyinenkin ikärakenne antaa hyvän toivon kaupunkimme tulevaisuudelle ja sen avulla myös koko Suomelle:
Helsinkiläisten ikäjakauma 2014
– 0–14-v. 13,9 %
– 15–64-v. 69,8 %
– yli 64-v. 16,4 %
Nuoriahan ovat valtaosin nekin, jotka tänne tulevat mm. sieltä Kepulandiasta. Ja tuleehan tänne ihmisiä - nuoria valtaosin hekin - myös Suomen ulkopuolelta. Tästä todistaa seuraava tilasto:
Helsinkiläisten äidinkieli 2014
– suomenkielisiä 80,8 %
– ruotsinkielisiä 5,8 %
– muut 13,5 %
Tuossakin muutos on ollut suuri minun helsinkiläisyyteni aikana. Muistelen - en ole varma - että silloin 1950-luvun alkuvuosina helsinkiläisistä olisi ollut kolmasosa ruotsinkielisiä ja kaksi kolmasosaa suomenkielisiä, eikä juuri muita. Suomenkielisten osuuden suuri kasvu selittyy sekin muualta Suomesta tänne tulleilla.
Niin, kuten sanoin, meillä vanhoilla ihmisillä on taipumus mielellään muistella menneitä. Varmaan nykynuoret vanhoiksi tultuaan muistelevat myös aikaa, jolloin kepu oli meillä valtapuolue ja se harjoitti hajauttamispolitiikkaa ja onneksemme siinä surkeasti epäonnistui.- OpeOulusta
Tuo puuttuva osa sadasta lie kaltaisiasi luku-ja kirjoitustaidottomia karjakon äpäriä?
OpeOulusta kirjoitti:
Tuo puuttuva osa sadasta lie kaltaisiasi luku-ja kirjoitustaidottomia karjakon äpäriä?
Ei niin, vaan niin, että sinne landelle on jääneet kaltaisesi tollot, jotka eivät pysty laskemaan sataan. Noista luvuista ei puutu mitään sadasta, vaan päinvastoin tulee 100,1. Johtuu tietysti siitä, että prosentit on pyöristetty lähimpään kymmenykseen.
Kaikkein avuttomimmat, itsensä sellaisiksi tietävät ja aiheellisesti itseään häpeävät sitten yrittävät esiintyä itseään viisaammiksi tietäminään, ja lopputulos siitäkin on noin säälittävä!- OpeOulusta
kapi_ kirjoitti:
Ei niin, vaan niin, että sinne landelle on jääneet kaltaisesi tollot, jotka eivät pysty laskemaan sataan. Noista luvuista ei puutu mitään sadasta, vaan päinvastoin tulee 100,1. Johtuu tietysti siitä, että prosentit on pyöristetty lähimpään kymmenykseen.
Kaikkein avuttomimmat, itsensä sellaisiksi tietävät ja aiheellisesti itseään häpeävät sitten yrittävät esiintyä itseään viisaammiksi tietäminään, ja lopputulos siitäkin on noin säälittävä!Korjaan 100 prossa normaali ihmisiä, 0,1 prossaa karjakon äpäriä.
- AntaaVetää
Sinne Hesaan menee samanlaiset kuin sinäkin. Se on voitto maaseudulle.
- noilla.eväilläsi
Jotenkin tuntuu, että sinun kaltaisesi jäävät aina alakynteen asiakysymyksissä.
Mistähän se johtuu?
- TotuusTuostakin
Helsinki on hallitsijoiden tuen varaan perustettu kaupunki, ei luonnollisesti syntynyt tai kehittynyt. Ei vielä koskaan historiansa aikana.
Kustaa Vaasa perusti Forsbyn (Koskela) 1550 Suomenlahden toisella puolella menestyneen Tallinnan kilpailijaksi. Asukkaat perustettuun kaupunkiin saatiin pakkosiirtämällä Porvoon, Tammisaaren, Rauman ja Ulvilan porvareita sinne, vapaaehtoisesti kukaan ei alueelle tullut. Kauppapaikat olivat muualla, eikä ne edes kuninkaan mahtikäskyllä muuttuneet, kaupunki ei menestynyt vaan uinui pikkukylänä.
Kitulias kaupunki siirrettiinkin noin sata vuotta myöhemmin Vironniemelle ja vanha kaupunki jätettiin tyhjäksi. Menestys ei seurannut vieläkään, kaupunki kituutti joten kuten. Kuningatar Kristiina lahjoitti Helsingin kaupungille koko Töölön, mutta siltikään kasvua ei syntynyt. Isonvihan temmellyksissä Helsinki tuhoutui lähes kokonaan, eikä elpynyt ennenkuin Turun rauhassa menetetyn Haminan linnoituksen korvaajaksi ryhdyttiin rakentamaan Sveaborgin (Suomenlinna) linnoitusta. Kruunun iso työmaa elvytti Helsinkiä, tarvittiin tiiliä, elintarvikkeita ja muita tarpeita rakentajille, kauppa vilkastui verovaroilla toteutetun rakennustyön myötä ja väkiluku alkoi nousta.
Suomen sodassa Suomenlinna antautui lähes taisteluitta alivoimaiselle venäläisjoukolle, seikka joka vaikutti ratkaisevasti jopa koko sodan kulkuun ja Suomen päätymiseen osaksi Venäjää. Sodan aikana kaupunki taas kerran kärsi pahoja vaurioita, ja olisi näivettynyt, ellei uusi hallitsija, Aleksanteri I olisi halunnut siirtää Suomen pääkaupunkia lähemmäs Pietaria ja kauemmas Ruotsin vaikutuspiiristä.
Tsaari laittoi rahaa kaupungin uudistamiseen, toi saksalaisen Engelin sunnittelemaan ja johtamaan uuden hallintokaupungin syntyä. Turusta pakkosiirrettiin myös osa yliopistoa, ja venäläiset sotajoukot rakensivat kasarmeja, näin kaupunki kasvoi. Vieläkään Helsingissä ei ollut juurikaan teollisuutta, vain näitä hallitsijan määräyksestä syntyneitä laitoksia. Teollinen vallankumous synnytti tehtaita Tamperelle, Kymijoen varrelle, Viipurin läheisyyteen ja jopa sisämaahan, Helsinki oli hallintokaupunki joka eli muualta saaduilla verovaroilla.
Teollisuuttakin lopulta syntyi jonkunverran, mutta varsinaiseksi teollisuuskaupungiksi Helsinki ei koskaan kehittynyt.
Hallintokaupunkina Helsinki onkin pysynyt ja kehittynyt tähän päivään saakka.
Miksi kaikki tämä historia? On hyvä ymmärtää, kuinka paljon eri aikakausina on vaadittu verovaroja yhden kaupungin synnyttämiseen ja ylläpitoon. Mitenkä vain hallitsijoiden merkittävällä tuella, olivatpa he Tukholmassa, Pietarissa tai paikan päällä Helsingissä, on saatu kaupunki kasvuun. Helsinki ei koskaan historiansa aikana ole kehittynyt ilman merkittäviä verovaroin tehtyjä satsauksia. Toisin kuin monet muut Suomen kaupungit, jotka ovat syntyneet ja kehittyneet kaupan tai teollisuuden ansiosta.- Jokunen_päivä
kerrottiin uutisissa Helsingin olevan asukaslukuunsa nähden maamme ylivoimaisesti turvattomin paikka. Kertoo karua kieltä tuosta ihmisten onnelasta, jota muu Suomi elättää.
- Tämäkin.hall.kärkihanke
Jokunen_päivä kirjoitti:
kerrottiin uutisissa Helsingin olevan asukaslukuunsa nähden maamme ylivoimaisesti turvattomin paikka. Kertoo karua kieltä tuosta ihmisten onnelasta, jota muu Suomi elättää.
Eihän tuo uutinen ole mikään uusi uutinen. Mitä enemmän on ihmisiä, niin sitä suurempi mahdollisuus tulla tapetuksi, ryöstetyksi, pahoinpidellyksi, tai minkä tahansa vieraan henkilön aiheuttaman "onnettomuuden" uhriksi.
Turvattomuus ja rikokset ovat lisääntyneet isoissa ja pienissäkin kaupungeissa sekä pienemmillä paikkakunnilla, kun hallitus päätti 2000-luvulta alkaen kasvattaa Suomen päälukua ulkomaalaisilla. Ulkomaalaisten tekemät em. teot ovat lisääntyneet ulkomaalaisten määrän kasvun myötä. Itse kukin voi halutessaan tarkistaa tilastot netistä.
Myöskään ei pidä unohtaa hallituksen rajat auki-politiikkaa, jonka avulla "turistit" pääsevät Suomeen rikoksiaan tekemään. Monikin kepulainen täällä elää menneisyydessä, lähinnä sadan vuoden takaisissa asioissa, joiden he näkevät olevan kuin tätä päivää. Sinä teet ennätyksen, menet paljon kauempiin historioihin!
No, olet kyllä historiaa lukenut. Noinhan Helsinki sai alkunsa ja tuolla tavalla kehittyi. Unohdat - tai et ehkä tunne - yhtä vielä aikaisempaa vaihetta. Aluksi Kustaa Vaasa suunnitteli perustavansa kaupungin Santahaminan saarelle, Hevossalmen rannalle, kun tuo salmi oli silloin vielä riittävän kulkukelpoinen silloisille laivoille. Salmen rannalla on edelleen vanhoja valleja, joiden aikoinaan uskottiin olevan suunnitellun kaupungin perusteita, mutta nyttemmin tuo on kyseenalaistettu, kun tutkimuksissa vallit on todettu uudemmiksi.
Tuo viimeinen edellä vain sivuheittona. Varsinaiseen asiaan palaten totean, että varsin samoin kuin Helsinki ovat myös monet muut maailman suurkaupungit saaneet alkunsa. Hallitsijan tahdosta ja pakottamana ja muualta niihinkin on väestöä pakolla siirretty. Yksi sellainen suurkaupunki sattuu olemaan varsin lähellä: Pietari. Ja millaiselle paikalle - soille, joilla vain suomalaiset kalastajat olivat sitä ennen pitäneet vaatimattomia kesämajojaan. Mikä erikoisinta - Pietari Suuri perusti sen vieraan valtakunnan puolelle! Venäjähän oli Stolbovan rauhassa v. 1617 luovuttanut Ruotsille Käkisalmen läänin ja osan Inkerinmaasta, ja tuolle Ruotsille kuuluvalle alueelle Nevajoen suulle Pietari Suuri perusti kaupunkinsa v. 1703. Alue siirtyi Venäjälle vasta Uudenkaupungin rauhassa 1721.
Historia on historiaa, ja se on mielenkiintoista ja hyvä sitä on tuntea, mutta ei sen perusteella pidä tehdä tuollaisia nykypäivää koskevia päätelmiä. Ei niistä sadan vuoden takaisista eikä noista vielä kaukaisemmista ajoista. Helsingin lähtökohta on ollut se, jonka kerroit, mutta jo kauan se on kasvanut ja voimistunut omilla edellytyksillään ja siitä on tullut Suomen veturi, kiistattomasti, ihan kaikessa, ei vähiten taloudessa. Eli mitä paremmin Helsingillä menee, sitä paremmin menee Suomella ja suomalaisilla. Mutta Helsingin menestys ei korreloi kepun menestykseen, ja siitä - vain siitä - on kyse noissa Sipilän ja kepun hajauttamispyrkimyksissä.Kyselin MPP avauksessa käytännön tarkennuksia, ei tullut yhtään vastausta. No ei ole tullut ennenkään eikä ehkä nytkään. Kopioin sen kuitenkin tuohon alle jos vaikka kapi_ lta löytyy jotain ajatusta.
"Valtakunnan aluepolitiikasta puhutaan yleisellä ideologisella tasolla ilman konkretiaa, joten sen arvioiminen on vaikeaa.
Millä perusteella ilman tukea jätettävät kunnat valikoituvat? Asukasluvun, valtionavun vai jollain muulla perusteella ja mitä näiden kuntien asukkaiden kohtalo on? Päätöksen perusteita ei kukaan ole esittänyt eikä sitä kuka sen tekee. Vähän niin kuin sairaan ihmisen hoito, koska se lopetetaan.
Mitä näille alueille tehdään, jätetäänkö ne kitumaan vai pakkosiirretäänkö ihmiset johonkin kaupunkiin?
Kuntaliitoksistakin saatavan kustannushyödyn estää nykyinen järjettömän pitkä työtekijöiden irtisanomissuoja. Säästöä on odotettavissa aikaisintaan viiden vuoden kuluttua.
Yleisellä tasolla asiasta voidaan kinata maailman tappiin, muutosta voi odottaa vasta jos asioista aletaan puhua käytännön tasolla ja oikeilla nimillä."- TotuusTuostakin
kapi_ kirjoitti:
Monikin kepulainen täällä elää menneisyydessä, lähinnä sadan vuoden takaisissa asioissa, joiden he näkevät olevan kuin tätä päivää. Sinä teet ennätyksen, menet paljon kauempiin historioihin!
No, olet kyllä historiaa lukenut. Noinhan Helsinki sai alkunsa ja tuolla tavalla kehittyi. Unohdat - tai et ehkä tunne - yhtä vielä aikaisempaa vaihetta. Aluksi Kustaa Vaasa suunnitteli perustavansa kaupungin Santahaminan saarelle, Hevossalmen rannalle, kun tuo salmi oli silloin vielä riittävän kulkukelpoinen silloisille laivoille. Salmen rannalla on edelleen vanhoja valleja, joiden aikoinaan uskottiin olevan suunnitellun kaupungin perusteita, mutta nyttemmin tuo on kyseenalaistettu, kun tutkimuksissa vallit on todettu uudemmiksi.
Tuo viimeinen edellä vain sivuheittona. Varsinaiseen asiaan palaten totean, että varsin samoin kuin Helsinki ovat myös monet muut maailman suurkaupungit saaneet alkunsa. Hallitsijan tahdosta ja pakottamana ja muualta niihinkin on väestöä pakolla siirretty. Yksi sellainen suurkaupunki sattuu olemaan varsin lähellä: Pietari. Ja millaiselle paikalle - soille, joilla vain suomalaiset kalastajat olivat sitä ennen pitäneet vaatimattomia kesämajojaan. Mikä erikoisinta - Pietari Suuri perusti sen vieraan valtakunnan puolelle! Venäjähän oli Stolbovan rauhassa v. 1617 luovuttanut Ruotsille Käkisalmen läänin ja osan Inkerinmaasta, ja tuolle Ruotsille kuuluvalle alueelle Nevajoen suulle Pietari Suuri perusti kaupunkinsa v. 1703. Alue siirtyi Venäjälle vasta Uudenkaupungin rauhassa 1721.
Historia on historiaa, ja se on mielenkiintoista ja hyvä sitä on tuntea, mutta ei sen perusteella pidä tehdä tuollaisia nykypäivää koskevia päätelmiä. Ei niistä sadan vuoden takaisista eikä noista vielä kaukaisemmista ajoista. Helsingin lähtökohta on ollut se, jonka kerroit, mutta jo kauan se on kasvanut ja voimistunut omilla edellytyksillään ja siitä on tullut Suomen veturi, kiistattomasti, ihan kaikessa, ei vähiten taloudessa. Eli mitä paremmin Helsingillä menee, sitä paremmin menee Suomella ja suomalaisilla. Mutta Helsingin menestys ei korreloi kepun menestykseen, ja siitä - vain siitä - on kyse noissa Sipilän ja kepun hajauttamispyrkimyksissä.Kovin kehnosti tunnet historiaa, kuten aiemminkin on todettu.
Pietari on rakennettu vanhan, Suuressa Pohjansodassa kärsineen Nevanlinnan kaupungin sijaan, sen länsipuolelle. Seutu on ikivanha kauppapaikka, luonnollisesti, onhan Neva ollut merkittävä kulkureitti jota kautta kulkee yhteys pitkälle Venäjän sisämaahan, jo viikingit kulkivat aina Mustallemerelle saakka Nevan kautta Laatokalle ja siitä edelleen Olhava jokea pitkin.
Paikalla on ollut myös linnoitus, Landskrona. Pelkistä kalamajoista ei siis voi puhua, ja paikalla on aina ollut sotilaallista ja kauppapoliittista merkitystä.
Pietarin perustamiselle on aivan eri lähtökohdat kuin Helsingille. Siinä olet oikeassa, että pääkaupungiksi se rakennettiin hallitsijan käskystä, eikä olisi orgaansiesti kasvanut nykymittoihinsa. Pietarin rakentamisella on myös paljon Helsinkiä synkempi historia, kymmeniä tuhansia ihmishenkiä uhrattiin kaupunkia rakennettaessa.
Helsingin historiassa ei ole uhrattu niinkään ihmishenkiä kuin verovaroja. Kova oli verorasitus jo Kustaa Vaasan aikana, siksipä hän olikin hajasijoittaja. Helsinki on yksi tuon hajasijoituksen tuote, joka ei koskaan tuottanut kunnon tulosta. Eikä siis tuota vieläkään, vaan kerää muualla tuotetun hedelmiä.
Tuottavaakin hajasijoitusta Kustaa Vaasa teki, Keski-Suomen ja Savon pysyvä asuttaminen alkoi hänen aikanaan. Näin veroa maksavia savuja saatiin lisää, ja myös miehiä sotaväkeen, kuuluihan näiden verotilojen ylläpitää mm. ruotulaitoksen mukaisesti sotilastorppia. Näiltä taloilta, ja tietysti Varsinais-Suomen ja Hämeen jo aiemmin syntyneiltä tiloilta, kerätyillä verovaroilla Helsinkiäkin ylläpidettiin, ja niillä rahoitetiin se Viaporinkin rakentaminen.
Santahaminaa muuten kaavailtiin myös Vironnimen sijaan Helsingin uudelleensijoituspaikaksi. Santahaminakin on ollut verovarojen tuhlauspaikka, onhan siellä ollut sotilastukikohtia, varuskuntia ja käyty erilaisia sotilaallisia kahakoitakin.
- hyväkeskusta
Juha Sipilä on huomenna jossakin tv ohjelmassa, missä keskustellaan KOKO SUOMEN TASAPUOLISESTA KEHITTÄMISESTÄ, mikä on myös keskustan tavoite.
Se sinun "alueellinen hajautus" on jotakin muuta kuin keskustan tavoite.
Saa nähdä, löytyykö sinne tasapuolisen kehittämisen vastustajia ja miten ne tulee pärjäämään debatissa? Olen varma, että Sipilän ajatukset savat enemmän kannatusta. - katinkultaa
Kusipäät tietää mistä rahat tuppukylien uimahalleihin kärsämäeltä ilomantsiin tulevat,hesa on junttipaskan Amerikka täynnä ranskalaisia ja italialaistyyllisiä rakennuksia. Engeeli iha suunnitelluna, ku Someron kylätalon taas teki appiukonsa laskuun juuso pekka
On kai tarpeen vielä korostaa sitä tosiseikkaa, että en ole maaseudun vihaaja, en missään nimessä, en missään asiassa. Maalta olen itsekin lähtöisin, syvältä maaseudulta, ja surullinen olen, kun synnyin- ja lapsuuskuntani on näivettynyt yli 6000 asukkaan kunnasta alle 2000 asukkaaseen. Ja kunnan ikärakenne on täysin vinoutunut, vanhusväestön osuus suhteettoman suuri.
Minulla on sisaruksia maaseudulla ja maaseutukaupungeissa, hyviä ystäviä eri puolilla Suomen maaseutuakin, ja mielelläni siellä itsekin liikun, ihan joka kesä näihin asti, ja nuorempana paljon talvisinkin loma-aikoina. Kannatan myös maaseudun yrittäjyyttä ja annan sille arvoa ja tunnustusta. Veljeni oli hirsirakennusyrittäjänä maaseudulla, ja maaseutuahan on myös tuo Raasepori, johon kuuluvalla Karjaalla poikani on yrittäjänä, ja hyvin he ovat menestyneet, vaikka kovaa työtä se on vaatinut, eivätkä he ole yhteiskunnan tukea saaneet. Toivon vain kaikkea parasta myös suomalaisille talonpojille, joiden palveluksessa itsekin tein toisen pitkän työurani, jolta on vain hyviä kokemuksia ja mieluisia muistoja.
Mutta mikään edellä toteamani ei mitätöi sitä tosiasiaa, että Suomen kaikkinaisen kasvun perusedellytys on tämän pääkaupunkiseudun menestys. Siihen pitäisi satsata, kun se koituisi parhaiten koko Suomen ja kaikkien suomalaisten hyväksi. Täällä siihen on kaikin puolin parhaat edellytykset.
Unohtaa ei toki sovi Suomen muitakaan kasvukeskuksia, joissa on edellytyksiä toimia koko Suomen parhaaksi. Hiljattain uutisoitiin eräästä tutkimuksesta, jossa todettiin Suomessa olevan muistaakseni 14 sellaista paikkakuntaa, joiden varassa paljolti on maamme hyvinvointi. Noita paikkakuntia ovat tietysti suurimmat kaupunkimme, mutta on niissä myös muita alueellisia keskuksia ja ilmeisesti jopa eräitä maaseutualueitakin, joilla meille kaikille hyvää tuottavan kehityksen edellytyksiä on. Niitä pitäisi tukea. Kepun pyrkimyksenä oleva hajauttaminen ei ole niitä tukevaa toimintaa.
Kepun hajauttamispyrkimykset ovat kuin se sadun hölmöläisten toimita, jossa ikkunattomaan pirttiin yritettiin säkillä kantaa päivänvaloa. Sama tulos kuin oli hölmöläisten touhulla tulee olemaan myös kepun hajauttamispyrkimyksillä. Sillä erolla, että vain hölmöläiset itse kärsivät älyttömästä yrityksestään, jos kepu onnistuu yrityksessään, siitä kärsii koko Suomi ja me kaikki suomalaiset. Tuo meidän pitäisi ymmärtää, ja uskon, että viimeistään seuraaviin vaaleihin mennessä tuon ymmärtävien suomalaisten määrä on kasvanut suuresti ja kepun pyrkimykset eivät tule toteutumaan.Yleisellä tasolla asiasta voidaan kinata maailman tappiin, muutosta voi odottaa vasta jos asioista aletaan puhua käytännön tasolla ja oikeilla nimillä."
Eipä löydy sinultakaan mitään konkreettista.- YksJuttuVaan
Perusteleppa väitteesi: "Suomen kaikkinaisen kasvun perusedellytys on tämän pääkaupunkiseudun menestys."
Käsillä olevan orastavan taloudellisen elpymisemme pohja on metsäteollisuuden viennin kohentuminen. Sen perusedellytys on, että tehtaa saavat raaka-ainetta, kohtuuhintaista energiaa ja tuotteet toimittetua maailmanmarkkinoille. Raaka-ainetta saadaan metsistä, kuljetuksia edesauttaa, että tieverkko on kunnossa. Energia tulee pääsosin tehtaiden sivuvirroista, joten sekin hoituu osana jalostusketjua. Riskialttein on tuotteiden saaminen tilaajalle, AKT kun saattaa laittaa viennin kiinni milloin vaan. Pääkaupunkiseutua tässä yhtälössä koskettaa vain tuo viimeinen. Pääkaupunkiseutu voi siis tuhota sen, mikä muualla maassa on saatu aikaan. Muutoin sillä ei nyt aluillaan olevassa talouskasvussa ole osaa ei arpaa.
Konkretiaa siis väitteellesi, kiitos YksJuttuVaan kirjoitti:
Perusteleppa väitteesi: "Suomen kaikkinaisen kasvun perusedellytys on tämän pääkaupunkiseudun menestys."
Käsillä olevan orastavan taloudellisen elpymisemme pohja on metsäteollisuuden viennin kohentuminen. Sen perusedellytys on, että tehtaa saavat raaka-ainetta, kohtuuhintaista energiaa ja tuotteet toimittetua maailmanmarkkinoille. Raaka-ainetta saadaan metsistä, kuljetuksia edesauttaa, että tieverkko on kunnossa. Energia tulee pääsosin tehtaiden sivuvirroista, joten sekin hoituu osana jalostusketjua. Riskialttein on tuotteiden saaminen tilaajalle, AKT kun saattaa laittaa viennin kiinni milloin vaan. Pääkaupunkiseutua tässä yhtälössä koskettaa vain tuo viimeinen. Pääkaupunkiseutu voi siis tuhota sen, mikä muualla maassa on saatu aikaan. Muutoin sillä ei nyt aluillaan olevassa talouskasvussa ole osaa ei arpaa.
Konkretiaa siis väitteellesi, kiitosMetsämme ovat meille tärkeitä, mm. virkistyskäytössä, ja arvoa on niiden taloudellisellakin hyödyntämisellä, mutta ei ole ollut enää vuosikymmeniin siten, kuin oli joskus aikaisemmin.
Metsäsektorin - siis metsäteollisuuden ja metsätalouden laajemminkin - osuus Suomen bruttokansantuotteesta on n. 2 %. Kuljetus- ja muille aloille tulevine kerrannaisvaikutuksineenkin varsin vähäinen. Oheisesta tuo selviää:
http://www.metla.fi/metinfo/kestavyys/c6-contribution-of-forest.htm
Metsätalouden merkitys työllistäjänäkin on valtakunnan mitassa kovin vähäinen. On se toki merkittävämpi kuin maatalouden osuus, joka on nipin napin yli prosentin bruttokansantuotteesta. Talouselämä-lehti tästä hiljattain esitti tutkittua tietoa. En muista, oliko tuosta edes vähennetty maatalouden tuottamia kustannuksia sille tulevina tukiaisina. Maatalouden merkitys työllistäjänä on vielä pienempi kuin metsätalouden.
Palvelualojen merkitys työllistäjänä on aivan ylivertainen noihin molempiin verrattuna. Palvelujen alalle syntyi yli 230 000 uutta työpaikkaa vuosina 2000–2015 muun talouden ja yleisen työllisyyden supistuessa jakson loppua kohti. Lähes 20 prosentin liikevaihdollinen kasvu vielä taantumavuosina 2010–2015. Suomen viennin kasvusta 2000-luvulla 68 prosentin osuus.
http://www.uusisuomi.fi/raha/194770-palta-230-000-uutta-tyopaikkaa-syntyi-jo-herataanko-suomessa-viimein
On huomattava, että palvelualat tuovat verotuloinakin valtiolle moninkertaisesti sen, minkä valtio saa metsä- ja maataloudesta. On myös huomattava, että palvelualakin suurin tuottaja on pääkaupunkiseutu, sillä palveluja tarvitaan eniten siellä, missä eniten on ihmisiä.- Tiedoksesii
kapi_ kirjoitti:
Metsämme ovat meille tärkeitä, mm. virkistyskäytössä, ja arvoa on niiden taloudellisellakin hyödyntämisellä, mutta ei ole ollut enää vuosikymmeniin siten, kuin oli joskus aikaisemmin.
Metsäsektorin - siis metsäteollisuuden ja metsätalouden laajemminkin - osuus Suomen bruttokansantuotteesta on n. 2 %. Kuljetus- ja muille aloille tulevine kerrannaisvaikutuksineenkin varsin vähäinen. Oheisesta tuo selviää:
http://www.metla.fi/metinfo/kestavyys/c6-contribution-of-forest.htm
Metsätalouden merkitys työllistäjänäkin on valtakunnan mitassa kovin vähäinen. On se toki merkittävämpi kuin maatalouden osuus, joka on nipin napin yli prosentin bruttokansantuotteesta. Talouselämä-lehti tästä hiljattain esitti tutkittua tietoa. En muista, oliko tuosta edes vähennetty maatalouden tuottamia kustannuksia sille tulevina tukiaisina. Maatalouden merkitys työllistäjänä on vielä pienempi kuin metsätalouden.
Palvelualojen merkitys työllistäjänä on aivan ylivertainen noihin molempiin verrattuna. Palvelujen alalle syntyi yli 230 000 uutta työpaikkaa vuosina 2000–2015 muun talouden ja yleisen työllisyyden supistuessa jakson loppua kohti. Lähes 20 prosentin liikevaihdollinen kasvu vielä taantumavuosina 2010–2015. Suomen viennin kasvusta 2000-luvulla 68 prosentin osuus.
http://www.uusisuomi.fi/raha/194770-palta-230-000-uutta-tyopaikkaa-syntyi-jo-herataanko-suomessa-viimein
On huomattava, että palvelualat tuovat verotuloinakin valtiolle moninkertaisesti sen, minkä valtio saa metsä- ja maataloudesta. On myös huomattava, että palvelualakin suurin tuottaja on pääkaupunkiseutu, sillä palveluja tarvitaan eniten siellä, missä eniten on ihmisiä.Kansantalous saa uuden elinvoimansa VAIN viennistä. Vientitulot sitten kiertävät taloudessa.
Metsäsektori on noussut jälleen Suomen suurimmaksi vientisektoriksi. Metalli ja kemianteollisuus ovat supistuneet.
Palvelualoilta loppuu palveltava jos kansantalouteen ei saada uutta käyttövoimaa. Sitä tulee vain viennistä. Koetappa ymmärtää nämä perusasiat ennekuin rupeat viisastelemaan tilastoillasi.
PS. Kun kopsaat, niin ole tarkka. Nyt tuli lipsahdus
- Osmium2
KaPo reppana sinullakin vain sisko ja velipuolia.Karjakko äitisi synnytti vain sinut tuntemattomalle isällesi,muut muille miehille.
Myönnän, että ehkä hieman kärjistin näkökantaani tuossa edellisessä viestissäni. Eiväthän täällä ketkään muut sanomaansa kärjistä, joten käyttäytymistäni anteeksipyytäen myönnän, että kyllä metsätaloudella on edelleen merkitystä, joskaan ei läheskään samoin, kuin joskus oli. Antoihan se minullekin hamassa nuoruudessani elantoa. Olen kai joskus kertoillut mm. tekemisistäni Lapin metsätyömailla ja uittojoilla. Mutta ne ajat ovat menneitä.
Maataloudellakin on toki merkitystä; kyllä sitä täytyy ylläpitää vaikkapa mahdollisia kriisiaikoja ajatellen, vaikka näin rauhan oloissa omaa elintarviketuotantoa emme tarvitsisikaan, kun halvemmalla saisimme maatalouteen perustuvan ruokamme sieltä, missä sen tuotannolle ovat paremmat edellytykset. Onhan maatalous antanut minullekin elantoa ja antaa eläkkeen muodossa vieläkin, sillä maataloutta on myös maito- ja meijerituotanto.
Olen vastaillut huomaamiini asiallisiksi näkemiin vastineisiin, sellaisiinkin, jotka eivät ole olleet ihan asiallisia, kun niissä on paettu aiheesta jonnekin menneisyyteen. Vastaamatta olen jättänyt ja jätän sellaiset viestit, joiden lähettäjä on nähnyt erään tietyn asian avaukseni aihepiiriä tärkeämmäksi;))
On saattanut jäädä muutama ainakin lähettäjänsä mielestä asiallinenkin vastine vaille huomiotani, kun en ole täällä päivystänyt. Ja kun en viitsi nytkään ketjua enempää plarata, puoleltani lopetan tähän hyvän yön toivotuksin!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomi julkaisi varautumisoppaan
Että sellanen tappaus. Kun kriisitilanne iskee, niin on mentävä nettiin ja luettava ohjeet suomi.fi -sivuilta. Onkohan j2332172Kuhmo tekisi perässä
Lomauttakaa kaupungin talolta turhat lattiankuluttajat pois, kuten naapuripitäjä101808Miehille kysymys
Onko näin, että jos miestä kiinnostaa tarpeeksi niin hän kyllä ottaa vaikka riskin pakeista ja osoittaa sen kiinnostukse601436Onko telepatia totta
Epäilen että minulla ja eräällä henkilöllä on vahva telepatia yhteys. Jos ajattelen jotain hän julkaisee aiheesta jotaki801215- 611075
Missä Kaisa Lepola, siellä filunki ja sekasotku
Näin se taas nähtiin, ajolähtöjen taakse on joka kerta jääneet savuavat rauniot, oli työpaikka mikä tahansa.171068Nainen, olen niin pettynyt
Ehkä se tästä vielä paremmaksi muuttuu. Yritän itseäni parantaa ja antaa itse itselleni terapiaa, mutta eihän se mitään89994TTK:sta tippunut Arja Koriseva teki erityisen teon kyynelsilmin: "Mä olen ihan järjettömän..."
Kiitos tuhannesti Tanssii Tähtien Kanssa -tansseistanne, Arja Koriseva ja Valtteri Palin! Lue lisää: https://www.suomi15990Haluaisin jo
Myöntää nämä tunteet sinulle face to face. En uskalla vain nolata itseäni enää. Enkä pysty elämäänkin näiden kanssa jos42834- 70832