http://www.stat.fi/til/mtuve/2002/mtuve_2002_2004-06-17_tau_001.xls
On se kiva joutua kärsimään pohjanmaanpoikien raivioista ja ylituotannosta. C ja Ö alueiden tukiehdoksi on nimenomaan määrätty se että tuotanto ei saa kasvaa joten kusettajia kaikki tyynni.
Terv, A-B
On se kiva joutua kärsimään pohjanmaanpoikien raivioista ja ylituotannosta. C ja Ö alueiden tukiehdoksi on nimenomaan määrätty se että tuotanto ei saa kasvaa joten kusettajia kaikki tyynni.
Terv, A-B
Vastaukset 14
Vanhimmat
Tarkenna hieman, mitä ajat takaa? Kyllä tuolla Pohjanmaalla on esim,. maitotilojen lukumäärä tippunut ja vilja- tai muun kasvinviljelyn kasvanut. Kiloja vai hehtaareita meinaat? Peltopuolen vai eläinpuolen tukia??
On tainut olla koko ajan 95-jälkeen AB-alueella paremmat ha-tuet kuin C-alueella? Ja investointituet ensimmäisenä 5-vuotena selvästi paremmat kuin C-alueella??!
No joo, kyllä esim. C4-llä on kovat eläinpuolen tuet? Ja maitopuolen tuet nousee pohjoisee mennessä... Miten ne raiviot ja tuotanto C-alueella heikentää Sinun tukia tai tuontantomahdollisuutta?
Onko C-alueen tuottajien vika, että neuvotteluissa maa jaettiin erilaisiin tukialueisiin?
En kyllä oikein ymmärrä noita valituksia... ainakaan suoraan tuon taulukon perusteella!
Mutta perustele useilta tuotannonaloilta -kokonaisuutta painottaen?, niin voin ymmärtääkin!
EU-Avustaja ei ilmeisesti osaa lukea taulukoita kyllä tuet kasvaa mentäessä A-alueelta ylöspäin.
Osin olet oikeassa! A-alueelta kun noustaan ylöspäin, niin B-alue tulee sitten ja taitaa olla se aika monessa taulukossa kärkisijoilla! Voisin tietysti kovasti valittaa asiaa C1-ja C2-alueiden puolesta oheisten tukitaulukkojen mukaan. Täällä kun tuppaa olemaan sitä rehunurmea ja rehuviljaa suurin osa. MTK:n sivuilta otettu.
Myönnän toki, että eläinpuolen tuet ovat korkeammat C-alueilla.
LÄhinnä vain "pienesti piikitellen" kyselin, miten tuosta ensimmäisestä linkitetystä taulukosta voi lukea sen raivioiden ja "ylituotannon" vaikutuksen AB-alueiden tulokehitykseen ja tukitasoihin- ilman suuria olettamuksia? Siitä pyysin tarkennusta! Siis rautalankaa useille mutkille taitettuna!
Rehuvilja (Cap)
A 540 - 541
B 540 - 541
C1 537 - 537
C2 540 - 540
C3 556 - 556
C4 607 - 607
Rehunurmi
A 405 - 444
B 455 - 494
C1 330 - 330
C2 374 - 374
C2P 374 - 374
C3 390 - 390
C4 441 - 441
Cap-nurmituki
A 619 - 659
B 631 - 671
C1 506 - 506
C2 519 - 519
C2P 519 - 519
C3 535 - 535
C4 586 - 586
Öljykasvit
A 644 - 678
B 645 - 679
C1 652 - 652
C2 582 - 582
C2P 540 - 540
C3 506 - 506
C4 506 - 506
Valkuaiskasvit
A 579 - 613
B 591 - 625
C1 598 - 598
C2 538 - 538
C2P 496 - 496
C3 462 - 462
C4 462 - 462
Vehnä
A 624 - 641
B 625 - 642
C1 625 - 625
C2 628 - 628 -
C2P 628 - 628
C3 506 - 506
C4 506 - 506
Ruis
A 646 - 681
B 647 - 680
C1 649 - 649
C2 652 - 652
C2P 652 - 652
C3 506 - 506
C4 506 - 506
Puusilmä. Olet unohtanut LFA,Ympäristö ja kansallisen tuen. Kun ne kaikki lasketaan yhteen niin tuki kasvaa pohjoiseen mentäessä.
"On tainut olla koko ajan 95-jälkeen AB-alueella paremmat ha-tuet kuin C-alueella? Ja investointituet ensimmäisenä 5-vuotena selvästi paremmat kuin C-alueella??! "
muistelisin asian olleen noin vuoteen -97 saakka, mutta c-alueen ja Rajamäen (sd) vaatimuksesta ne muutettiin koskemaan koko Suomea tosin niitä samalla heikennettiin. Peruste korkeammille investointituille oli juuri se seikka että 141-tuki on aleneva.
Tämän tukipäätösten seurausta on ollut se että A-B alueella maidontuotanto on ollut laskeva varsinkin sekä tuottajien että maito määrässä.
Ei haluta investoida seiniin koska tuotannon kannattavuus näyttää epävarmalta.
Joskus laskeskelin huvikseni kahden maitotilan joita erotti raja (B-C) noin 200 000 litran vuosituotokselle tuli maidon myötä tuloeroa noin 30 000mk. Peltotukia en tosin vertaillut mutta ei B-alueen peltotuet pysty tuota eroa kuromaan kiinni.
Ei ole c-alueen tuottajien vika nämä alue jaot. Suomalaiset vain olivat/ovat lian sinisilmäisiä EU:N virkamiehiä kohtaan.
Raivioista sen verran että jokainen lisähehtaari pienentää tuen määrää mikä kohdentuu yksittäistä hehtaaria kohden.
Nyt taidat olla itse todellisen tietämätön! Vai elätkö vielä markka-ajassa??
En edes kehdannut jaotella eri tukia, laitoin vain tukien kokonaismäärät eri alueista ja eri kasveilta! SISÄLTÄÄ LFA:N, ympin, ympin lisäosan ( se vaihtelu AB:llä johtuu siitä) ja kansalliset! MTK:N repusta olettu ne summat.
LUULIN, että edes hiemankin perillä oleva pystyy sen taulukon lukemaan siten, että eurot kyseessä, kaikki tuet ja vuosi 2004.
Taitaa joku EU-avustaja hoitaa nuo kirjanpidon asiat sinullakin, jos ei vielä ole "kaaliin uponnut" noinkin selkeät perusasiat????
Aika heikolla perusteilla väität täällä muita puusilmiksi! Taitaa olla nyt peilin etsimisen paikka!? Ja pitkä tuijotus siihen!
Pitänee hieman rauhoittua.... Sori kiivastuminen! Pikkasen tuli tavoista poikkeavaa tekstiä....
Edelleen siihen alkuperäiseen väittämään palaan, miten se linkitetty taulukko suoraan tukee väittämää? Kaipasin vain tarkennuksia väittämään. Kyllä jossain osaa Pohjanmaata on esim. sikapuolen tulot nousseet selvästi ja P-Savossa maitotilojen tulot n 5 vuodessa, että eihän se väittämä ihan "puppua" sinällään ole. Parhaiten ansaitseva tilatyyppi v 2002. on siipikarja Etelä-Pohjanmaalla, sitten siipikarja Satakunnassa. Seuraavina "aika tasoissa" sikatilat Uudellamaalla, Kanta-Hämeessa ja Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla.
Tilojen KOKONAISTULOT ovat suurimmat Uudellamaalla, Ahvenanmaalla ja etelä-osissa. MAATALOUStulon osuus on kyllä suurin Pohjanmaan seutuvilla. Jossainhan se kotieläinten suurempi( työ)osuus on näyttävä.
Taulukoita voi lukea todella monella tapaa. Linkitin itse tuon taulukon noin pari viikkoa sitten ja loppukaneettina oli, että sitä voi lukea monella tapaa?? Ihan hyvä, että tuli pieni keskustelun avus siitä.
Minä yritän tarkastella tätä maataloutta "kokonaisvaltaisesti". Ymmärrän kyllä, että "väliinputoajaksi" itsensä tuntevista tai "mopen osalle" jääneistä tuntuu "toiset saa aina enemmän"! Tuo Jönssi oli jossain keskusteluissa oikea periaatten mies! Oli ottanut asioista selvää, hieman "kitisi" naapurin paremmista tuista, mutta selkeästi aikoi kehittää tuotantoa suunnittelemalla uutta ja kehittämällä vanhaa. Niin kai kaikki ne viljelijät, jotka meinaavat jatkossa pärjätä, joutuvat tekemään. Muiden ammttiveljien mollaaminen ei sitä tee.
Syytä nykyiseen tilanteeseen voi etsiä EU-neuvotteluista alkaen, MTK:sta, eri hallituksista puoluetaustoineen, Hemilästä, MMM:n pitkän linjan virkamiehistä yms. Jossain tapauksissa kaiten omista edusmiehistämme ja joskus kaiten ihan itsestämme?
Aika pitkälti olen ymmärtänyt asioiden olleen noin!
On vaan hirveän hankala kirjoittaa aina täysin eksakteja vastineita -"numerotietoja" ja historiaa sisältäen- neutraalisti enemmän tai vähemmän selkeisiin provoihin- tai osatotuuksiin!
Väkisin joutuu painattomaan omaa aluetta tai esim nautapuolta. Se kai hyvää keskustelua ja väittelyä pitääki yllä!? Annettaisiin asioiden tapella- eikä ruvettaisi henkilökohtaisesti?!
Tyylisi olen huomannut hyvin asialliseksi!
En todellakaan koko 10-vuotista EU-historiaa tukitaulukoineen osaa ulkoa, joten faktajutut ovat ihan tervetulleita!
Jokainen raivattu lisähehtaari pienentää cappiä koska lisää rahaa ei eu:lta tipu. Jokainen lisähehtaari lisää ylituotantoa josta johtuen viljan hinnat ihan hanurista. Raivioista saadaan myös kiittää 10%:iin noussutta kesantovelvoitetta.
Eläinpuolella taas sama homma. Lisääntynyt tuotanto alentaa tuottajahintoja. Miksi teurastamo viitsii maksaa lisähintaa kun kerran nasua on tarjolla yllinkyllin. Lisääntynyt tuotanto johtaa siihen että tavaraa täytyy dumpata koko ajan lisää ja lisää ulkomaille jolloin joudutaan muiden maiden silmätikuiksi. Ruotsihan juuri valitti komissioon kuinka Suomen kansalliset tuet vääristävät kilpailua.
Kaikesta tästä kiitos siitä että C-Ö alueella ei noudateta Pohjoisesten alueiden tuelle asetettua ehtoa tuotanto ei saa lisääntyä.
Eikös kesantovelvoite olekaan sama koko eu;ssa vai onko siinäkin maakohtaiset kiintiöt ?
Ei raiviot vaikuta ainakaan cap-tukeen , sillä cap-tuki kelpoisen pellon on täytettävä -91 vuoden viljelyvaatimus .
Viljan viljely on lisääntynyt muiden kasvien kustannuksella , jolloin cappia on jouduttu leikkaamaan .
Cap-säilörehulla leikkuri oli huomattavasti suurempi kuin viljalla , kun muuttelivat rehunurmen ehtoja , cap-säilörehuala lisääntyi rajusti .
Oletkos muuten laskenut , miten alas viljan cap-tuki tippuisi , jos älykääpiöiden vaatimukset kansallisen tuen lopettamisesta toteutuisivat ?
Kotieläintuottajat siirtyisivät suurella joukolla silloin ( interventio- ) viljanviljelyyn .
Mitä eu-avustaja teet leipätyökses??
Tai ainakin melkein. Sonninpaska haisee hieman ja elohiehoja sivussa, nurmea, ohraa, metsää, visuja, veroja, ja EU.hakemuksia... Paremmin hallitsen tämän t-koneen kuin vaikka tr:n moottorirampat! Opistotason peruskoulutus erilaisia jatkokursseja...
Mitä tiedolla teet tai miksi halusit tietää?
tavallista uteliaisuutta ei sen kummempaa, en sillä tiedolla tietysti mitää tee mutta on kiva tietää vähä taustaa kun kirjoittelet aika runsaasti, jatka vaan, paska tääläki haisee.
Luullakseni suurin osa raivioista menee nautatiloille? Tarvitaan läheltä rehunurmen tuotantoalaa ( ei CAP-tukea) ja erityisesti lannanlevitysalaa tiukkenevien ympäristöehtojen vuoksi. Vaikka ne menisikin rehuviljatuotantoon, niin onko tosiaan (vielä) tuo CAPin vuoden -91 viljelyvaatimus kumottu? Tiedän kyllä sen siirtomahdollisuuden. Kansallisissa tuissa on selkeät katot. Jos jakaja isonee, niin jokaiselle hehtaarille jaetaan pikkasen vähemmän. Lie niitä raivioita noin 70 000 ha viimeisen 10 vuoden aikana, ei se nyt hirveän paljon ole 2.5 milj hehtaariin? Kyllä kai sitä joku tuhat ha/v menee metsitykseenkin, suurin osa K- ja P-Suomessa?
Kyllä kaiten sitä pitäisi tuota sianlihan tuotantoa ja tulosta katsoa hieman laajemmalta näkökannalta kuin vain AB vastaan C-alueeet Suomessa? Oikeassa olet siinä, että ylituotantoa on tullut viimeisen 10 vuoden aikana, taitaa 2003 olla tuotanto 112 % kulutuksesta. Onko kaikki lisäys tapahtunut C-alueella? Siis kysyn ihan oikeasti, en tosiaan tiedä. Luulisin, että MMM vahtii sitä asiaa tarkasti, jos ”tilille” Brysseliin päin siitä joutuu??
Tuosta vaikka vuoden vanha juttu:
Euroopan sianlihamarkkinoiden alavireisyys jatkuu
Syksyn lyhyen paremman jakson
jälkeen sianlihamarkkinoiden
tilanne kääntyi vuoden lopulla jälleen
huonommaksi eikä uuden
vuoden alku ole tuonut helpotusta.
Helpottaakseen markkinoita
EU:n komissio avasi sianlihan
yksityisen varastoinnin tuen tammikuussa.
Yksityisen varastoinnin
avulla poistetaan väliaikaisesti
markkinoilta lihaa ja EU maksaa
varastoiville yrityksille varastoinnin
kustannuksia kattavan korvauksen.
Menettely helpottaa
markkinatilannetta varastoinnin
ajan, mutta lihat tulevat markkinoille
varastoinnin päätyttyä ja
taas silloin ovat osaltaan vaikeuttamassa
tilannetta. Yksityisen
varastoinnin tuen lisäksi EU:n komissio
joutuu harkitsemaan myös
vientituen käyttöönottoa. Vientituki maksetaan
vietäessä lihaa EU-alueen ulkopuolelle.
Jos markkinatilanne jatkuu näin heikkona
vientituen käyttöönotto lienee välttämätöntä.
Nämä EU:n käynnistämät toimet kertovat
sianlihamarkkinoiden vaikeuksista.
Sikamarkkinoiden matalasuhdanne on jatkunut
pitkään. Sykli osoitti kääntymisen
merkkejä syys-lokakuussa, mutta todellista
muutosta parempaan saamme vielä
odotella.
http://www.a-tuottajat.fi/resources/a-tuottajat/uploads/documents/ss1_04.pdf
Eli ei liene sianlihan huono menekki ja hintataso ihan kaikkineen C-alueen syytä. Taitaa C1- ja C2-alueella olla noin 1 euro tukea enemmän lihasikaa kohti ja 10 emakkoa kohti. Onko tilityshinnoissa LSO:lla ja A-tuottajilla eroa? Eikös se sianlihan hinta jollain lailla seuraile Ruotsissa/Tanskassa/Saksassa maksettua hintaa. Jos siellä on kanssa ylituotantoa, niin dumppaavat tänne? Ja kyllä kotimainen lihateollisuus sitä käyttää! Ei kaikissa suomalaisissa ”tunnetuissa merkeissä” ole joutsenlippua!! Kyllä kai se Ruotsin kitinä johtuu siitä, ettei sielläkään hirveän hyvin (sianlihan)tuottajilla mene? Ehkä sielläkin tuottajat ”kehuvat” valtiota, että piti päästä EU:n ”toiseksi mallioppilaaksi” –uhraamalla maataloutta??
Joo, ei tämä sikapuoli ole minun vahvoja alueita…
Joo kyllä sitä sykliä saa odottaaki, ei nämä isot teurastamot kiirettä pidä hinnan noston kanssa mutta auta armias jos vähänkin huhuja laskusta on jossain päin maapalloa niin jopas alkaa tapahtua, pärstäkerroin sian tuottajahintaan vaikuttaa eniten, helvetinmoista kusetusta, ei se porsasjoppari miksikää ole muuttunut vaikka tänäpäivänä ravatti kaulassa mahonkipöydän takana istuukin, joppari on joppari.