Kumotkaa tämä väite, jos pystytte.
Tuntematonta ei voi rakastaa
omakohtainen
21439
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Kyllä voi. Ei tietenkään sellaista ihmistä, jota ei ole edes nähnyt. Mutta jos on nähnyt, voi ilman muuta rakastua. "rakastuin sinuun ensisilmäyksellä" olkoon esimerkkinä. Tiedän näin joillekin jo käyneen.
Siis ulkonäköön, jolle kuvitellaan sisältö. Kumpaan "rakastutaan", kuoreen vai itsetoivottuun sisältöön, joka ei ole henkilö itse?
Rakastuminen ei ole sama asia kuin rakastaminen.
Kyllä ne on kuule yks ja sama asia. Kuuletko sie?
ei se ole sellaista. näet ensimmäisen kerran ja tiedät, että olet odottanut tätä hetkeä koko elämäsi ajan ja tunnet jotakin sanoinkuvaamatonta.
Prinssi sai prinsessan ja he elivät onnellisina elämänsä loppuun asti.”
Toisin kuin saduissa, parisuhde ei säily koko ajan samanlaisena. Siinä voidaan nähdä erilaisia vaiheita.
Parisuhteessa on yleensä ensin jonkinlainen rakastumisen, voimakkaan kiinnostuksen tai jopa hullaantumisen vaihe. Sen aikana herää tunne, että jotain uutta ja ainutlaatuista on tapahtumassa. Rakastumista leimaa myös tietynlainen tapa nähdä toinen; hänet nähdään yleensä vahvasti positiivisessa valossa.
Rakastumista seuraa itsenäistymisvaihe, joka on mahdollinen ainoastaan sitoutuneessa suhteessa. Suhde, johon kumppanit eivät ole sitoutuneet, päättyy jo ennen tähän vaiheeseen pääsyä. Itsenäistymisvaiheessa haetaan rajoja yhdessä ja erillään ololle. Tässä vaiheessa havaitaan usein myös, ettei kumppani ollutkaan se, joksi häntä aluksi luulimme.
Viimeisenä vaiheena voidaan puhua rakkausvaiheesta. Siinä on kyse todellisen itsen ja toisen kohtaamisesta ja hyväksymisestä. Edellytys toisen rakastamiselle on se, että ensin voi rakastaa omaa itseään. Itsensä kohtaaminen kokonaisena mahdollistaa myös toisen kohtaamisen kokonaisena.
http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/parisuhteen_lahtokohtia/parisuhteen_vaiheet2/
rakastuminen
Rakastuminen voi olla hyvin vahva tunne. Se saa ajattelemaan, että jotain uutta, ainutlaatuista on tapahtumassa. Untakaan ei välttämättä saa, kun ajattelee vain toista. Erillään ollessa tunnit tuntuvat matelevan.
Rakastumisvaiheeseen liittyy vahvasti tarve kuulua yhteen ja löytää läheisyys suhteessa toiseen ihmiseen. Ihmisellä on perustarve luoda pysyviä kiintymyssuhteita; tarve luoda läheisyyttä, liittyä. Tunne yhteenkuulumisesta poistaa yksinäisyyden ja tyhjyyden tunteen.
Rakastuessa toinen nähdään positiivisessa valossa
Rakastumisen tilaa leimaa myös tietynlainen tapa nähdä toinen. Rakastettu nähdään vahvasti positiivisessa valossa ja häneen suuntautuvat odotukset ovat myönteisiä; olet ihana. Toinen on kuin valkokangas, johon voi heijastaa omia mielikuviaan ihannekumppanistaan. Tähän ihannekumppaniin on helppo olla rakastunut.
Voisi ajatella, että rakastuminen on luontoäidin temppu, jolla se saa ihmiset menemään yhteen, jatkamaan lajia ja luomaan edellytykset parisuhteen syntymiselle ja sitä kautta uusien kehityshaasteiden kohtaamiselle. Toimiva parisuhde on hyvä paikka kasvaa ja kehittyä.
Rakastumisvaihe kestää aikansa, jossain vaiheessa "huuma haihtuu". Se ei ole kuitenkaan merkki väärästä valinnasta vaan on osa parisuhteen luonnollista kaarta. Se kertoo siitä, että suhde on siirtymässä eteenpäin,
http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/parisuhteen_lahtokohtia/parisuhteen_vaiheet2/rakastuminen/
itsenäistymise vaiheesta rakastamiseen:
http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/parisuhteen_lahtokohtia/parisuhteen_vaiheet2/itsenaistymisvaihe/
Itsenäistymisen jälkeen molemmat tunnustavat toistensa arvon
Itsenäistymisvaiheesta selviäminen näkyy siinä, että
syntyy uudella tasolla tapahtuva sitoutuminen parisuhteeseen, johon liittyy riittävää vastavuoroisuutta
molemmat tunnustavat toistensa arvon
molemmat voivat ilmaista tunteitaan ja tarpeitaan ja ne tulevat riittävästi vastaanotetuksi ja ymmärretyksi
Jotta pystyisi neuvottelemaan omista tarpeistaan kumppanin kanssa on pystyttävä myös kontrolloimaan itseään ja lähestymään ristiriitaisia asioita asioina eikä liian tunnevaltaisesti. Rakkauden tunteista ei neuvotella. On kyettävä erottamaan neuvoteltavat ristiriitaisetkin asiat näistä tunteista.
Itsenäistymisvaiheen jälkeen parisuhteessa siirrytään rakkausvaiheeseen, jossa on kyse todellisen itsen ja toisen kohtaamisesta ja hyväksymisestä.
rakastan eläimiä. Tunnenko ne?
Tunnet tietenkin sie ne eläimet. Tykkään kans mm. hevosista ja koirista. Koirat ei koskaan pure minua. Ne vissiin säälii minua. Hevosista en ole niin varma. Saattavat potkassa. Niitä ei passaa suututtaa. Hyvä muisti niillä (heillä) ainakin on.
Tottakai eläimiä voi rakastaa, osoittaahan eläimetkin tykkäämistä kehräämällä, kiehnäämällä, heiluttamalla häntäänsä kun niitä silittää myös lohduttamalla esim. tulemalla viereen kun on kipeä.Sehän on silloin vastavuoroista, kun lemmikki kuolee tuntee surua, tuskin kokisi sellaista jos lemmikki on yhdentekevä.Luopumisen tuska.
Totta. Minä en ole koskaan ketään niin paljon surrut kuin koiran kuolemaa. Olin viisi vuotias. Muistan sen tunteen vieläkin kuin eilisen. Silloin särkyi sytämeni. Tekisin ihan mitä vaan, jos saisin edes yhden päivän vielä pitää häntä kainalossani.
Ensin pitäis keksiä että mitä se rakastaa on ja pitää sisällään. Sen jälkeen vois ehkä vastata et voiko tuntea sellasia tuntemuksia vai ei.
Tuntemattoman rakastaminen on illuusio ja (palsta)harhaa?
En kommentoi,
Minä välitän muista sen vuoksi koska olen kokenut miltä tuntuu kun kukaan ei välitä tai rakasta viatonta lasta joka hylätty. ihmiset koin koneiksi ja halusin varmistaa ovatko ne oikeita koska niillä ei ollut tunteita mutta en uskaltanut.
Minä rakastan ja välitän koska en koskaa halu että lapseni tai kukaa kokee koskaa samaa lähelläni. Älä väitä että tunteeni ovat mitättömiä sen minkä olen kokenut perheeksi ovat sanoneet etten kuulu perheeseen, minulla ei ole paikkaa ollut.
Välittäkää ihmiset aina lapsistanne. Pahinta lapselle on jos kukaan ei välitä
Itse ajattelen, että tuntemattomaan voi ihastua ja rakastua, mutta silloin tosiaan rakastuu ehkä niihin mielikuviin mitä toisesta on muodostanut esim. jos on tavannut henkilön muutaman kerran.Rakastaminen on enemmän sitä, että tuntee ihmisen sellaisena kuin hän todellisuudessa on, tietää toisen vahvuudet ja heikkoudet ja ne kettumaiset puolet tavallaan rakastaminen on enemmän tahto tai halu rakastaa ja välittää toisesta myös silloin, kun toinen on kaikkea muuta kuin rakastettava.Mutta missä menee se raja oman hyvinvoinnin ja toisen rakastamisen välillä.Voiko toista rakastaa liikaa?
No otetaanpa tieteellisesti termit käyttöön. Tuntemattomaan voi rakastua ja ensisilmäyksellä voi rakastua. ja pelkkään ulkonäköön ei rakastuta vaan se on paljon enemmän ja pitää sisällään paljon enemmän tiedostamatonta juttua kun voidaan edes kuvitella, ilmeet, eleet jne. Rakastuminen muuttuu kyllä rakastamiseksi, jos kumpainenkin sitä haluaa ja on valmis sen eteen töitä tekemään.
Ehkä ei, mutta esim. Facebookissa voi ihastua johonkin, jotkut kun vain osaavat tuoda itsensä niin hyvin esiin. Suruahan sellaisista ihastuksista yleensä vain tulee, toivottomuutta. Jotkut ovat myös niin karismaattisia, että jos itse on vielä jotenkin epätoivoisesti haku päällä, niin se on siinä ja taas kärsitään ja kärvistellään.
Hei, voin kumota. Häntä tuntematonta on helppo rakastaa. Liian helppoa. Toki sellainen rakkaus on pinnallista eikä sitä ole koeteltu tulessa. Vaikka pahin myrsky laantuu ja sydän samalla taantuu, pysy rakkaus jonkinlainen, ehkä erilainen. Tuntemattomaan syttynyt rakkaus ei muutu ainakaan negatiiviseksi, vaan sitä kantaa mukanaan, vaikka haaveet haalistuu vaan.
Itse en usko että kyseessä oli pelkkää intohimoa toista kohtaan, jos kerran kukaan muu ei tunnu sydämessä miltään. Rakkaus ei ole pahasta, vaikka se ei olisi ns. sallittua.
Jokapäiväisestä rakkauden tunteesta voi päästä irti ja se on helpottavaa, se mitä jää se jää.
Olen kokenut sen. Suuren rakkauden.
Niin minäkin :(