Ikävä entistä minääni jolla oli kaikesta asiasta vaikka minkälaista toivoa ja aina innostui uusista asioista,jaksoi aina olla kaikesta vastoinkäymisistä huolimatta iloinen. En tiedä mitä nykyään haluan tai toivon,tuntuu etten oikeestaan mitään,ei ole enkä keksi edes sellaista tunnetta tai asiaa joka voisi aiheuttaa suurta iloa ja yltäkylläisyyden riemua. Tuntuu kuin kaikki asiat kyllästyttäisivät,tekisi niin mieli kadota johonkin vähän asutulle saarelle jossa ei ole mitään painostusta eikä huolta huomisesta, nauttia auringosta ja levosta. Vaikka Hawaiille tai sen tyyppiselle. Ei vaan kiinnosta mikään eikä ole tunteitakaan. No töihin on mentävä tänään niin kuin jokaisena arkena mutta onneksi viikonloppu saapuu,vielä ehtii nyt jonkin verran nukkuakkin. Elämä vain valvotti nyt ei sen kummempaa.
Ottaisin hatkat jos voisin.
AitoVaaleaLeipäEliVehnä
15350
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Tunteet pitää koittaa luoda uudelleen, vahvempana kuin ennen vaikka epätietoisuuden kolhuja onkin otettu.
Se sun entinen minäsi on edelleen sinussa eikä sinusta poistukaan, kaiketi nyt on vain monenlaista askarruttavaa tointa ja se tuntuu raskauttavan koko olemusta. Silti sinä olet yhä sinä ja aina yhtä valloittava ja kiinnostava.
Relaten unille tä :) Hyvää yötä :)
Välillä tulee voimattomuuden tunteita, mutta eiköhän nekin voi tulla tarpeeseen.Ehkä pitäisi oppia kuuntelemaan itseäänkin, mikä tuntuu itsestä hyvältä, jos väsyttää silloin pitää levätä, joskus täynnä energiaa.Joskus paljon ympärillä pyöriviä ajatuksia ja tunteita
Meinas käydä huonosti ja jäädä päälle..säikädin tunnetta.
Uskomatonta saastaa, vaikka mihin menet niin valitettavasti pilaantuneet aivot seuraa mukana.
Joku parisuhde, auto, asunto tai työ on tapa sitoa lujasti yhteiskuntaan mikroskoopin alle. Niin leimattu läjä paskaa ettei auta mikään matka maailman ääriin kun samat aivot ne seuraa mihin ikinä menetkin. Pilkkaavia ja halventavia katseita loppuelämä että voi mitenkään tätä kieltää. Ikinä koskaan.
Siinähän ne aivot pilaantuu.
Ihania keväisiä vappuviestejä niin ystävällisiltä ja mukavilta ihmisiltä täällä. Oikein hymy nousi huulille.
Mietin myös saarta tai pääkatkaisijaa.
Minulla ei ole perhettä, joiden vuoksi minun olisi pakko elää, eikä minun omasta elämästä saa tämän mielekkäämpää. Olen työpaikkakiusattu ja liian vanha menemään paikasta toiseen - jos jokapaikassa meno vain kovenee.
Kaikki on bisnestä, työyhteisön tukea ei ole, on vain ulostyrkkimistä ja kilpailua. On vain valitusta, mistään ei voi mitenkään selvitä kunnialla tai edes kohtuullisesti.
Yllättyisitte, jos kertoisin millä alalla olen ja millainen meno siellä on. Ei ole edes kenelle kertoa. Ihmisen käytöksellä ei näytä olevan mitään rajaa.
Älä prkle luovuta! Älä anna mitään saumaa näille nujertaa itseäsi. Ala miettiä muita töitä, on vaihtoehtoja. Nyt hei asiat mittasuhteisiin. Oma elämäsi on tärkein ihan sama onko perhettä, älä luovuta. Kyllä sinä pystyt ja voit!
Trollitko taas asialla? Uskomatonta saastaa tosiaan.
olet rakastunut mutta et saavuta kohdettasi. ilmeisesti on varattu tai ei kelpuuta sinua. olet tod.näk mies joka naisesta hveilee. kaikki merkit täsmää.
Tai väärännäköinen, tai vääränikäinen, tai vääränvärinen, tai väärän vänkyrä, tai, tai...niin
kannattaa vaihtaa kohdetta jos ei tärppää. näin on.
Tai juuri oikea, tiedättekö voisiko olla.
En ole rakastunut enkä ole enää kauan aikaa kiinnostunut kenestäkään enkä haaveile kenestäkään. Elämän purkamista vain nykyään tänne joskus itseäni helpottaakseen ja en ole mies. Hyvää vappua niille jotka viettää sitä ja jotka eivät vietä.