STTK haastoi huhtikuun alussa suomalaiset työpaikat panostamaan työhyvinvointiin sekä jakamaan parhaat ideansa myös muiden käyttöön.
Haaste poiki runsaasti keskustelua työhyvinvoinnista sekä lukuisia yhteydenottoja haasteeseen tarttuneista suomalaisyrityksistä.
– Monet työpaikat vakuuttuivat työhyvinvoinnin tuotoista. Hyviä kehittämisideoita ja toimia saatiin runsaasti jakoon. Jaetut vinkit liittyivät esimerkiksi fyysisen ja henkisen työhyvinvoinnin parantamiseen, parempaan johtamiseen ja esimiestyöhön sekä työkyvyn ennakoivaan edistämiseen. #6euroatakaisin -kampanja jatkuu koko kevään ajan. Toivomme, että haasteeseen tarttuu vielä lisää työpaikkoja, STTK:n edunvalvontajohtaja Katarina Murto kertoo.
STTK:n #6euroatakaisin -työhyvinvointihaasteen taustalla on sosiaali- ja terveysministeriön arvio menetetyn työpanoksen aiheuttamista vähimmäiskustannuksista työpaikoille ja yhteiskunnalle. Kustannukset ovat arviolta 24 miljardia euroa vuodessa.
Työterveyslaitos on arvioinut, että yksi työhyvinvointiin sijoitettu euro tuottaa jopa kuusi euroa takaisin.
Työpahoinvoinnin kustannukset kansantaloudelle ovat niin suuret, että tilanteen korjaamiseksi pitää etsiä velvoittavia keinoja.
STTK:n esittää työnantajalle velvoitetta varmistaa johtajien ja esimiesten riittävä osaaminen.
– Suomessa on paljon työhyvinvoinnillaan tulosta parantavia työpaikkoja. Ongelman muodostavat ne, joissa asiaa ei ole vielä tiedostettu. Haluamme työnantajille lakisääteisen velvoitteen tarjota esimiestehtävissä työskenteleville mahdollisuus osallistua koulutukseen esimiestaitojen kehittämiseksi, Murto esittää.
– Työpahoinvoinnin kustannukset kansantaloudelle ovat niin suuret, että tilanteen korjaamiseksi pitää etsiä velvoittavia keinoja. Työhyvinvointia edistämällä työnantaja panostaa samalla kilpailukykyyn ja parempaan tuottavuuteen. Näin tehdään parempaa tulosta, mikä tuottaa työnantajalle ja Suomelle selvää rahaa.
Haaste poiki runsaasti keskustelua työhyvinvoinnista sekä lukuisia yhteydenottoja haasteeseen tarttuneista suomalaisyrityksistä.
– Monet työpaikat vakuuttuivat työhyvinvoinnin tuotoista. Hyviä kehittämisideoita ja toimia saatiin runsaasti jakoon. Jaetut vinkit liittyivät esimerkiksi fyysisen ja henkisen työhyvinvoinnin parantamiseen, parempaan johtamiseen ja esimiestyöhön sekä työkyvyn ennakoivaan edistämiseen. #6euroatakaisin -kampanja jatkuu koko kevään ajan. Toivomme, että haasteeseen tarttuu vielä lisää työpaikkoja, STTK:n edunvalvontajohtaja Katarina Murto kertoo.
STTK:n #6euroatakaisin -työhyvinvointihaasteen taustalla on sosiaali- ja terveysministeriön arvio menetetyn työpanoksen aiheuttamista vähimmäiskustannuksista työpaikoille ja yhteiskunnalle. Kustannukset ovat arviolta 24 miljardia euroa vuodessa.
Työterveyslaitos on arvioinut, että yksi työhyvinvointiin sijoitettu euro tuottaa jopa kuusi euroa takaisin.
Työpahoinvoinnin kustannukset kansantaloudelle ovat niin suuret, että tilanteen korjaamiseksi pitää etsiä velvoittavia keinoja.
STTK:n esittää työnantajalle velvoitetta varmistaa johtajien ja esimiesten riittävä osaaminen.
– Suomessa on paljon työhyvinvoinnillaan tulosta parantavia työpaikkoja. Ongelman muodostavat ne, joissa asiaa ei ole vielä tiedostettu. Haluamme työnantajille lakisääteisen velvoitteen tarjota esimiestehtävissä työskenteleville mahdollisuus osallistua koulutukseen esimiestaitojen kehittämiseksi, Murto esittää.
– Työpahoinvoinnin kustannukset kansantaloudelle ovat niin suuret, että tilanteen korjaamiseksi pitää etsiä velvoittavia keinoja. Työhyvinvointia edistämällä työnantaja panostaa samalla kilpailukykyyn ja parempaan tuottavuuteen. Näin tehdään parempaa tulosta, mikä tuottaa työnantajalle ja Suomelle selvää rahaa.
Vastaukset 12
Vanhimmat
24 miljardia vuodessa!, "minäninäminä hengestä
Kotimaa 29.4.2016 klo 14:50 | päivitetty 29.4.2016 klo 15:03
Työterveyslaitoksen professori: Vähintään 25 miljardin vuosittaiset kustannukset työpahoinvoinnista
Pahoinvointi näkyy työpaikoilla sairauspoissaoloina, työkyvyttömyytenä ja sitoutumattomuutena. Emeritusprofessori Guy Ahosen mukaan Suomessa ei asiaa vielä ymmärretä, vaan maassa kukoistaa huono henkilöstöjohtaminen.
Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Guy Ahonen
Työterveyslaitoksen emeritusprofessorin Guy Ahosen mukaan työpahoinvointi on Suomessa vakava ongelma. Kuva: YLE
Työterveyslaitoksen emeritusprofessorin Guy Ahosen mukaan Suomella on vakava, laaja ja erittäin kallis ongelma: työpahoinvointi. Se maksaa Ahosen laskelmien mukaan vähintään 25 miljardia euroa vuodessa.
– Onhan työpahoinvointi iso ongelma, jos yksi sen ilmenemismuoto on se, että parikymmentätuhatta ihmistä joutuu jäämään työkyvyttömyysseläkkeelle keskimäärin 51–52-vuotiaana. Sen takia menetetään 250 000–260 000 työvuotta joka vuosi, Ahonen summaa.
Kun pieni osa (tiedosta) saadaan hyödynnettyä, niin sillä jo parannetaan Suomen elinkeinoelämää.
– Olemme kollegoiden kanssa myös laskeneet, että puutteellisen johtamisen ja työhyvinvoinnin takia menetetään noin parikymmentä prosenttia työn tuottavuudesta.
Ahosta on kritisoitu laskelmista, sillä työpahoinvointia on mahdotonta kitkeä kokonaan.
– En sitä väitäkään, mutta kun pieni osa (tiedosta) saadaan hyödynnettyä, niin sillä jo parannetaan Suomen elinkeinoelämää ja yhteiskuntaa valtavasti.
Sairauspoissaoloja ja sitoutumattomuutta
Pahoinvointi näkyy työpaikoilla muun muassa sairauspoissaoloina, työkyvyttömyytenä ja sitoutumattomuutena. Ahosen mielestä Suomessa ei asiaa vielä ymmärretä, vaan maassa kukoistaa huono henkilöstöjohtaminen.
Meidän on syytä päivittää näkemystämme työstä.
– Nostaisin syyksi perinteisten yritysten johdon raportointijärjestelmän, joissa kirjanpito ja tilinpäätösjärjestelmä ovat numero yksi. Henkilöstö näkyy vain lukuina. Työhyvinvoinnin hallinta edellyttäisi laajempaa seurantajärjestelmää.
Toinen syy, miksi työhyvinvointiin ei kiinnitetä yrityksissä riittävästi huomiota, on niin sanottu ydintoiminta-ajattelu.
– On modernia ajatella, että yrityksen pitää keskittyä vaan siihen omaan ydintoimintaan ja loput asiat on pidettävä näkökentän ulkopuolella.
Hallitus saa pyyhkeitä
Ahonen uskoo, että hänen ajatuksensa sotivat perinteisiä työelämän käsityksiä vastaan. Edelleen mielletään yleisesti, että työpaikoille ei tulla viihtymään, vaan tekemään pelkästään töitä.
– Meidän on syytä päivittää näkemystämme työstä. Tulos on parempaa, jos ihminen kokee työnsä mielekkääksi ja tärkeäksi osaksi omaa elämää.
Myös nykyinen hallitus saa emeritusprofessorilta pyyhkeitä. Säästöt ja leikkaukset huolestuttavat, eikä työhyvinvoinnin mahdollisuutta ei ole professorin harmiksi hyödynnetty lainkaan.
– Useimmat niistä toimista, joita on toteutettu ja suunniteltu nimenomaan aiheuttavat lisäpahoinvointia ja lisäävät sitä laskua, jota vuosittain maksetaan.
Guy Ahonen korostaa, että on oikeasti olemassa todellisia keinoja parantaa työhyvinvointia. Ahonen on tutkinut tutkijakollegansa Ossi Auran kanssa viime vuosina kahtatuhatta suomalaista yritystä. Tulokset puhuvat puolestaan: Kun yritys on satsannut kunnolla työhyvinvointiin, niin se tuottaa myös euroja paremmin.
– Kehittämällä esimiestyötä ja sitä kautta henkilöstön ominaisuuksia, saadaan aikaan yrityksen tulosta.
"Pahoinvointi näkyy työpaikoilla sairauspoissaoloina, työkyvyttömyytenä ja sitoutumattomuutena - maassa kukoistaa huono henkilöstöjohtaminen."
Ihan kuin kärsämäen kuntalaiset vs. kuntajohtajat - kärsämäessä kukoistaa huono johtaminen.
"kukot on kukoistaneet kämäessä jo siitä alkaen kuin sotien jälkeinen nousukasvu alkoi, silloin kouluutuksen puutteessa pääsi "herraksi narsissti "kyttääjät, suomeksi seon kuin nykyisin Itä-Saksa- P-korea. Vain piikkilanka ja kp puuttui mutta selkään puukotus yleistä.
eipä ole niistä päivistä paljon muuttunut mitä mitättömämpi koulutustaso sitä korkeammalla pönötetään. Hyvä jos amis on käytynä
siellähän ne 17 ydintä istuu, niillä ois osalla "peiliinkatsomisen paikka, ollut aikoinaan, nythän he on jo horisevia, päätöksistä päättäen.
40 vuoden kokemukseni tietämisen tulos on nyt julki tuotu, voi, että kun minä sen tietämisestä tiedosta tiesin ja kärsin, tästä lähtee suomi nousuun, hra sipilä(huom pienellä s")
Sipilä voisi nyt hiljentyä ja orientoitua em tutkimustulosten valossa ja astua alas prosessitaululta ja aloittaa välittömästi neuvottelut t-mark. järjestöjen kanssa, että miten käytännössä ko tiedoksi tullutta työpaikkojen esimies-pomo-hengen "ponottamisen 25 miljardin aiheuttamaa kustannusta kansan tuloon saataisiin vaikkapa viidennes vähennettyä, siinä olisi jo vähäosaisilta suunnitellut leikatut miljardit kasassa ja seuraavana vuotena toinen mokoma. Ostovoima säilyy ja raha kiertää. Mutta jos Keskustan hegemonia vaatii, että kansan pitää "polvistua ja nöyrtyä Leevin hengessä, niin se sitten maksaa maltaita kaikille, tämän päivä menetetty satonen on sata kertaa huomisen ylihuomenna, yli kiveenhakatun"
Herra Jeesus kiitetty, Ristisen heinäpellot niitetty !
Mitäpä sannoo meijän oma matemaattinen ihme, amis käytynä?
Mää oon sitä mieltä että jotka voi pahoin siitä että on töitä vaihtakoon hommia työttömän kans joka haluua innolla tehdä ne hommat!
mää oon sitä mieltä että koo sipilä silpuaa palkkoja pitä leikata myös työaikaa, että työtön pääsee töihin, silppuista kertyneellä maksaa siten työlistetylle työttömälle joka tuli niille leikatuile säästö tunneille töihin, tämänhän ny tietää reetta ja erkkikin